Ammattiauttajakin väsyy, potee alakuloa ja masentuu. Kaksi psykologia ja psykiatri kertovat, miten he hoitavat mieltään arjessa ja elämänsä kriiseissä.

Psykologi Ilona Rauhala

"Yritän välttää kiirettä, sillä olen huomannut, että en siedä hirveän hyvin stressiä. Elämänhallintani koko perusta lähtee siitä, ettei kalenterini ole ylibuukattu. Totta kai on kiireisempiä kuukausia vuodessa, mutta silloin en yritäkään tavata ystäviäni niin usein tai saada kotona tiettyjä asioita tehtyä. Jos stressaannun, saatan tulla itkuiseksi tai hermostun ja tulen huonotuuliseksi.

Olen esteettinen ihminen ja hoidan itseäni mukavilla ja hyvää oloa tuottavilla arjen pikku asioilla. Valitsen, missä vietän aikaani, minkälaisissa tiloissa ja ympäristöissä. Tarjoilen itselleni harmonisia kokemuksia: käyn mukavissa paikoissa syömässä, teen hyvää ruokaa tai kuuntelen kivaa musiikkia. Harrastan pitkiä kylpyjä tai ostan kukkia. Tapaan mukavia ihmisiä, jotka energisoivat minua, antavat hyvää palautetta ja välittävät.  

Elämän kriiseissä turvaudun helposti toisiin ihmisiin, myös ammattiauttajiin. Psykologin ammattitaitoon kuuluu mielestäni se, että osaamme itse käyttää keskusteluapua hyväksemme. Jos olen kokenut ison pettymyksen, tukeudun ystäviini. Minun on helppoa kertoa, mitä minulle kuuluu. En koskaan salaile vointiani, vaan tarvittaessa pyydän apua ja jutteluseuraa.

Vaikeissa paikoissa rupean luomaan näköaloja tulevaisuuteen. Alan hyödyntää sitä, mitä osaan. Koetan ideoida, miten voisin tässä tilanteessa toimia, mitkä ovat kriisini pahimmat uhkakuvat ja mikä auttaisi minua jaksamaan."

Psykoterapeutti Arto Pietikäinen

"Hengen ravinto musiikista ja elokuvista kirjoihin on mielen omahoidossa minulle iso juttu. Samaten liikunta. Juoksen, talvella hiihdän, mutta kävelen myös metsissä ja teen sieniretkiä. Etsin luonnosta hiljentymistä ja läsnäolon kokemuksia.

Teen jatkuvasti tietoisuustaitoharjoitteita, mindfulnessia. Se on vähän kuin meditaatiota, sillä siihen varataan säännöllisesti tietty aika päivästä. Suosittelen tietoisuusharjoitteita myös masentuneelle, sillä niistä oppii kykyä olla enemmän läsnä nykyhetkessä.

Minulle on tärkeää, että työ, lepo ja vapaa-aika ovat tasapainossa. Koetan hoitaa mieltäni palkitsevilla asioilla ja arvojeni mukaisilla tekemisillä, enkä vain sohvalla makoilemalla.

Kriiseissä tutkailen aktiivisesti itseäni: mikä kriisin on aiheuttanut ja miten voisin ratkoa sen. Haluan myös puhua olostani jollekulle läheiselle, sillä tunteiden jakaminen auttaa minua hyväksymään asiat, joihin en voi vaikuttaa. Jos taas kriisi on sellainen, että sille on jotakin tehtävissä, teen."

Psykiatri Matti Huttunen

"Minua suojaa turvallinen ja hyväksyvä lapsuus. Minusta tuntuu, että voisin yhä mennä puhumaan vanhemmilleni ja pääsisin äidin syliin. Se luo sisäisesti varman olon.

En ole koskaan tuntenut olevani yksin. Minulla on ystäväni ja puoliso, joiden kanssa voin jakaa asioita. Elämäni suurin kriisi oli ero ensimmäisestä vaimosta. Itse en tuolloinkaan jäänyt yksin, koska suhteeni nykyiseen puolisooni oli jo olemassa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö lasteni äidin tuskan näkeminen olisi sattunut - ajatuksissani se sattuu edelleen.

Pidän työstäni ja teen sitä edelleen aamusta iltaan. Luen myös paljon, harjoittelen sähköpianon soittamista, pelaan kavereideni kanssa korttia ja urheilen. Kirjat merkitsevät minulle suuria, saan niistä flow-elämyksiä. C.S. Lewis onkin sanonut, että luemme siksi, ettemme olisi yksin.

Pianonsoiton harjoittelu on minulle vähemmän merkityksellistä, se on kuin leikkiä, kevyttä puuhaa, jolla siirrän dementian puhkeamista eteenpäin. Kun ysikymppisenä vihdoin osaan ne viisi kappaletta nuoteista, pidän pianokonsertin."

 

Kokeile mindfulnessia

  1. Asetu makuulle ja tunne kehosi alustaa vasten. Ole läsnä siinä, mitä sinussa tapahtuu nyt.. Huomaa, miten hengitys kulkee kehossasi. Vatsa nousee ja laskee sisään- ja uloshengityksessä. Jokaisen uloshengityksen myötä kehosi painautuu hieman painavammin alustaa vasten.
  2. Jos ajatuksesi ovat karanneet muualle, huomaa se ilman arvostelua ja tuo huomiosi takaisin hengitykseen ja vatsan alueelle.
  3. Vie huomio vasemman jalan isoonvarpaaseen. Miltä isovarpaasi tuntuu? Siirry pikkuvarpaaseen ja edelleen muihin varpaisiin.
  4. Ota hengitys mukaan aistimuksiisi ja anna myös varpaittesi hengittää sisään ja ulos. Jos tulet tietoiseksi jännityksestä tai kivusta, hengitä jännittyneeseen kohtaan ja anna kivun sulaa uloshengityksen myötä.
  5. Käy koko keho näin läpi varpaista päälakeen. Tunnustele ja aisti kehon sisäisiä ja kehon pinnalla olevia tuntemuksia ja anna kyseisen kohdan hengittää kanssasi.
  6. Vie sitten huomio päälaellesi ja kuvittele miten se aukeaa hengityksen myötä. Hengitä sisään aukon kautta koko kehon läpi ja hengitä ulos jalkapohjien kautta. Hengitä sisään jalkapohjien kautta ja ulos päälaen kautta. Seuraa tätä energian ja hengityksen virtaa, joka kulkee kehosi kautta. Koko kehosi hengittää. Olet kokonainen.
  7. Palaa lempeästi aktiivisuuteen kehoa liikuttelemalla. Ota mukaan havainnoija arjen tilanteisiin.
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.