Myönteinen mieli suojaa sairauksilta

Nukut pommiin ja myöhästyt tärkeästä palaverista. Lounaalla valkoiselle mekolle läikkyy tomaattikastiketta. Puoliso ilmoittaa jäävänsä ylitöihin, vaikka olitte sopineet teatteri-illasta. Perkele! sanoo pessimisti sinussa ja mököttää loppuillan. Pahus! sanoo optimisti sinussa ja lähtee lenkille.

Kumpikin reagointitapa on yhtä mahdollinen, sillä emme ole perusluonteeltamme positiivisia tai negatiivisia. Asenne on aina valinta. Teemme useita kertoja päivässä saman valinnan: nurisenko vai enkö? Moni tahtoo nurista.

— Jos pitäytyy toistuvasti negatiivisuudessa, kannattaa miettiä, mitä tarvetta itsessä se palvelee. Saako sillä huomiota tai sympatiaa muilta vai mistä on kyse? Myönteisyys olisi terveellisempää, stressitutkija ja lääketieteen tohtori Heimo Langinvainio pohtii.

Langinvainio ei latele mitään amerikkalaista positiivisuushöttöä vaan tuhtia tiedettä. Hän on huolissaan pessimisteistä, sillä tutkimusten mukaan he ovat vaarassa kuolla optimisteja aikaisemmin: negatiivisuus lyhentää elinikää jopa 5—15 vuodella. Valittajilla on myös muita useammin väsymystä, päänsärkyä, flunssaa, stressioireita sekä vakavia sairauksia.

— On näyttöä siitä, että kielteinen ajattelu lisää voimakkaasti riskiä sairastua syöpiin, sepelvaltimotautiin, sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen. Se myös laukaisee sydäninfarkteja ja aivoverenkierron häiriöitä ja hidastaa sairauksista toipumista, Langinvainio sanoo.

Sairauksien riski selittyy muun muassa sillä, että ärsyyntyminen lisää stressiä. Elimistön vastustuskyky laskee, verenpaine nousee, ruoansulatus hidastuu, uniongelmat yleistyvät. Jos stressi jatkuu pitkään, keho on jatkuvassa tulehdustilassa ja kaikki energia kuluu arjesta selviämiseen.

Hymyilläkö pitäisi, kun asiat ovat päin helvettiä?

Jos optimistiksi olisi helppo tulla, olisimme kaikki sellaisia. Mutta jos on tottunut ajattelemaan, että mistään ei tule mitään ja kaikki menee pieleen, kielteisyydestä on saattanut tulla osa identiteettiä. Se on kuin turvallinen kävelykeppi, josta ei osaa luopua, vaikka ilmankin pärjäisi.

Asenteiden yhteyttä terveyteen tutkineen sisätautien erikoislääkärin Jussi Huttusen mukaan myönteiseksi voi kuitenkin muuttua.

— Optimismia ja pessimismiä pidetään usein pysyvinä ominaisuuksina, joihin ei voi vaikuttaa. Muutama vuosi sitten julkaistun kaksostutkimuksen mukaan optimismi on kuitenkin pääosin opittu ominaisuus, Huttunen sanoo.

Ja kun jonkin reagointitavan oppii, siitä voi myös oppia pois.

Heimo Langinvainio on samoilla linjoilla mutta myöntää, että negatiivisuudesta irrottautuminen ei käy hetkessä. Asenteiden muuttaminen vaatii kovaa työtä ja tahtoa.

— Masentunut kokee varmasti, että turha tulla mua neuvomaan, et tiedä elämästäni mitään. Että hymyilläkö pitäisi, vaikka asiani ovat päin helvettiä.

Siitä nimenomaan ei ole kyse. Langinvainio ei halua pakkosyöttää naminamia vaan muistuttaa, että takaiskuihin voi reagoida eri tavoin. Jokaisen elämä on vastoinkäymisten kertymä, mutta keskeistä on, miten vaikeuksiin suhtaudumme ja paljonko annamme niille valtaa. Jopa yksittäiset sanat ovat tärkeitä.

Jos parkkisakon saadessasi kiroilet ja rähiset, annat harmille enemmän painoarvoa kuin jos toteaisit, että nyt harmittaa. Ilmaisun voimakkuus vaikuttaa siihen, kuinka karvaana pettymyksen koet.

Itselleen tulisi myös olla armollinen. Kun mokaat ja paisuttelet epäonnistumisiasi, ne kasvavat niin, että täyttävät kohta koko pään. Virheet, ikävätkin, tulisi aina osata nähdä yksittäisinä mokina eikä niin, että on identiteetiltään epäonnistuja.

— Ennen uskottiin, että identiteetti on sementtiin lyöty ikuinen fakta. Se on harhaluulo. Jokaisessa on monia eri identiteettejä eri tilanteita varten. Välillä olemme hauskoja, välillä empaattisia, välillä surullisia.

