Masennuslääkkeet hillitsevät keskushermoston tulehdusta, vähentävät sydänkohtauksen vaaraa ja suojaavat muistia. Liian hyvää ollakseen totta? Vastaamassa professori Jari Tiihonen Kuopion ylipistosta.

1. Masennuslääkkeistä voi tulevaisuudessa paljastua karmeita terveyshaittoja.

Tarua. Yksin Suomessa masennuslääkkeitä on käytetty miljoonia potilasvuosia. Harvinaisimmatkin haitat olisivat jo paljastuneet. Joillekin tulee lääkkeistä huimausta ja huonoa oloa, ja lääke on vaihdettava, mutta mitään vakavaa haittaa hoidoista ei ole luvassa vuosikymmenienkään kuluttua. Haitalliset tuntemukset tulevat yleensä lääkkeiden käytön alussa. Harva pitää haittana, että serotoniinin takaisinottoa estävät SSRI-lääkkeet voivat pudottaa painoa muutaman kilon. Masennuslääkkeet sekoitetaan usein psykoosilääkkeisiin, joilla paino voi nousta.

2. Masennus on tulehdustauti.

Masennukseen liittyy tulehdusreaktioita. Masentuneiden veressä on samoja tulehduksen välittäjäaineita kuin sydän- ja verisuonitaudeissa. Tulehdus ei välttämättä ole bakteerin tai viruksen aiheuttama, vaan elimistön puolustusreaktion synnyttämä tulehdus, inflammaatio. Jos elimistössä on menossa jatkuva sisäsyntyinen tulehdus, mieliala ja vireystila laskevat.

Toistaiseksi ei tiedetä, onko masennus tulehdustilan syy vai seuraus. Masennuslääkkeet kuitenkin lievittävät tätä tulehdusta. Tulehduskipulääkkeiden tehosta masennuksen hoidossa ei ole näyttöä.

3. Hoitamaton masennus johtaa Alzheimerin tautiin.

Tarua. Masennus ei johda Alzheimerin tautiin, mutta muistia masennus kyllä huonontaa. Hoitamaton, pitkäaikainen masennus näkyy aivoissa hippokampuksen kutistumisena. Jos se surkastuu, muistinvarainen tekeminen heikentyy. Siksi masennusta pitäisi hoitaa heti alussa mahdollisimman tehokkaasti lääkkeillä ja keskusteluhoidoilla.

4. Masennuslääkettä pitäisi käyttää loppuikä kuten verenpainelääkettä.

Ehkä. Jos ihmisellä on taipumusta uusiutuvaan masennukseen, uusimpia masennuslääkkeitä voidaan käyttää masennusjaksojen estolääkityksenä. Silloin annokset ovat samoja kuin varsinaista masennusta hoidettaessa. Lääkkeitä voi käyttää jopa vuosikymmeniä.

5. Masennuslääke estää sydän- ja verisuonitautia.

Totta. Ainakin masentuneilla potilailla. Lääke hillitsee tulehdusta ja estää verihiutaleiden klimppiytymistä. Varjopuolena on se, että masennuslääkekin saattaa lisätä verenvuotojen riskiä.

6. Masennuslääke nostaa verenpainetta.

Tarua. Nykyiset masennuslääkkeet eivät nosta verenpainetta. Aikaisemmin käytettiin lääkkeitä, jotka saattoivat aiheuttaa joidenkin ruoka-aineiden kanssa äkillisiä verenpaineen nousuja. Nämä lääkkeet on korvattu uudemmilla. Uusista lääkkeistä ainoastaan venlafaksiini saattaa joillakin potilailla nostaa verenpainetta.

7. Masennusta voi hoitaa myös ilman lääkkeitä.

Totta. Varsinkin lievää masennusta ja alavireisyyttä voi hyvin hoitaa psykoterapialla ilman lääkkeitä. Liikunta kohottaa mielialaa. Liikunnalla on runsaasti myös muita hyviä sivuvaikutuksia. Mitä vaikeampi masennus, sen tarpeellisemmaksi lääke käy.

8. Kaikki masennuslääkkeet käyvät myös alle 19-vuotiaille.

Eivät käy. Fluoksetiini sopii nuorille parhaiten ja sitäkin käytetään tarkkaan harkiten, sillä nuorilla lääkkeet saattavat lisätä itsetuhoista käytöstä. Muutkin kuin nuoret voivat päätyä itsemurhaan masennuslääkkeen ensimmäisten käyttökuukausien aikana. Tämä johtuu siitä, että lääke aloitetaan yleensä elämän syvimmässä kuopassa, eikä lääke aina ehdi ajoissa apuun. Käytön edetessä lääke kääntyy suojaamaan itsemurhalta.

9. Vaikeaa masennusta hoidetaan sähköllä?

Totta. Kovaan tautiin kovat lääkkeet. Jos mikään muu ei auta vaikeaan masennukseen, sähkösokki yleensä auttaa. Hoito tehdään nukutuksessa, ja tarkoin valituille potilaille, sillä sähkö saattaa heikentää muistia.
Vaikeasti masentuneille potilaille voidaan asentaa leikkuksessa aivoihin elektrodi, joka antaa sähköisiä ärsykkeitä. Maailmassa näitä sähköstimulaattoripotilaita on vasta satakunta.

10. Masennus näkyy aivokuvissa.

Totta. Tosin masennusta ei yleensä kuvata vaan hippokampuksen muutos havaitaan magneettikuvissa, jotka on otettu jonkin muun syyn takia, esimerkiksi aivovamman tai aivosairaiden etsimiseksi. Masentuneen hippokampus kutistuu.

11. Luolamies ei masentunut.

Totta. Luolamies ei masentunut usein, mutta luolanainen varmaan masentui. Luolamies oli iso ja voimakas, eikä hänen tarvinnut suojata itseään vetäytymällä vaan taistelemalla. Jos luolanainen tunsi olonsa uhatuksi, hän vetäytyi omiin oloihinsa keräämään voimiaan. On ajateltu, että mielialan lasku on ihmisen normaali suojautumiskeino silloin, kun hän on itselleen epäedullisessa tilanteessa, vaikkapa liian kuluttavassa työssä. Yhä naiset masentuvat miehiä herkemmin. Saattaa olla, että tämä käyttäytymistä ohjaava masentumistaipumus on säilyttänyt ihmiskunnan.

Masennuslääke suojaa mieltä ja kehoa

Professorin teksti on täysin asiallista enkä usko hänen saavan latiakaan yhdeltäkään lääkefirmalta. Tähänastiset vastaukset sen sijaan kuvastavat ylesisön kummallista fiksaatiota siihen, että kaikki lääkärit olisivat lääketehtaiden juoksupoikia. Ei kannata ihmetellä, jos kirjoittajat hyvin harvoin palaavat kommentoimaan saamiaan vastineita. Voin vakuuttaa, että oikeassa elämässä lääkäreitä eivät pätkääkään kiinnosta kv-lääketehtaiden taloudelliset edut. Yhtään psykiatria tässä maassa ole...
Lue kommentti