Jos sait sairaalassa huonoa kohtelua tai vaivasi hoidettiin väärin, älä vaikene. Hoitovirheestä tai vahingosta on aina oikeus valittaa.

Ihmisten on vaikea mieltää, että kaikkea ei korvata. Terveydenhuollossa on aina riskinsä. Jokaisella potilaalla on myös oikeus laadultaan hyvään hoitoon ja kohteluun. Aina näin ei tapahdu.

Jos epäilet joutuneesi virheen tai vahingon kohteeksi, ota yhteys hoitaneeseen sairaalaan tai terveyskeskukseen.

Hoitoon tai hoitotulokseen tyytymättömän potilaan on parasta keskustella ensin hoitavan lääkärin kanssa. Jos asia ei selviä, sairaalan johtajalle voi tehdä kirjallisen muistutuksen.

Jos epäilee hoito- tai menettelytapavirhettä, kannattaa tehdä ilmoitus Potilasvakuutuskeskukseen. Jos mikään muu ei tunnu auttavan, on yksi keino vielä jäljellä: kantelu valvovalle viranomaiselle.

Neuvoa valitusreitin valintaan voi kysyä hoitopaikan potilasasiamieheltä.

– Potilasasiamiehen tehtävä on antaa tietoa potilaan oikeuksista, neuvoa ja avustaa tarvittaessa jatkotoimenpiteissä. Potilasasiamiehen yhteystiedot saa hoitopaikan neuvonnasta tai internetsivuilta, opastaa ylilääkäri Matti Heino Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta.

Muistutus johtajalle

Potilas kokee, että lääkäri on ollut ylimielinen ja töykeä. Mitä tehdä?

Ensimmäiseksi potilaan kannattaa neuvotella hoitavan henkilön kanssa. Usein kyseessä on potilaan ja hoitohenkilökunnan välinen väärinkäsitys, joka saadaan selvitettyä keskustelemalla. Myös kyseisen organisaation potilasasiamies voi neuvoa.

Kansankielisesti puhutaan usein hoitovirheistä, vaikka kyseessä ei välttämättä olisikaan hoitohenkilökunnan virheellinen menettely. Siksi olisikin parempi käyttää termiä hoitohaitta. Se pitää sisällään kaikki potilaan kokemat negatiiviset seuraukset ja tuntemukset.

Hoitoon tai kohteluun tyytymätön potilas voi tehdä potilaslain mukaisen muistutuksen. Muistutus tehdään hoitopaikan johtajalle kirjallisena. Johtaja pyytää selvityksen hoitoon osallistuneilta henkilöiltä, ja potilas saa kirjallisen vastauksen niin pian kuin mahdollista.

Kirjallisen vastauksen saaminen kestää yleensä viikosta kuukauteen.

– Suosittelemme aina, että asia selvitetään siinä yksikössä, jossa potilas on hoitoa saanut, neuvoo HUSin ja HYKSin potilasasiamies Elina Lohva.

Tarkasta tietosi

Potilaalla on oikeus tarkastaa omat potilasasiakirjatietonsa pyytämällä kopiot potilaskertomuksesta sekä oikeus vaatia virheellisten tietojen korjaamista.

– Asiakirjoihin perehtyminen voi ehkäistä monta virhettä ja vahinkoa, muistuttaa Lohva.

Jos epäilee asiattoman ihmisen päässeen katsomaan salassa pidettäviä potilastietojaan, kyse on salassapitovelvollisuuden rikkomisesta.

Yleensä asian voi selvittää, sillä tietojärjestelmän muistiin jää merkintä henkilöistä, jotka ovat lukeneet potilaskertomusta.

Kaikkea ei korvata

Potilas epäilee, että murtuman hoidossa kontrollien välit olivat liian pitkiä ja käsi ehti siksi luutua virheasentoon. Mitä tehdä?

Suomessa on voimassa potilasvahinkolaki. Se tarkoittaa sitä, että potilas voi hakea korvausta hänelle tapahtuneesta henkilövahingosta Potilasvakuutuskeskukselta. Lisätietoa saa potilasasiamieheltä.