Ei ole mitään syytä kiitollisuuteen, vai onko?

Myönteisen elämänasenteen opettelun voi aloittaa pienin askelin. Aluksi voi vaikka miettiä, mitkä asiat elämässä ovat hyvin. Pienetkin myönteiset havainnot tuovat tyytyväisyyttä, muokkaavat ajattelumme suuntaa ja mielentilaamme. Kun oivaltaa positiivisen ajattelun merkityksen, siitä voi tulla itseään toteuttava toimintamalli.

Joskus auttaa sekin, että vaihtaa näkökulmaa tai kuvittelee asiat vähän paremmiksi kuin ne ovat, huijaa itsensä hyvälle tuulelle.

— Jos päätät aamulla, että tänään hymyilet koko päivän, vaikka et ole mikään hymyilevä tyyppi, voit illalla huomata, että päivähän meni ihan kivasti. Havainto voi muuttaa kokemuksesi maailmasta, Heimo Langinvainio sanoo.

Onnellisuustutkijat ovat jo pitkään tienneet, että myönteisimmin elämään suhtautuvat osaavat kokea kiitollisuutta arkisista, pienistä asioista. Kiitollisuus
ruokkii meissä hyvää oloa ja edistää terveyttä. Se käy usein käsi kädessä empatian kanssa, sillä kiitollisena on helppo ajatella ja toimia pehmeästi.

Olenko huono vai toiminko vain tyhmästi?

Elimistölle empaattiset tuntemukset ovat hyväksi.

— Kun vaikka paijaat kissaa ja koet empatiaa ja hellyyttä, tuotat itsellesi mielihyvää. Tilanteessa ei ole mitään pakotettua, vaan olet rento, aito ja sisäisesti tyyni. On aivan selvä, että keho jaksaa paremmin, kun se saa tällaisen annoksen tyytyväisyyttä ja myönteistä energiaa, Heimo Langinvainio sanoo.

Kaiken ydin on itsensä ja oman kehonsa arvostaminen.

Langinvainio puhuu mielellään myös mielen näyttämö -metodista. Sen idea on yksinkertainen: ajattele menneitä epäonnistumisia ja vaikeita hetkiä elokuvamaisina jaksoina ja sijoita itsesi näyttämölle erilaisina hahmoina.

Esimerkiksi jos työhaastattelussa mokasit, koska olit liian hermostunut, ajattele kohtaus uudestaan niin, että olet rauhallinen ja saat työpaikan. Tämä auttaa  näkemään, että ratkaisun avaimet ovat omissa käsissä. Oma minä ei ole huono  tai heikko, vaan itsessä on vahvuutta toimia niin, että lopputulos tyydyttää.

— Elämässä on aina meneillään jokin tilanne, jossa voi toimia eri tavalla. Ratkaisu riippuu siitä, minkä tavan valitsemme. Jokaisen kohtauksen voi ottaa mielessään uusiksi ja miettiä, miten toimisi seuraavalla kerralla. Tämä on iso mahdollisuus. Olemme itse elämämme ohjaajia ja näyttelijöitä.

Miksi aina minä joudun kärsimään?

— Elämä tuottaa jatkuvasti vastoinkäymisiä, odotukset eivät täyty. Tärkeintä olisikin näiden negatiivisten tunteiden sietäminen, suhteuttaminen ja hallitseminen. Jos tapahtuu jotain epämieluisaa, mitä siitä seuraa?

Tunteiden hallinta on yhteydessä minäkuvaan. Tasapainoinen ja hyvän itsetuntemuksen omaava ihminen on usein paremmin selvillä tunteistaan ja syistä tunteiden takana. Hän osaa myös käsitellä tuntemuksiaan paremmin.

— Kun tuntee itsensä, osaa asettaa asioita mittasuhteisiin ja valmistautua mahdollisiin vastoinkäymisiin jo ennalta. Sitten, kun ne tulevat, ne eivät vie tolaltaan, Heimo Langinvainio pohtii.

Virheistä ja takapakeista oppiminen tarkoittaa sitä, että kantaa vastuuta itsestään ja elämästään. Sen sijaan, että syyttää ärsyyntymisestään olosuhteita tai muita, tulisi ymmärtää oma osuutensa siihen, miksi mieli on matala. Kun ohjakset ovat omissa käsissä, elämä tuntuu mielekkäämmältä.

— Jos jokin menee mönkään ja pystyt sanomaan, että se oli oma syyni, se kertoo, että sinulla on resursseja käsitellä mokaasi ja enemmän hallintaa omaan elämääsi.

Lue lisää
Asenneremontti auttaa jaksamaan
Ole järkevä, elät pitempään