Kuva Jaakko Lukumaa
Kuva Jaakko Lukumaa

Jos on muuttanut kolme kertaa vuoden sisään sen vuoksi, että naapurit kiusaavat, kannattaa katsoa peiliin, kehottaa psykologi Sanna Aulankoski.
 

Olen joutunut muuttamaan kolme kertaa vuoden sisällä kiusaamisen takia. Itse olen ihan tavallinen, kiltti ja hiljainen asukas. Minulla on paljon harrastuksia ja toimintaa. Nykyisessä asuintalossa kiusaaminen alkoi parin viikon päästä muutostani. Se on jatkuvaa huutelua ja huorittelua. En edes uskalla katsoa tai tervehtiä naapureitani. Edellisessä paikassa asuin viikon ennen kuin minua alettiin uhkailla sillä, että varastavat omaisuuttani. Pelkään ja olen säikky kokemusteni takia. Kun kävin puhumassa psykologille, hän ei uskonut minua vaan väitti, että olen psykoottinen: 'Miten voit olla varma, että huutelut kohdistuvat juuri sinuun?' Varmasti olenkin psykoottinen jatkuvan kiusaamisen takia! Tämä kerrostalokiusaaminen on nostanut pintaan kokemukseni koulukiusaamisesta. Minua ahdistaa kovasti. Miksi minua ei uskota? Kiusaava naapuri mm. matkii nauruani ja puheitani. Nykyisessä asuintalossa on pariskunta, joka riehuu ja tappelee päivittäin. Naisella on varmasti mielenterveysongelmia. Tämä nainen on juuri se kiusaaja. Hän vaikuttaa vainoharhaiselta. Kielenkäyttö on ihan hirveää. Hän huutelee ilmastoinnin kautta huoraa, kun menen suihkuun tai laitan ruokaa. Meinaan tulla hulluksi omassa kodissani! Pitääkö minun taas muuttaa?
MARI

Kiitos kirjeestäsi. Joudun ikävä kyllä vastaamaan tavalla, joka ei ehkä miellytä sinua — rehellinen ollakseni epäilen nimittäin samaa kuin psykologi, jonka vastaanotolla kävit.

Kerrot loukkaantuneesi siitä, että psykologi katsoi ongelmasi johtuvan psykoottisesta ajattelustasi. On ymmärrettävää, että ajatus tuntuu pahalta, kun itse näkee asian toisin. Voisit kuitenkin muistaa, että psykologin tarkoitus on ollut vain auttaa.

Paranoialla eli vainoharhaisuudella tarkoitetaan taipumusta kuvitella toisten olevan itseä vastaan silloin, kun niin ei ole. Ajatteluvirheiden erottaminen realistisista uskomuksista ei aina ole helppoa.

Herkistymällä kielteisten asioiden havaitsemiseen mieli suojautuu ulkoisia uhkia vastaan. Liiallisella varautuneisuudella voi olla juurensa ikävissä elämänkokemuksissa kuten kiusaamisessa.

Varautuneisuudesta kehittyy helposti noidankehä. Pelkäävä ihminen käyttäytyy tavalla, joka ruokkii toisten nuivaa suhtautumista — ja se puolestaan lisää vainotuksi tulemisen tunnetta.

Vainoharhaiseen reagointiin liittyy toisinaan aistiharhoja. Harha-aistimukset voivat olla erittäin todellisentuntuisia. Siinä mielessä sana onkin harhaanjohtava, että harhat ovat todellisia ja vaikuttavia kokemuksia. Niiden aikana aivoissa aktivoituvat samat alueet kuin vastaavia ympäristön ärsykkeitä havaittaessa.

Paranoidisia harha-ajatuksia tai aistimuksia ilmenee erilaisissa mielenterveyden häiriöissä. Lisäksi kuka tahansa voi reagoida vainoharhaisesti esimerkiksi
elämänmuutoksen aiheuttaman stressin vuoksi.

Puhutaan myös suhteuttamistaipumuksesta. Siinä ihminen tulkitsee muiden kohdistavan puheensa ja tekonsa itselle silloinkin, kun niin ei tosiasiassa tapahdu.

Paranoidiseen häiriöön auttavat lääkitys ja psyko­terapia. Alkuun toipumisessa päästään kuitenkin vasta sairaudentunnon herättyä eli ihmisen itsensä havahduttua huomaamaan ajatustensa irrationaalisuus.

On hyvä, että olet hakenut apua. Kannustan siihen jatkossakin. Olisi tarpeen yhdessä ammattiauttajan kanssa pohtia kokemuksiasi. Virallisen diagnoosin määrittää lääkäri. Jos koet naapurisi toimivan laittomasti sinua kohtaan, on syytä olla yhteydessä myös poliisiin.

Mikäli tulkinta psykoottisuudesta tuntuu sinusta vieläkin väärältä, toimi seuraavasti: Mieti, miten itse käyttäytyisit, jos olisit naapurisi kanssa paremmissa väleissä. Kenties tervehtisit, juttelisit muutaman sanan, ehkä kutsuisit jopa kylään?

Suhtautumalla naapuriisi avoimemmin voisit vaikuttaa hänen asennoitumiseensa sinuun. Yleensä ihmiset ilahtuvat ystävällisistä teoista. Myönteisesti toimimalla saattaisit edistää positiivisen vastavuoroisuuden syntymistä. Voit ryhtyä toimimaan tämän kuvitelman mukaisesti tai vain leikitellä ajatuksella; vähintäänkin se antaa aivoillesi lepoa kuluttavista kielteisistä ajatuksista.

Negatiiviset mietteet pitävät otteessaan etenkin silloin, kun niitä pyörittelee mielessään yksin. On hienoa, että sinulla on harrastuksia — jatka edelleenkin niitä, ja muista pitää tiiviisti yhteyttä ystäviisi.
 

Lisää psykologin vastauksia löydät täältä.

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.

Vierailija

Kiusaamista vai luulottelua?

Kannattaa kuitenkin olla erittäin varovainen,kenet kotiinsa kutsuu.Naapuri on vain naapuri,jos kengät menevät myöhemmin ristiin niin juoruilu alkaa ympärillä.Naapurin kanssa kannattaa käyttäytyä fiksusti,mutta on sanonta että naapurin kanssakäymisessä ei tule koskaan ottaa kellaria välistä pois.
Lue kommentti
Mari-2

Kiusaamista vai luulottelua?

Toisin kuin kysyjä nimimerkillä "Mari", en ole joutunut muuttamaan 3 kertaa vuoden sisällä enkä asunut vain viikkoa jossakin huoneistossa. En ole myöskään kokenut, että minulle olisi huudeltu ilmastointihormin kautta tai muutoinkaan henkilökohtaisesti vainottu, missään asuinpaikassani. Jotain tiedän naapureiden aiheuttamasta häiritsevästä asumisesta minäkin. Edellisessä kodissani (kerrostaloasunto) asuin noin 12 vuotta. Talossa oli jonkin verran järjestyshäiriöitä, vaikka se sijaitsikin aivan...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.