Suurin osa korvatuista vahingoista on hoitovahinkoja. Niiden lisäksi korvataan esimerkiksi infektiovahinkoja, tapaturmavahinkoja ja lääkkeen toimittamisvahinkoja.

Korvausta ei siis voi saada pelkästä mielipahasta tai ajanhukasta.

Yleisimmät korvattavat potilasvahingot ovat sattuneet raajamurtumien leikkausten ja muun hoidon yhteydessä sekä polven ja lonkan tekonivelleikkauksissa. Potilasvakuutuskeskus korvaa vain noin kolmanneksen ilmoitetuista vahingoista.

Hoidon huono lopputulos ei välttämättä tarkoita korvattavaa potilasvahinkoa, jos lääketieteellisesti perusteltu hoito on asianmukaisesti toteutettu.

– Joskus ihmisten on vaikea mieltää, että kaikkea ei korvata. Terveydenhuollossa on aina riskinsä. Oleellista on pohtia, olisiko tilanteessa voitu toimia toisin ja olisiko vahinko siten voitu välttää, selventää Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Reima Palonen.

Potilaan valitusmahdollisuudet koskevat myös yksityisessä terveydenhuollon yksikössä annettua hoitoa. Yksityisen lääkärin tai hammaslääkärin palvelun voi saattaa myös Kuluttajariitalautakunnan käsiteltäviksi.

Harvoin lakitupaan

Suomen potilasvahinkolaki on kansainvälisesti varsin ainutlaatuinen, koska sen tarkoitus ei ole osoitella syyllisiä hoitovirheen tapahduttua.

Potilasvakuutusjärjestelmän ja potilasasiamiesten takia suomalainen terveydenhuolto työllistää harvinaisen vähän lakimiehiä. Potilaiden ja lääkärien ristiriitoja ei yleensä ratkota lakituvissa Amerikan-malliin.

Potilasvakuutuskeskuksesta saatu päätös on potilasasiamies Elina Lohvan mukaan monelle psyykkisesti tärkeä.

– Myönteinen päätös on helpotus potilaan kokeman vaivan ja tuskan jälkeen, vaikka raha ei korvaa kipua.

Kirjoita kokemuksistasi

Erityisen tärkeää on pitää kaikki maksetut laskut ja kuitit tallessa. Lisäksi potilas voi kirjoittaa ylös kuvauksen siitä, miten hän on oman sairauden jatkoseuraamukset kokenut ja miten koettu vahinko on vaikeuttanut jokapäiväistä elämää.

Tietoja voidaan tarvita myöhemmin, jos vahinko katsotaan korvattavaksi.

– Mahdollisista vammoista kannattaa ottaa myös valokuvia, joihin on merkitty tarkat päivämäärät ja kellonajat, neuvoo Elina Lohva.

Kantelu viime kädessä

Potilas teki hoidostaan muistutuksen sairaalan johtajalle. Potilaan mielestä muistutuksesta saatu vastaus ei selventänyt tapahtunutta. Mitä tehdä?

Jos muistutuksesta saatu vastaus ei tyydytä tai asia ei selviä, voi potilas tai omainen tehdä kantelun. Kirje tai internetistä tulostettava lomake lähetetään joko sosiaali- ja terveysalaa valvovaan Valviraan tai lääninhallitukseen.

Kantelun voi tehdä esimerkiksi viivästyneestä tai virheellisestä hoidosta tai potilaan saamasta kohtelusta.

Pääjako on seuraava: Kantelu tehdään Valviraan silloin, kun hoitovirhe-epäily koskee hoitovirheen takia menehtyneen tai vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoa. Muut tapaukset hoitaa se lääninhallitus, jonka alueella hoito on tapahtunut.

Julkisen terveydenhuollon toiminnasta voi tehdä kantelun myös eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille.

Kantelut lisääntyneet

Kanteluiden käsittelyaika Valvirassa oli edellisvuonna keskimäärin 14 kuukautta, joten kovin nopeaa vastausta ei kannata odottaa.

