Voivatko ehkäisypillerit aiheuttaa myöhemmin kuukautiskierron häiriöitä? Kierto oli ennen pillereiden käytön aloittamista hieman epäsäännöllinen, mutta pääasiassa 30–36 päivää. Pillereiden lopetuksen jälkeen ensimmäiseen puoleen vuoteen kuukautisia ei tullut lainkaan, sitten vain niukka vuoto, ja taas kuukautiset olivat puoli vuotta pois. Tämän vuoden puolella kuukautiset ovat vihdoin palanneet, mutta kierto edelleen pitkä, 56 päivää. Pitäisikö hakeutua tutkimuksiin?
Moni ehkäisypillerien käyttäjä saattaa pohtia samaan asiaa: voivatko pillerit aiheuttaa myöhemmin kuukautishäiriöitä tai jopa lapsettomuutta. Tähän voi antaa huojentavan vastauksen: eivät.
Parikymmentä vuotta sitten esiintyi oppikirjoissa yhtenä mahdollisuutena kuukautisten puuttumiseen ns. post-pill-amenorrea. Tämä tarkoittaa tilannetta, jolloin ehkäisypillerin lopetuksen jälkeen kuukautiset eivät käynnistyneetkään. Ajateltiin siis, että syynä olisi pillerin pitkäaikaisvaikutus. Nyt tiedetään, että näin ei ole.
Sen sijaan pillerin käytön aikana on voinut kehittyä jokin muutos elimistössä, joka aiheuttaa kuukautisten häiriöitä. Se vain ei ole tullut esiin, koska ehkäisypillerit ovat ”hoitaneet” tilaa. Moni on myös aloittanut pillerien käytön sen verran nuorena, että oikeastaan ei ole tiedetty, millaiseksi kuukautiskierto olisi aikuistuttua asettunut. Jos kuukautiset ovat epäsäännölliset ennen pillerin aloitusta, kannattaa varautua siihen, että samoja häiriöitä on pillerin lopetuksen jälkeen.
Tavallisin syy sille, että kuukautiset eivät palaa pillerin lopetuksen jälkeen, on painon muuttuminen pillerin käytön aikana. Sekä alipaino että ylipaino aiheuttavat epäsäännöllisiä kuukautisia. Kysyjän tapauksessa näin ei ole, koska hän kertoi olevansa normaalipainoinen ja -pituinen.
Stressi (sekä fyysinen että psyykkinen) voivat aiheuttaa kuukautisten poisjääntiä, mutta nainen yleensä itse tiedostaa tällaisen tilanteen.
Yleisohjeena voisi pitää seuraavaa: jos kuukautiset eivät käynnisty puolen vuoden sisällä pillerin lopetuksesta, kannattaa hakeutua tutkimuksiin. Alkuvaiheessa selvitellään hormonitutkimuksia, joista tavallisimmat ovat kilpirauhasen toiminnan tutkiminen ja prolaktiinin määritys. Gynekologisen tutkimuksen yhteydessä voidaan tehdä ultraäänitutkimus, joka kertoo myös munasarjojen hormonitoiminnasta.
Tavallinen testi on ns. progestiinitesti: sen yhteydessä annetaan jotakin keltarauhashormonia tabletteina 10–14 vrk. Jos tämän jakson jälkeen tulee vuoto, tiedetään, että munasarjat erittävät estrogeenia riittävästi. Tilannetta voidaan jäädä seuraamaan.
Kysyjän tilanteessa vaikuttaa siltä, että munasarjatoiminnan palautuminen on vain tapahtunut tavanomaista hitaammin.
Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri
Kysy asiantuntijalta
Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.
