Pyysin anteeksi kiusaajaltaani, joka ei antanut anteeksi. Miksi tämä asia vaivaa yhä? Psykologi ja psykoterapeutti Sanna Aulankoski vastaa.

Minulla on ollut vaikea ihmissuhde vapaaehtoistoiminnassa, jossa minulla oli vastuullinen tehtävä. Tämä hankala, mahdollisesti narsistinen ihminen kiusasi minua niin, että mielenterveyteni oli murtua. Lääkärini kehotti jättämään toiminnan heti. Tämän lääkärin tukemana ja omien ponnistelujeni kautta olen päässyt jaloilleni.
Kun lähdin pois tehtävästä, pyysin anteeksi kiusaajaltani, vaikken mielestäni ollut tehnyt mitään väärää. Hän vastasi, ettei anna minulle mitään anteeksi. Aikaisemmat keskusteluyritykset eivät olleet tuottaneet tulosta vaan kääntyivät riidaksi ja syyttelyksi tämän henkilön taholta.
Nyt tämä anteeksiantamattomuus pyörii mielessäni, vaikka muuten on hyvä olo. En käy enää tämän asian kanssa myöskään lääkärilläni. Käytän edelleen pientä annosta mielialalääkettä ja nukun hyvin. En ole kiusaajahenkilön kanssa missään tekemisissä.
Miten tässä pitäisi toimia? Unohtaako vaan? Toisaalta en haluaisi palata niihin asioihin enää mitenkään esimerkiksi
keskustelun kautta. Minulla on tarve suojella itseäni.  RAIJAMARJATTA 74 v.

Olet irrottautunut hankalasta ihmissuhteesta ja tehnyt sen myötä isomman tai pienemmän elämänmuutoksen. Irtautuminen ei välttämättä ole ollut helppoa, koska kyseinen suhde ja siihen liittynyt vapaaehtoistoiminta ovat saattaneet tarjota sinulle myös myönteisiä asioita. Päätös on kuitenkin ollut hyvä ja on hienoa, että lääkärisi tuella onnistuit tekemään sen. Vaikeassa ihmissuhteessa eläminen on kuormittavaa ja vie helposti mielenterveyden.

Et mainitse kirjeessäsi, mitä kiusaajaksi kokemasi henkilö sinulle teki. Ilmeisesti hän syyllisti sinua jollain tavalla, koska pyysit häneltä anteeksi, vaikket koe tehneesi mitään väärää. Kerrot, että hänen  anteeksiantamattomuutensa pyörii yhä mielessäsi. Vapautuaksesi tuosta kokemuksesta voisit vielä tarkastella ja eritellä tarkemmin, minkälaisia ajatuksia ja tunteita henkilön toiminta sinussa herättää — vain omassa mielessä pyörivillä kielteisillä kokemuksilla on nimittäin suurin valta ihmiseen. Kirjoittaminen voi olla hyvä apu kokemusten sanoiksi pukemisessa.

Jos kyseisen henkilön toiminta saa sinut tuntemaan syyllisyyttä, muista että terve syyllisyys liittyy vain vääriin tekoihin. Jos et ajattele tehneesi mitään väärää, syyllisyytesi on turhaa. Tarpeettomasta syyllisyydestä ja muista kielteisistä tunteista vapautumista voit edistää suuntaamalla huomion itsestäsi sinua syyllistäneeseen henkilöön. Muista, että kyseinen henkilö toimi väärin,
et sinä. Syitä hänen käytökseensä voivat olla kyvyttömyys sietää omia vikoja, empatian puute, manipulaation tarve tai mikä hyvänsä — yhtä kaikki ne eivät liity sinuun, vaan häneen.

Asianmukaisia tunteita toista huonosti kohtelevaa ihmistä kohtaan ovat esimerkiksi viha ja myötätunto. Viha auttaa näkemään kohtelun vääryyden ja auttaa irrottautumaan kyseisestä henkilöstä. Myötätunto puolestaan lieventää vihan tunteita ja muistuttaa siitä, ettei kukaan ole mustavalkoisesti hyvä tai paha; tavalla tai toisella kiusaajasikin todennäköisesti kärsii ongelmiensa vuoksi. Liikaa sinun ei kuitenkaan kannata häntä sääliä. Yhteiskuntamme tarjoaa apua jokaiselle, joka sitä haluaa.

Haasteesi on nyt siis työstää asiaa vielä itseksesi pohtimalla, kirjoittamalla ja vaikkapa jonkun henkilön kanssa keskustelemalla. Kiusaajaasi sinun ei tarvitse olla enää yhteydessä. Kerrot, että olet voinut paremmin ja nukut hyvin, mikä kertoo siitä, että olet jo pitkällä suhteesta vapautumisessa.

Kun koet työstäneesi asiaa riittävästi, voisit hävittää paperin, johon olet kokemuksesi kirjoittanut. Paperin hävittäminen vahvistaa vielä symbolisesti tunnetta siitä, että suhde kyseisen henkilön kanssa on taakse jäänyttä elämää ja saat iloita asioista, joita elämässäsi tällä hetkellä on. Toivottavasti olet jo löytänyt mahdollisuuden työskennellä paikassa, jossa saat ihmissuhteilta enemmän tukea ja iloa.

Lue lisää
Anteeksi antaminen antaa voimaa

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.