Olen 47-vuotias perheenäiti, minulla on ollut 11 synnytystä. Olen hiukan ylipainoinen, pituuteni on 165 cm ja painoni 78 kg. Minua vaivaa virtsan karkailu silloin kun nauran. Aivastaessa ja yskiessä lirahtaa vähemmän. Onko tähän muuta hoitoa kun lantion lihasten jumppa? Minulla on myös todettu kohdun ja virtsarakon laskeuma. Vaikuttaako se virtsarakon toimintaankin? Mikä on paras hoitokeino tähän ikävään vaivaani?

Kohdun laskeuma syntyy, kun lantionpohjan kudosrakenne heikkenee ja kohtu sekä sen viereiset kudokset laskeutuvat. Laskeumia kehittyy ajan mittaan joka viidennelle naiselle ikääntymisen myötä. Kohdunlaskeumaan voi liittyä virtsarakon tai peräsuolen tai kummankin laskeuma (näitä kutsutaan nimillä kystoseele ja rektoseele). Täysiaikainen raskaus synnytystavasta riippumatta lisää laskeuman kehittymisen riskiä, erityisesti jos synnytys on ollut vaikea. Myös ylipaino on riskitekijä, koska lihavuus lisää vatsansisäistä painetta, ja näin pahentaa laskeumaa.

Leikkaushoito on hyvä vaihtoehto, jos todetaan selvä laskeuma ja oireet haittaavat arkielämää. Ensimmäisiä oireita on painontunne lantionpohjassa. Myöhemmin voi esiintyä ristiselkäsärkyä ja alaspäin tuntuvaa kiristystä. Emättimen etuseinän veltostuessa ja virtsarakon laskeutuessa voi virtsarakon tyhjentyminen häiriintyä. Leikkaus tehdään perinteisesti emättimen kautta poistamalla kohtu. Pelkkä kohdun poisto ei riitä kohdun laskeuman hoidoksi, koska se ei korjaa pettäneitä lantion tukirakenteita. Samassa yhteydessä korjataan emättimen etuseinän, virtsarakon ja peräsuolen laskeumamuutokset.

Virtsankarkailu eli inkontinenssi on varsin tavallinen oire. Satunnaisena vaivana siitä kärsii yli puolet kaikista naisista. Haittaava virtsankarkailu lisääntyy iän myötä ja erityisesti vaihdevuosien jälkeen. Virtsankarkailua on erityyppistä: osaa voidaan hoitaa leikkauksella, osaa lääkehoidolla. Riskitekijät ovat osittain samoja kuin kohdun laskeumassa.

Lantionpohjan lihasten jumppa ehkäisee ja hoitaa virtsankarkailua ja vahvistaa lihaksia tukemaan virtsarakkoa ja emätintä. Lihasten vahvistamisen tavoitteena on parantaa niiden toimintaa. Jotta saavutetaan hyvä tulos, lihasjumpan onoltava säännöllistä eli päivittäistä.

Jos voimistelusta ei ole hyötyä ja oireet ovat arkielämää haittaavia, harkitaan leikkausta. Nauhaleikkaus ovat tässä tapauksessa paras vaihtoehto. Nauha asetetaan emättimen limakalvon alle paikallispuudutuksessa. Jos kyseessä on pelkkä ponnistusinkontinenssi, leikkauksen pitkäaikaistulos on hyvä: jopa 10 vuoden kuluttua leikkauksesta neljä viidestä naisesta on oireettomia.

Pahakaan kohdun laskeuma ei välttämättä huononna virtsarakon toimintaa eikä aiheuta virtsan karkaamista. Joskus vaikeutena voi olla virtsarakon huono tyhjentyminen, joka taas voi altistaa tulehdukselle. Usein kohdun laskeuma ja virtsan karkaaminen esiintyvät samalla naisella, silloin pelkkä kohdunpoisto ei korjaa virtsan karkaamista. Edellä kuvatut leikkaukset voidaan yhdistää: kohdunpoiston yhteydessä tehdään nauhaleikkaus.

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Virtsan karkailu kuriin?

Näin kun leikataan koko alapää uusiksi, niin silloin saa heittää hyvästit hyvälle seksielämälle. On läkärien ihan turha väittää, ettei näin suuri operaatio aiheuttaisi vaurioita hermostoon. Se on tietenkin mitä arvostaa: Kivut loppu selästä, mutta tilalle tulee stressiä, kun ei enää edes hyvä seksi rentouta, haluaa ja on kuin kutiaisi, muttei kutka lähde.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.