Masennuslääkkeet hillitsevät keskushermoston tulehdusta, vähentävät sydänkohtauksen vaaraa ja suojaavat muistia. Liian hyvää ollakseen totta? Vastaamassa professori Jari Tiihonen Kuopion ylipistosta.

1. Masennuslääkkeistä voi tulevaisuudessa paljastua karmeita terveyshaittoja.

Tarua. Yksin Suomessa masennuslääkkeitä on käytetty miljoonia potilasvuosia. Harvinaisimmatkin haitat olisivat jo paljastuneet. Joillekin tulee lääkkeistä huimausta ja huonoa oloa, ja lääke on vaihdettava, mutta mitään vakavaa haittaa hoidoista ei ole luvassa vuosikymmenienkään kuluttua. Haitalliset tuntemukset tulevat yleensä lääkkeiden käytön alussa. Harva pitää haittana, että serotoniinin takaisinottoa estävät SSRI-lääkkeet voivat pudottaa painoa muutaman kilon. Masennuslääkkeet sekoitetaan usein psykoosilääkkeisiin, joilla paino voi nousta.

2. Masennus on tulehdustauti.

Masennukseen liittyy tulehdusreaktioita. Masentuneiden veressä on samoja tulehduksen välittäjäaineita kuin sydän- ja verisuonitaudeissa. Tulehdus ei välttämättä ole bakteerin tai viruksen aiheuttama, vaan elimistön puolustusreaktion synnyttämä tulehdus, inflammaatio. Jos elimistössä on menossa jatkuva sisäsyntyinen tulehdus, mieliala ja vireystila laskevat.

Toistaiseksi ei tiedetä, onko masennus tulehdustilan syy vai seuraus. Masennuslääkkeet kuitenkin lievittävät tätä tulehdusta. Tulehduskipulääkkeiden tehosta masennuksen hoidossa ei ole näyttöä.

3. Hoitamaton masennus johtaa Alzheimerin tautiin.

Tarua. Masennus ei johda Alzheimerin tautiin, mutta muistia masennus kyllä huonontaa. Hoitamaton, pitkäaikainen masennus näkyy aivoissa hippokampuksen kutistumisena. Jos se surkastuu, muistinvarainen tekeminen heikentyy. Siksi masennusta pitäisi hoitaa heti alussa mahdollisimman tehokkaasti lääkkeillä ja keskusteluhoidoilla.

4. Masennuslääkettä pitäisi käyttää loppuikä kuten verenpainelääkettä.

Ehkä. Jos ihmisellä on taipumusta uusiutuvaan masennukseen, uusimpia masennuslääkkeitä voidaan käyttää masennusjaksojen estolääkityksenä. Silloin annokset ovat samoja kuin varsinaista masennusta hoidettaessa. Lääkkeitä voi käyttää jopa vuosikymmeniä.

5. Masennuslääke estää sydän- ja verisuonitautia.

Totta. Ainakin masentuneilla potilailla. Lääke hillitsee tulehdusta ja estää verihiutaleiden klimppiytymistä. Varjopuolena on se, että masennuslääkekin saattaa lisätä verenvuotojen riskiä.

6. Masennuslääke nostaa verenpainetta.

Tarua. Nykyiset masennuslääkkeet eivät nosta verenpainetta. Aikaisemmin käytettiin lääkkeitä, jotka saattoivat aiheuttaa joidenkin ruoka-aineiden kanssa äkillisiä verenpaineen nousuja. Nämä lääkkeet on korvattu uudemmilla. Uusista lääkkeistä ainoastaan venlafaksiini saattaa joillakin potilailla nostaa verenpainetta.

7. Masennusta voi hoitaa myös ilman lääkkeitä.

Totta. Varsinkin lievää masennusta ja alavireisyyttä voi hyvin hoitaa psykoterapialla ilman lääkkeitä. Liikunta kohottaa mielialaa. Liikunnalla on runsaasti myös muita hyviä sivuvaikutuksia. Mitä vaikeampi masennus, sen tarpeellisemmaksi lääke käy.

8. Kaikki masennuslääkkeet käyvät myös alle 19-vuotiaille.

Eivät käy. Fluoksetiini sopii nuorille parhaiten ja sitäkin käytetään tarkkaan harkiten, sillä nuorilla lääkkeet saattavat lisätä itsetuhoista käytöstä. Muutkin kuin nuoret voivat päätyä itsemurhaan masennuslääkkeen ensimmäisten käyttökuukausien aikana. Tämä johtuu siitä, että lääke aloitetaan yleensä elämän syvimmässä kuopassa, eikä lääke aina ehdi ajoissa apuun. Käytön edetessä lääke kääntyy suojaamaan itsemurhalta.

9. Vaikeaa masennusta hoidetaan sähköllä?

Totta. Kovaan tautiin kovat lääkkeet. Jos mikään muu ei auta vaikeaan masennukseen, sähkösokki yleensä auttaa. Hoito tehdään nukutuksessa, ja tarkoin valituille potilaille, sillä sähkö saattaa heikentää muistia.
Vaikeasti masentuneille potilaille voidaan asentaa leikkuksessa aivoihin elektrodi, joka antaa sähköisiä ärsykkeitä. Maailmassa näitä sähköstimulaattoripotilaita on vasta satakunta.

10. Masennus näkyy aivokuvissa.

Totta. Tosin masennusta ei yleensä kuvata vaan hippokampuksen muutos havaitaan magneettikuvissa, jotka on otettu jonkin muun syyn takia, esimerkiksi aivovamman tai aivosairaiden etsimiseksi. Masentuneen hippokampus kutistuu.

11. Luolamies ei masentunut.

Totta. Luolamies ei masentunut usein, mutta luolanainen varmaan masentui. Luolamies oli iso ja voimakas, eikä hänen tarvinnut suojata itseään vetäytymällä vaan taistelemalla. Jos luolanainen tunsi olonsa uhatuksi, hän vetäytyi omiin oloihinsa keräämään voimiaan. On ajateltu, että mielialan lasku on ihmisen normaali suojautumiskeino silloin, kun hän on itselleen epäedullisessa tilanteessa, vaikkapa liian kuluttavassa työssä. Yhä naiset masentuvat miehiä herkemmin. Saattaa olla, että tämä käyttäytymistä ohjaava masentumistaipumus on säilyttänyt ihmiskunnan.

Vierailija

Masennuslääke suojaa mieltä ja kehoa

Professorin teksti on täysin asiallista enkä usko hänen saavan latiakaan yhdeltäkään lääkefirmalta. Tähänastiset vastaukset sen sijaan kuvastavat ylesisön kummallista fiksaatiota siihen, että kaikki lääkärit olisivat lääketehtaiden juoksupoikia. Ei kannata ihmetellä, jos kirjoittajat hyvin harvoin palaavat kommentoimaan saamiaan vastineita. Voin vakuuttaa, että oikeassa elämässä lääkäreitä eivät pätkääkään kiinnosta kv-lääketehtaiden taloudelliset edut. Yhtään psykiatria tässä maassa ole...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.