Kuva Jaakko Lukumaa
Kuva Jaakko Lukumaa

Jos on muuttanut kolme kertaa vuoden sisään sen vuoksi, että naapurit kiusaavat, kannattaa katsoa peiliin, kehottaa psykologi Sanna Aulankoski.
 

Olen joutunut muuttamaan kolme kertaa vuoden sisällä kiusaamisen takia. Itse olen ihan tavallinen, kiltti ja hiljainen asukas. Minulla on paljon harrastuksia ja toimintaa. Nykyisessä asuintalossa kiusaaminen alkoi parin viikon päästä muutostani. Se on jatkuvaa huutelua ja huorittelua. En edes uskalla katsoa tai tervehtiä naapureitani. Edellisessä paikassa asuin viikon ennen kuin minua alettiin uhkailla sillä, että varastavat omaisuuttani. Pelkään ja olen säikky kokemusteni takia. Kun kävin puhumassa psykologille, hän ei uskonut minua vaan väitti, että olen psykoottinen: 'Miten voit olla varma, että huutelut kohdistuvat juuri sinuun?' Varmasti olenkin psykoottinen jatkuvan kiusaamisen takia! Tämä kerrostalokiusaaminen on nostanut pintaan kokemukseni koulukiusaamisesta. Minua ahdistaa kovasti. Miksi minua ei uskota? Kiusaava naapuri mm. matkii nauruani ja puheitani. Nykyisessä asuintalossa on pariskunta, joka riehuu ja tappelee päivittäin. Naisella on varmasti mielenterveysongelmia. Tämä nainen on juuri se kiusaaja. Hän vaikuttaa vainoharhaiselta. Kielenkäyttö on ihan hirveää. Hän huutelee ilmastoinnin kautta huoraa, kun menen suihkuun tai laitan ruokaa. Meinaan tulla hulluksi omassa kodissani! Pitääkö minun taas muuttaa?
MARI

Kiitos kirjeestäsi. Joudun ikävä kyllä vastaamaan tavalla, joka ei ehkä miellytä sinua — rehellinen ollakseni epäilen nimittäin samaa kuin psykologi, jonka vastaanotolla kävit.

Kerrot loukkaantuneesi siitä, että psykologi katsoi ongelmasi johtuvan psykoottisesta ajattelustasi. On ymmärrettävää, että ajatus tuntuu pahalta, kun itse näkee asian toisin. Voisit kuitenkin muistaa, että psykologin tarkoitus on ollut vain auttaa.

Paranoialla eli vainoharhaisuudella tarkoitetaan taipumusta kuvitella toisten olevan itseä vastaan silloin, kun niin ei ole. Ajatteluvirheiden erottaminen realistisista uskomuksista ei aina ole helppoa.

Herkistymällä kielteisten asioiden havaitsemiseen mieli suojautuu ulkoisia uhkia vastaan. Liiallisella varautuneisuudella voi olla juurensa ikävissä elämänkokemuksissa kuten kiusaamisessa.

Varautuneisuudesta kehittyy helposti noidankehä. Pelkäävä ihminen käyttäytyy tavalla, joka ruokkii toisten nuivaa suhtautumista — ja se puolestaan lisää vainotuksi tulemisen tunnetta.

Vainoharhaiseen reagointiin liittyy toisinaan aistiharhoja. Harha-aistimukset voivat olla erittäin todellisentuntuisia. Siinä mielessä sana onkin harhaanjohtava, että harhat ovat todellisia ja vaikuttavia kokemuksia. Niiden aikana aivoissa aktivoituvat samat alueet kuin vastaavia ympäristön ärsykkeitä havaittaessa.

Paranoidisia harha-ajatuksia tai aistimuksia ilmenee erilaisissa mielenterveyden häiriöissä. Lisäksi kuka tahansa voi reagoida vainoharhaisesti esimerkiksi
elämänmuutoksen aiheuttaman stressin vuoksi.

Puhutaan myös suhteuttamistaipumuksesta. Siinä ihminen tulkitsee muiden kohdistavan puheensa ja tekonsa itselle silloinkin, kun niin ei tosiasiassa tapahdu.

Paranoidiseen häiriöön auttavat lääkitys ja psyko­terapia. Alkuun toipumisessa päästään kuitenkin vasta sairaudentunnon herättyä eli ihmisen itsensä havahduttua huomaamaan ajatustensa irrationaalisuus.

On hyvä, että olet hakenut apua. Kannustan siihen jatkossakin. Olisi tarpeen yhdessä ammattiauttajan kanssa pohtia kokemuksiasi. Virallisen diagnoosin määrittää lääkäri. Jos koet naapurisi toimivan laittomasti sinua kohtaan, on syytä olla yhteydessä myös poliisiin.

Mikäli tulkinta psykoottisuudesta tuntuu sinusta vieläkin väärältä, toimi seuraavasti: Mieti, miten itse käyttäytyisit, jos olisit naapurisi kanssa paremmissa väleissä. Kenties tervehtisit, juttelisit muutaman sanan, ehkä kutsuisit jopa kylään?

Suhtautumalla naapuriisi avoimemmin voisit vaikuttaa hänen asennoitumiseensa sinuun. Yleensä ihmiset ilahtuvat ystävällisistä teoista. Myönteisesti toimimalla saattaisit edistää positiivisen vastavuoroisuuden syntymistä. Voit ryhtyä toimimaan tämän kuvitelman mukaisesti tai vain leikitellä ajatuksella; vähintäänkin se antaa aivoillesi lepoa kuluttavista kielteisistä ajatuksista.

Negatiiviset mietteet pitävät otteessaan etenkin silloin, kun niitä pyörittelee mielessään yksin. On hienoa, että sinulla on harrastuksia — jatka edelleenkin niitä, ja muista pitää tiiviisti yhteyttä ystäviisi.
 

Lisää psykologin vastauksia löydät täältä.

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.

Kiusaamista vai luulottelua?

Kannattaa kuitenkin olla erittäin varovainen,kenet kotiinsa kutsuu.Naapuri on vain naapuri,jos kengät menevät myöhemmin ristiin niin juoruilu alkaa ympärillä.Naapurin kanssa kannattaa käyttäytyä fiksusti,mutta on sanonta että naapurin kanssakäymisessä ei tule koskaan ottaa kellaria välistä pois.
Lue kommentti
Mari-2

Kiusaamista vai luulottelua?

Toisin kuin kysyjä nimimerkillä "Mari", en ole joutunut muuttamaan 3 kertaa vuoden sisällä enkä asunut vain viikkoa jossakin huoneistossa. En ole myöskään kokenut, että minulle olisi huudeltu ilmastointihormin kautta tai muutoinkaan henkilökohtaisesti vainottu, missään asuinpaikassani. Jotain tiedän naapureiden aiheuttamasta häiritsevästä asumisesta minäkin. Edellisessä kodissani (kerrostaloasunto) asuin noin 12 vuotta. Talossa oli jonkin verran järjestyshäiriöitä, vaikka se sijaitsikin aivan...
Lue kommentti