Psykologi laati lyhyen selviämisoppaan niin potkuja pelkäävälle kuin potkut saaneelle.

Jos pelkäätkö potkuja, laadi suunnitelma

Kun odottaa, saako potkut vai ei, tunne on samantapainen kuin öisellä sivukujalla kulkiessa, vertaa psykologi Tuomo Tikkanen.

– Epävarmuus saa autonomisen hermoston reagoimaan. Tulee psykosomaattisia oireita, kuten ahdistuneisuutta, päänsärkyä, vatsakipua, unettomuutta. Näitä kehon reaktioita ei pysty hallitsemaan, eikä niitä voi järkeillä pois.

Uhan alla eläessä tunteet voivat ailahdella lamaannuksesta tyrmistykseen, surusta raivoon. Joku tuntee itsensä hylätyksi tavalla, jolle ei ole sanoja. Irtisanomisuhka voi tuntua itseen kohdistuvalta loukkaukselta, vaikka tietäisi, ettei siinä ole mitään henkilökohtaista.

Rajut tunteet ovat tarkoituksenmukaisia mahdollista iskua odotettaessa. Hälytystilassa oleminen on keholle kuitenkin uuvuttavaa. Silti jotkut pystyvät luottavaiseen tyyneyteen ja murehtivat vasta sitten, jos tosiaan käy huonosti. Tällaista asennetta voi opetellakin, mutta yleisin reaktio on kuitenkin ahdistuneisuus.

– Sitä ei kannata yrittää tukahduttaa tai selittää pois, Tikkanen neuvoo.
Paha olo lieventyy, jos sen aiheuttajaa jäsentää: jos toteutuu vaihtoehto A, toimin näin, jos taas vaihtoehto B, toimin noin.

Epävarmuuden aikoina jokainen meistä tarvitsee tavallista enemmän muiden tukea. Jos tuntee tarvitsevansa lääkärin tai vaikkapa psykologin apua, siihen kannattaa turvautua.

– Ei ole syytä ajatella, että on prakaamassa vaikeuksien alla. Esimerkiksi unettomuudesta ei kannata ruveta kärsimään, vaan kysyä lääkäriltä, miten sitä olisi viisainta hoitaa.

Jos sait potkut, pidä kiinni arjesta

Kun saa potkut, voi tuntua kummalta, että ahdistus vähenee. Sille on kuitenkin selitys.

– Kun epävarmuus loppuu, herää tulevaisuuden turvaamisen tarve. Mielessä alkaa syntyä suunnitelmia: ”Jumankauta, jouduin ulos. Nyt pitää alkaa äkkiä hakea uutta työtä.”

Näin toimii varsinkin nuorehkon, mahdollisuuksiinsa uskovan ihmisen mieli. Yli viisikymppisten kohtaloa Tuomo Tikkanen kuitenkin suree. Kun työ menee, uutta voi olla todella vaikea saada ja eläkeikään on vielä vuosia.

Kaikkia työnsä menettäneitä hän kuitenkin neuvoo periaatteessa samoin.
Pidä huolta siitä, että arjen rakenne säilyy. Kun yhtäkkiä ei tarvitsekaan lähteä minnekään, ei saisi mennä kahta viikkoa maatessa. Huolehdi siis siitä, että lähdet joka päivä jonnekin tekemään jotain mielekästä. Harrasta liikuntaa, syö ruoka-aikoina. Älä päästä itseäsi putoamaan tyhjään aukkoon.

Tee toimintasuunnitelma, ota yhteyttä työttömyyskassaan, ammattiliittoosi, mahdollisiin verkostoihin, joiden kautta töitä voisi saada. Tee aikataulu näille toimille. Älä hukuta iltaisin murheita juomiseen, äläkä valvo öitä. Tee suunnitelma myös sille ehkä pitkällekin ajalle, joka kuluu uutta työpaikkaa tai asioiden muuta järjestymistä odotellessa. Mieti mitä sinun täytyy, voit ja haluat tehdä. Et voi tehdä enempää kuin parhaasi.

Pyri puheisiin ihmisten kanssa, kerro vaikeista tunteistasi. Elämässäsi on stressitilanne, turvaudu nytkin asiantuntijan apuun, jos se tuntuu tarpeelliselta.

Asiantuntija Tuomo Tikkanen, psykologi, Psykologiliitto

Lue lisää Irtisanominen: katastrofi vai onnenpotku?