Tuliko mätettyä? Kaikki syövät joskus itsensä ähkyyn. Mutta jos ahmit säännöllisesti pari pitsaa, jättisipsipussin, paketin jäätelöä ja tunnet siitä syyllisyyttä, saattaa kyseessä olla ahmintahäiriö.

Tee ensin testi

  1. Syötkö päivittäin tai viikoittain niin paljon, että sinulle tulee sen jälkeen paha olo?
  2. Etkö pysty lopettamaan syömistä, vaikka haluaisit?
  3. Syötkö paljon salaa ja yksin, koska syöty ruokamäärä hävettää?
  4. Puratko pahaa oloa, väsymystä tai tylsyyttä syömällä suuria määriä?
  5. Tunnetko itseinhoa, masennusta ja syyllisyyttä syömisestäsi?
  6. Syötkö välillä paljon tavallista nopeammin?

Jos vastasit useampaan kohtaan kyllä, sinulla saattaa olla ahmintahäiriö (Binge eating disorder eli BED). Ahmintahäiriössä ihminen syö nopeasti suuria määriä mitä tahansa, kuten pitsaa, sipsejä, jäätelöä, irtokarkkeja, suklaata tai leipää. Syömistä seuraa voimakas itseinho. Alttiita häiriölle ovat ihmiset, jotka säätelevät tunteitaan ruoalla. Ahmintahäiriöön ei liity oksentelua tai rajua liikuntaa, kuten bulimiaan tai anoreksiaan. Noin puolet ahmintahäiriöstä kärsivistä on ylipainoisia.

Jojo-laihduttajien ongelma

Ahminta on yleisin syömishäiriö. Siitä kärsii noin kolme prosenttia väestöstä. Ongelma yleistyy, sillä suhde ruokaan on yhä useammalle vaikeaa.

Ruoanlaitto ja syöminen ovat keskeinen osa nykykulttuuria. Yltäkylläisyys mahdollistaa nauttimisen, mutta samaan aikaan ulkonäköpaineet lisääntyvät. Monen on vaikea suhtautua ruokaan luonnollisesti.

Jatkuvalla laihdutuskuurilla oleminen voi laukaista ahmintahäiriön. Laihduttaja tavallaan luovuttaa, kun ei jaksakaan tiukkaa kuuria. Ahdistuneena ja itseensä pettyneenä hän päätyy syömään kolme litraa jäätelöä tai kaksi jättisipsipussia.

Lihavista 20–50 prosenttia kärsii ahminnasta. Häiriö on huomattavasti yleisempi ylipainoisilla kuin normaalipainoisilla.

Ahmintahäiriö on tavallisten ja kilttien ihmisten tauti. Siihen ei välttämättä liity mielenterveysongelmia, vaan kyse on käyttäytymisongelmasta: kyvyttömyydestä hallita syömistään.

Alttius voi olla osittain perinnöllistä.

Uhkana terveysriskit

Ahmintahäiriön suurin terveysriski on liikapaino, josta voi seurata korkeita veren sokeri- tai kolesteroliarvoja, sydän- ja verisuonitauti sekä suurentunut riski sairastua syöpään. Lihavuus on taakka myös nivelille ja haittaa liikkumista.
Ahmintahäiriö heijastu myös mielialaan ja altistaa jopa vakavaan masennukseen.

Ruoalla hallitaan tunteita. Syödään tylsyyteen, masentuneisuuteen, suruun tai yksinäisyyteen. Ruoka turruttaa negatiiviset tunteet. Lohtusyöminen on opittu tapa, josta voi oppia pois.

Itseinhosta syntyy häpeä: on vaikea sanoa ääneen, ettei osaa hallita syömistä.
Haaste on siinä, ettei ruoasta voi luopua kokonaan kuten alkoholista. Siksi syömistä ei voi olla ajattelematta.

Tunteita voi opetella tunnistamaan

Kirjoita paperille, missä tilanteissa ja mihin kellonaikaan yleensä ahmit? Mikä sitä yleensä edeltää? Syötkö suruun, masennukseen vai televisiota katsellessa?

Voisitko muuttaa ajatteluasi positiivisempaan suuntaan? Ajatteletko, että olet huono ihminen, kun sinulla on ollut raskas päivä? Opettele korvaamaan ajatuksiasi positiivisemmilla asioilla: minulla on ihana koti, mukava kumppani ja koira. Mitä muuta mukavaa elämässäsi on?

Vaihda tunnetila toiminnaksi. Keksi tilalle jotain muuta tekemistä: lähde kävelylle, neulo, kuuntele musiikkia tai soita ystävälle. Mieti mitä puuhaat mielelläsi ja kiinnitä lista syömisen vaihtoehdoista jääkaapin oveen.

Kokeile  itsehoito-ohjelma

  1. Tunnista ongelma rehellisesti itsellesi: ”En osaa lopettaa syömistä silloin kun pitäisi.”
  2. Älä jätä aterioita väliin. Opettele syömään 3–4 tunnin välein. Nälkä ei pääse silloin yllättämään. Jos jätät aamiaisen ja lounaan väliin, illalla on kiljuva nälkä.
  3. Pidä ruokapäiväkirjaa: Kuinka usein syöt? Mitä syöt? Kuinka paljon kerralla? Pyri syömään tasaisesti.
  4. Herkuttele. Pieni jälkiruoka pääaterian jälkeen, kuten yksi pulla tai pari palaa suklaata, voi pitää makeanhimon kurissa. Älä kuitenkaan varastoi kotiin herkkuja.
  5. Nauti ja keskity ruokailuhetkiin. Mieti ja tunnustele, miltä ruoka oikeasti maistuu ja tuntuu suussa.
  6. Syö yhdessä muiden kanssa, silloin ei tule ahmittua. Älä syö televisiota katsellessa.

    Asiantuntija: apulaisprofessori Anna Keski-Rahkonen, Helsingin yliopisto

Lue lisää
BulimiastaLasten ja nuorten syömishäiriöistä
Raskaaksi syömishäiriön jälkeen?