Sosiaaliset tilanteet, kuten ruokailu, puheen pitäminen, jopa bussilla matkustaminen voivat pelottaa niin, että tavallisesta elämästä tulee taistelu. Tee testi ja löydä apua!

Tee testi

  1. Jännitätkö kohtuuttoman paljon ryhmätilanteita, kuten yhdessä isolla joukolla syömistä?
  2. Kuvitteletko, että muut pitävät sinua tyhmänä tai arvottomana?
  3. Kontrolloitko tarkasti tekemisiäsi, ja jos kaikki ei mene kuten suunnittelit, koet epäonnistuneesi?
  4. Vältteletkö kaikin keinoin ahdistavilta tai pelottavilta tuntuvia tilanteita?
  5. Aiheuttavatko pelot fyysisiä oireita kuten hengenahdistusta, hikoilua tai unettomuutta?
  6. Vaikeuttavatko pelkosi ihmissuhteitasi, työtäsi tai normaaleista askareista suoriutumista?

    JOS VASTASIT useaan kysymykseen kyllä, saatat kärsiä sosiaalisten tilanteiden pelosta. Sillä tarkoitetaan toistuvaa ahdistusta ja pelkoa tilanteissa, joissa joutuu tekemisiin vieraiden ihmisten kanssa tai huomion kohteeksi. Vaikeat pelot voivat traumatisoida niin, että ote normaalista elämästä herpaantuu ja esimerkiksi kaupassa käynti tuntuu ylivoimaiselta. Sosiaalisia tilanteita pelkäävä linnoittautuu kotiinsa, sillä se tuntuu ainoalta turvalliselta paikalta.

Apua, kuplani puhkeaa

Sosiaalisia tilanteita pelkäävä ei jännitä muita ihmisiä vaan oman sisimpänsä paljastumista. Mitä jos mokaan? Jos annan itsestäni jotenkin tyhmän kuvan? Ahdistus voi olla niin suurta, että haluaisi olla mahdollisimman näkymätön.

Pelko voi iskeä esimerkiksi kun astut täynnä ihmisiä olevaan tilaan. Koet, että kaikkien huomio kiinnittyy sinuun. Tämä pelottaa, sillä et voi vaikuttaa siihen, mitä muut sinusta ajattelevat. Jos joku huoneessa naurahtaa, luulet hänen nauravan sinulle. Esittäytyessäsi muille kätesi hikoavat ja takeltelet sanoissasi, mikä lisää ahdistustasi.

Eniten ahdistaa arki

Mikä tahansa tilanne, jossa joutuu tekemisiin vieraiden ihmisten kanssa tai tarkkailun kohteeksi, voi kehittyä pelottavaksi. Usein iskee ahdistus, joka voi ilmetä myös paniikkikohtauksena. Vaikeat pelot voivat lamata toimintakyvyn kokonaan.

ESIINTYMINEN. Jopa joka viides aikuinen jännittää esiintymistä: ääneen puhumista, huomion kohteeksi joutumista ja muiden arvostelulle altistumista. Pelkoa lievittää jo se, että keskityt siihen mitä aiot sanoa, jolloin saat huomion pois omasta kehostasi.

JULKISET PAIKAT. Kauppa- tai elokuvareissu voi olla voimanponnistus. Julkiset ja suljetut paikat, joissa on paljon ihmisiä mutta ei yleensä sanallista vuorovaikutusta, pelottavat. Pelkääjä saattaa esimerkiksi tehdä ostokset iltaisin juuri ennen kaupan kiinnimenoa, jolloin asiakkaita on mahdollisimman vähän. Hän voi suunnitella kaupassa kuljettavan reitin huolella etukäteen. Jos hyllyrivejä onkin muutettu, iskee paniikki. Silloin pitää jättää ostokset ja lähteä kiireellä pois.

RUOKAILU. Julkisesti ruokaileminen on tavallinen ahdistusta tuottava tilanne. Hermostuttaa ja kädet tärisevät, iskee kahvikuppineuroosi. Syöminen on intiimi tilanne, jossa pitää samanaikaisesti hallita myös ruokaseuran kanssa keskustelu. Juhlat ovat erityisen vaikeita, sillä silloin suurennuslasin alla on myös oma pukeutuminen ja ulkonäkö.

Kehokin oireilee

Voimakas pelko ilmenee fyysisinä oireina: ei saa nukuttua, sydän pamppailee, hikoiluttaa ja suuta kuivaa. Joku lamaantuu, toinen saa paniikkikohtauksen.
Seurauksena on usein ahdistusta tuottavien tilanteiden karttelu. Tuiki tavalliset askareet, kuten bussilla matkustaminen tai jumppatunnille osallistuminen, käyvät ylivoimaisiksi. Elämä lamaantuu: ihmissuhteet jäävät, opiskelu keskeytyy.

Avuksi terapiaja itsehoito

Sosiaaliset pelot alkavat usein varhaisaikuisuudessa. Jos ne vaikeuttavat elämää ja ihmissuhteita, hoitoa pitää hakea heti, sillä pitkittyessään pelot pahenevat. Psykoterapian ja lääkehoidon yhdistelmä auttaa useimpia potilaita.

Pelkoja voi lievittää mielikuvaharjoituksilla, joissa totuttelee kohtaamaan pelkoa aiheuttavan tilanteen askel askeleelta. Moni pelkääjä on saanut apua myös erilaisista mindfulness-tekniikoista ja rentoutumisharjoituksista. Vakavimpiin pelkoihin omat keinot eivät auta, vaan tarvitaan ammattiapua. Pelkoja ei saa mitätöidä, sillä mitätöinti voi vaikeuttaa niistä irrottautumista.

ASIANTUNTIJA psykoterapeutti Helena Roivainen

Lue lisää

Eroon sosiaalisten tilanteiden pelosta: siedätysohjelma
Pura stressi ajoissa
Pelko paloiksi ja pinoon
Astu esiin ja uskalla puhua

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.