Sauvakävely on tehokasta, jos tekniikka on hyvä. Ei siis kamelikävelyä selkä köyryssä, iltalypsymäistä tökkimistä sauvat vartalon edessä tai sauvojen ulkoilutusta näön vuoksi.

Askel rullaamaan

Aloita lenkki tarkistamalla oma sauvakävelytekniikkasi, ettei harjoitus jää tehottomaksi. Askeleiden tulee rullata ja niissä pitää olla eteenpäin menemisen meininki. Kävelystä tulee tehokasta, kun pidennät askeleita ja kävelet joustavasti.

Silloin reidet ja pakarat joutuvat töihin. Takimmaisen jalan päkiällä ja pohkeella tehdään voimakas lopputyöntö seuraavaan askeleeseen, jolloin lantio ojentuu ja pakara jännittyy. Jokainen kunnollinen lopputyöntö toimii hyvänä reisien ja pakaroiden kiinteytysjumppana, jolloin kävelystä saa muutakin iloa kuin paremman aerobisen kunnon.

Kun annat vielä lantion ja ylävartalon kiertyä luonnollisesti kävelyn tahdissa, saavat keskivartalon ja rintarangan isot lihaksetkin harjoitusta ja peruskävelyyn tulee enemmän tehoa.

Lisää voimaa työntöön

Sopivat sauvat tekevät kävelystä tehokkaampaa, sillä sauvoja on tarkoitus todella käyttää eli tehdä työntö aina loppuun asti. Sauvojen ansiosta myös askel pitenee, joten menoon saadaan lisävoimaa ja vauhtia.

Kun tekniikka on kunnossa, hartiat pysyvät rentoina. Ylävartalo on hieman etunojassa, jolloin selkälihakset aktivoituvat tukemaan selkää ja ylävartalo tekee tehokkaasti töitä. Paino­piste on selkeästi eteenpäin menevä.

Sauvan tulee osua maahan 55–60 asteen kulmassa. Jos sauva tuodaan liian eteen, sitä on hankalaa viedä riittävän taakse. Sauvat liikkuvat lähellä vartaloa ja työntyvät suoraan taakse.

Laihduttaa lempeästi

Viiden kilometrin juoksu- tai kävelylenkki kuluttaa lähes yhtä paljon kaloreita, mutta kävellen se tapahtuu lempeämmin. Kävely toimiikin miellyttävänä kalorinpolttajana. Toki juosten pääsee nopeammin perille, mutta aina ei tarvitse olla niin kiire. Reipas sauvakävely kuluttaa keskimäärin 400 kcal tunnissa.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Näin vartalonmuokkaus onnistuu.

Kiinteytyminen on sitkeimpiä laihdutusmyyttejä. Varsinkin naisia kehotetaan usein pumppaamaan kuntosalilla kevyitä ja pitkiä, yli 15 toiston sarjoja. Todellisuudessa pikkupainot eivät muokkaa kroppaa juuri lainkaan.

Kuormittava lihaskuntoharjoittelu muokkaa vartaloa parhaiten.

Kiinteytyminen tarkoittaa sitä, että ihonalainen rasvakerros pienenee ja lihas kasvaa. Lihasten kasvu taas vaatii isompia painoja.

Valitse vastukset, joilla jaksat tehdä 8–12 toistoa ja 3–4 sarjaa, sillä tällä alueella lihas kasvaa tehokkaimmin.

Kehoa muokkaavat perusliikkeet, kuten kyykyt, maastaveto ja erilaiset punnerrusliikkeet. Ne rasittavat isoja lihasryhmiä ja kuluttavat paljon energiaa myös treenin aikana.

Salitreeni ei lihota

Kova liikunta voi kerryttää lihaksiin nestettä ja nostaa vaakalukemia hetkellisesti.

Kova harjoittelu aiheuttaa lihaksiin pieniä repeämiä. Kun keho alkaa korjata vaurioita, lihaksiin pakkautuu tulehdusta parantavia aineita ja nestettä. Vaakalukemat saattavat hetkellisesti kivuta muutaman kilon. Tilanne kuitenkin tasaantuu yleensä viimeistään parin kuukauden jälkeen.

Myös lihasmassan kertyminen voi nostaa vaakalukemia. Lihas kasvaa kuitenkin hitaasti kuukausien saatossa. Aloittelija voi kerryttää tyypillisesti noin puoli kiloa lihasmassaa kuukaudessa säännöllisellä voimaharjoittelulla, kolme kiloa vuodessa on varsinkin naiselle jo kova saavutus.

Paino vaihtelee myös vuorokaudenajan mukaan. Vaakaa realistisemman kuvan laihtumisesta antaa mittanauha. Kokeile ensin treenata kuukausi ja vertaile lukemia vasta sitten.

Ajan kanssa vaatekoko todennäköisesti pienenee, sillä kilo lihasmassaa vie vähemmän tilaa kuin sama määrä rasvaa. Lihassolut pitävät myös aineenvaihdunnan vilkkaana: mitä enemmän lihasmassaa, sitä enemmän energiaa kuluu levossakin.

Asiantuntija: Katriina Kukkonen-Harjula, liikuntalääketieteen dosentti, erikoislääkäri, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri.

 

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rivakka suursiivous voi olla yhtä hyvää rasvanpolttoliikuntaa kuin spinningtunti.

Kaikki liikunta polttaa rasvaa, spurttailu jopa tasaista puurtamista tehokkaammin.

Keho käyttää suhteessa enemmän rasvaa energianlähteenä, kun liikkuu matalalla sykkeellä, esimerkiksi kävellen. Kova treeni kuitenkin kuluttaa samassa ajassa enemmän energiaa, ja siinä sivussa rasvakin palaa tehokkaammin. Siksi kevyen reippailun kutsuminen rasvanpolttoliikunnaksi johtaa herkästi harhaan.

Harva myöskään tietää omaa maksimisykettään, josta rasvanpolttoalue lasketaan.

Joidenkin tuoreiden tutkimusten mukaan rasvasoluja polttaa parhaiten sykettä nostava intervallitreeni.

Eräässä tutkimuksessa lyhyet, kahdeksan sekunnin kiihdyttelyt puolen tunnin pyörälenkin lomassa kolminkertaistivat rasvan palamisen.

Yhtenä selityksenä tutkijat pitävät katekoliamiini-hormoneita, joita nopea spurttailu vapauttaa erityisen tehokkaasti. Ne polttavat etenkin keskivartalolle ja sisäelimien ympärille kertyvää rasvaa.

Intervalleilla voi kokeilla maustaa muuta liikuntaa vaikka kerran tai kahdesti viikossa.

Sykkeitä tai vauhteja tärkeämpää on se, että liikkuu usein.

Treenin jälkeen aineenvaihdunta kiihtyy, mutta vain tunniksi pariksi. Harjoittelun jälkeen keho alkaa välittömästi valmistautua seuraavaan koitokseen ja korjata itseään, jolloin aineenvaihdunta kiihtyy.

Jälkipolton roolia on kuitenkin liioiteltu rutkasti. Sitä on tutkittu lähinnä huippu-urheilijoilla, ei peruskuntoilijoilla. Tunnin hölkkälenkin jälkeen aineenvaihdunta palautuu yleensä jo tunnissa normaaliuomiinsa. Ekstrakaloreita kuluu tavallisesti muutama kymmenen, eli suklaapalan verran.

Asiantuntija: Katriina Kukkonen-Harjula, liikuntalääketieteen dosentti, erikoislääkäri, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri.