Puolen vuoden magnesiumkuuri saattaa tuoreen tutkimuksen mukaan vähentää valtimoiden jäykkyyttä ja siten myös ehkäistä sydänoireita. Havainto vahvistaa käsitystä magnesiumin sydänhyödyistä.

Hollantilaistutkijoiden tutkimuksessa runsaat viisikymmentä kuusikymppistä ylipainoista koehenkilöä söi puolen vuoden ajan päivittäin 350 mg magnesiumlisiä tai lumevalmistetta. Osallistujien verenpaine ja virtsan magnesiumpitoisuus mitattiin tutkimuksen alussa ja lopussa. Valtimoiden kuntoa arvioitiin kaulavaltimon ja reisivaltimon pulssiaallon etenemisnopeudella.

Kolmen kuukauden seurannan jälkeen ryhmien välillä ei näkynyt juuri eroja, mutta tutkimuksen päätteeksi tehdyissä mittauksissa magnesiumkuuri näytti vähentäneen koehenkilöiden valtimoiden jäykkyyttä. Magnesium ei vaikuttanut osallistujien verenpaineeseen.

Magnesiumin puutteen on epäilty altistavan mm. sydänsairauksille ja aivoverenkierron häiriöille, mutta yleensä hoitotutkimuksissa magnesiumlisät eivät ole tuottaneet mainittavia tuloksia. Hollantilaisten havainnot ovatkin mielenkiintoisia, sillä ne viittaavat mahdollisten hyötyjen johtuvan valtimoiden jäykkyyden vähentymisestä. Tutkimuksen pienen koon vuoksi tulokset pitää kuitenkin varmistaa lisätutkimuksissa.

Suomalaissuositusten mukaan miesten tulisi saada magnesiumia 350 mg päivässä ja naisten 280 mg. Hyviä magnesiumin lähteitä ovat muun muassa täysjyvävilja, kasvikset sekä pähkinät ja kahvi.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(American Journal of Clinical Nutrition 2016;DOI:10.3945/ajcn.116.131466)
http://dx.doi.org/10.3945/ajcn.116.131466

Köyhät ja pienituloiset yli 65-vuotiaat näyttäisivät sairastuvan dementiaan todennäköisemmin kuin varakkaat ikätoverit. Varakkuus saattaa olla mm. koulutusta vahvempi dementiariskitekijä, brittitutkimus osoittaa.Tutkimuksen perusteella köyhimpään viidennekseen kuuluvat sairastuivat dementiaan 70 prosenttia todennäköisemmin kuin varakkaimpaan viidennekseen lukeutuvat. Yhteys havaittiin riippumatta osallistujien koulutustasosta, asuinseudusta ja monista muista taustatekijöistä, jotka olisivat voineet selittää tulokset.
Varakkailla on monella tapaa enemmän mahdollisuuksia osallistua aivoja stimuloiviin kulttuuririentoihin ja elää monipuolista ja sosiaalista elämää, mikä tutkimusten mukaan ehkäisee tai lykkää muistisairauksia. Myös ruokavalio ja muut elintavat, jotka vaikuttavat dementiariskiin, riippuvat käytössä olevista tuloista. Kaikki muistia ylläpitävät toimet eivät kuitenkaan ole rahasta kiinni. Muun muassa säännöllinen peliharrastus, käsityöt ja nikkarointi on yhdistetty pienentyneeseen muistisairauksien vaaraan. Tutkimuksessa seurattiin 6 200 yli 65-vuotiasta brittiä keskimäärin kahdentoista vuoden ajan. Seurannan aikana 460 osallistujaa eli runsaat seitsemän prosenttia osallistujista sairastui dementiaan.Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(JAMA Psychiatry 2018;DOI:10.1001/jamapsychiatry.2018.1012)https://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/fullarticle/2680571

(2018517) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Psykoosipotilaiden lääkitystä kannattaisi jatkaa ainakin kolmen vuoden ajan, vaikka oireet saataisiin kuriin jo vuodessa. Kärsivällisyys palkitaan muun muassa pienempänä psykoosien uusiutumisriskinä seuraavien kymmenen vuoden aikana.Tiedot käyvät ilmi Lancet Psychiatry -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 180 hongkongilaispotilasta seurattiin kymmenen vuoden ajan. Potilaiden psykoosioireet olivat helpottaneet vuoden mittaisella lääkityksellä, minkä jälkeen heistä puolet jatkoi (400 mg ketiapiinia päivässä) ja puolelta lääkitys lopetettiin.Kymmenen vuoden seurannan aikana psykoosioireet uusiutuivat selvästi useammilla potilailla, joiden lääkitys oli lopetettu aikaisin, ja heistä useammat tarvitsivat jatkossakin psykoosilääkkeitä. Lisäksi he tekivät todennäköisemmin itsemurhan. Itsemurhia ei kuitenkaan ollut kovin paljon.

Tulokset on hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat siihebn, että psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastuvien lääkityksiä kannattaisi jatkaa mielellään kolmen vuoden ajan, vaikka lääkkeet tepsisivät nopeamminkin.
Psykoosi tarkoittaa mielisairautta, jossa todellisuudentaju on huomattavan vääristynyt ja potilaalla on vaikeuksia tunnistaa mikä on totta ja todellista ja mikä ei. Skitsofrenia on yleisin psykoottinen häiriö. Siihen sairastuu noin yksi sadasta. Varsinkin miehillä skitsofrenia johtaa usein syrjäytymiseen, naimattomuuteen ja alhaiseen sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan.Uutispalvelu Duodecim(Lancet Psychiatry 2018;DOI:10.1016/S2215-0366(18)30090-7)http://doi.org/10.1016/S2215-0366(18)30090-7

(000.000) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.