Valvira käsittelee kanteluista noin kolmanneksen, lääninhallitukset hoitavat loput. Kantelut ovat lisääntyneet viime vuosina.

Valviran Matti Heinon mukaan se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hoitovirheitä tapahtuisi aiempaa enemmän.

– Potilasasiamiehet ovat lisänneet ihmisten tietoisuutta omista oikeuksistaan, mikä on hyvä asia.
Myös potilasasiamiehet ovat tulleet potilaille helposti lähestyttäviksi.

Huomautus tai kehotus

Kantelusta saattaa seurata esimerkiksi huomautus, kehotus, kirjallinen varoitus, ammatinharjoittamisoikeuden rajoitus tai oikeuden poistaminen määräajaksi tai kokonaan.

Lääkärin saama huomautus saattaa tuntua potilaasta mitättömältä seuraamukselta kärsittyjen kipujen ja särkyjen jälkeen.

Kannattaa silti muistaa, että lääkärille pienikin huomautus saattaa olla vaikea kokemus.

– Ammatin harjoittamisen rajoittaminen vaatii selviä väärinkäytöksiä. Sellainen voisi olla esimerkiksi tapaus, jossa lääkäri olisi toiminut alkoholin tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena, kuvailee Valviran Matti Heino.

Lisätietoa: www.valvira.fi (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto), www.pvk.fi (Potilasvakuutuskeskus) ja www.laaninhallitus.fi (lääninhallitukset).

Muista oikeudet

  • Lain mukaan potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Hoito on järjestettävä vakaumusta ja yksityisyyttä kunnioittaen.
  • Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä ja eri hoitovaihtoehdoista sekä niiden vaikutuksista.
  • Potilaalla on oikeus saada luettavaksi itseään koskevat potilasasiakirjat, kuten potilaskertomus.

Valitustiet

  1. Keskustele ensin hoitavan lääkärin kanssa. Kyse saattaa olla väärinymmärryksestä.
  2. Ota yhteys sairaalan tai terveyskeskuksen potilasasiamieheen. Hän neuvoo muistutuksen, kantelun tai potilasvahinkoilmoituksen laatimisessa.
  3. Tee muistutus hoitopaikan johtajalle kirjallisesti. Kysy yhteystiedot potilasasiamieheltä tai katso internetsivuilta. Muistutus käsitellään hoitopaikan hallinnossa.
  4. Jos haet korvausta esimerkiksi kivuista ja säryistä, tee vahinkoilmoitus Potilasvakuutuskeskukselle.
  5. Lääninhallitukselle voi tehdä kantelun, vaikka olisitkin jättänyt hoitopaikkaan muistutuksen tai tehnyt ilmoituksen Potilasvakuutuskeskukselle.
  6. Jos kyse on hoitovirheen takia menehtyneestä tai vakavasti vammautuneesta potilaasta, tee potilasvahinkoilmoitus ja kantelu Valviraan.

Termit selviksi

  • Hoitovirhe: Hoitohenkilökuntaan kuuluvan virheellinen menettely.
  • Hoitohaitta: Potilaalle hoidossa aiheutunut haitallinen seuraamus. Pitää sisällään kaikki potilaalle hoidon yhteydessä aiheutuneet negatiiviset seuraukset ja tuntemukset. Ei ole välttämättä virheen seurausta. Voi tarkoittaa myös mielipahaa.
  • Potilasvahinko: Terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutunut potilasvahinkolain nojalla korvattava henkilövahinko.

Lue lisää leikkaukseen valmistautumisesta.

Vierailija

Apua, tapahtuiko hoitovirhe?

Miesystävälläni on käsi holtiton se heiluu kävellessä ja oikea olkapää on matalemmalla kuin vasen. Välillä tämä käsi nykii oudosti sekä pää siinä mukana että pitäisikö sitä käydä kuvauttamassa? Hän kävi lääkärillä mutta lääkäri määräsi vain fysikaalista hierontaa.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.