Tiesitkö, että vettäkin voi juoda liikaa, ikävin seurauksin. Veden riittävälle saannille on kuitenkin olemassa hyvä ja käyttökelpoinen mittari: janon tunne.

Ilman vettä emme pitkälle pötki. Nälkää kehomme sietäisi parikin viikkoa, mutta juomatta emme voi olla paria päivää pidempään. Janoa aistimme sen sijaan kukin tavallamme, ja yksi on parempi sietämään sitä kuin toinen. Yhtä lailla veden tarpeemme vaihtelee: urheillessa tai kesäkuumalla janottaa enemmän kuin muulloin.

Aikuisen veden tarve on noin puolitoista–kaksi litraa päivässä koosta ja tilanteesta riippuen. Määrään on laskettu myös ruoasta saamamme neste, joka on 7–8 desiä. Juomme siis seitsemästä desistä litraan kaikenlaista nestettä päivässä: vettä, kahvia, teetä, kivennäisvesiä, energiajuomia, mehua tai limuja.

– Janojuomana vesi on näistä suositeltavin, kertoo kliinisen ravitsemustieteen dosentti Ursula Schwab Kuopion yliopistosta.

Vesi on Schwabin mukaan hyvä janonsammuttaja hapottomuutensa vuoksi. Syöminen ja juominen aiheuttavat yleensä happohyökkäyksen suussa, eikä hampaita kannata rasittaa silloin, kun juomme janoomme.

– Ja jos ajatellaan painonhallintaa, niin vesi on siinäkin aivan ykkönen. Vedessä ei ole kaloreita toisin kuin vaikkapa mehuissa. Paitsi että mehut kuluttavat hammaskiillettä, ne sisältävät myös yhtä paljon energiaa kuin sokeripitoiset limpparit. Yllättävän nopeasti tulee kerättyä ylimääräisiä kaloreita, jos juo joka kerta janoonsa mehuja.

Ruokajuomaksi maitoa

Ruokajuomat ovat asia erikseen. Schwabin mukaan rasvaton maito tai piimä kannattaa ottaa mukaan aterioille jo sen vuoksi, että niistä saa mukavasti kalsiumia. Kohtuus pitää muistaa myös maitovalmisteiden käytössä, sillä ruokavalio painottuu jo kallelleen, jos nestemäisiä maitotuotteita juo enemmän kuin 5–6 desiä päivässä ja syö lisäksi vielä jogurttia ja juustokin.

Mutta tarvitaanko tässä jo laskuria siitä, miten paljon mitäkin pitää juoda päivässä, etteivät määrät vain ylittyisi tai alittuisi?

– Ei tarvita, sanoo Schwab.

– Veden ja muun nesteen tarpeesta saati janosta ei pidä tehdä itselleen ongelmaa. Juomme sen, minkä tarvitsemme, siitä kehomme viestit pitävät kyllä huolen. Tämä nykyinen juomapullotrendi, jossa vettä naukkaillaan yhtä mittaa, on vähän hupsu. Ei terve ihminen tarvitse vettä enemmän kuin oma janontunne kertoo.

Korkki välillä kiinni

Jano on käyttökelpoinen mittari selvittämään henkilökohtaista vedentarvetta. Kehomme tarvitsee vettä erilaisiin aineenvaihduntaprosesseihin. Vettä poistuu myös hikoillessa sekä hengityksen kautta. Kun vettä kuluu, vesivarastoa täydennetään aidon tarpeen mukaan.

– Jano kertoo varastojen vähenemisestä. Perusterveellä nämä mekanismit toimivat herkästi. Liiasta juomisesta ei ole mitään hyötyä, sillä liika vesi poistuu nopeasti elimistöstä virtsan mukana ja rasittaa vain turhaan virtsarakkoa.

Veden turhasta lipittelystä seuraa virtsanpidätysongelmia ja rajusta veden liikajuonnista kansanomaisesti sanottuna vesipöhö.

– Vesipöhössä elimistön neste- ja suolatasapaino häiriintyy, kun sellaiset elektrolyytit kuten natrium ja kalium laskevat liian alas. Oireina on tajunnan häiriöitä, jopa pyörtymisiä. Sairaalan ensiapuun on tuotu laihduttajia ja varsinkin nuoria naisia, jotka ovat paastonneet ja juoneet liikaa vettä siirtääkseen nälkää kauemmas.

Kuivuus uhkaa harvoin

Vettä voi myös juoda liian vähän. Moni meistä tekee sen useimmiten helteellä tai etelän-lomalla, kun ei juo tarpeeksi ja kuivuu. Oireena on huono olo, joka paranee, kun elimistön vesivarastot täytetään.

– Vanhetessa janontunne heikkenee. Syy on keskushermostoperäinen: aivot eivät käske juomaan riittävän usein. Vanhuksille suosittelisin vesipulloa tai -kannua jääkaappiin, Schwab sanoo.

Kuivumisen yleisimpiä haittoja ovat heikotuksen lisäksi ummetus. Myös virtsakiviä saattaa tulla.

Lääkkeiden aiheuttamaan kuivaan suuhun ei välttämättä tarvitse hörppiä vettä, jos janontunne säilyy normaalina. Ksylitolipurkka tai -pastillit sekä apteekin kuivalle suulle tarkoitetut imeskelytabletit lievittävät oireita vettä paremmin.

Aktiiviselle liikkujalle Ursula Schwab antaa samat juomaohjeet kuin kaikille muillekin: juo janosi mukaan.

– Keho kyllä kertoo, milloin vedenjuontia pitää lisätä, mutta tunnista puoleentoista voi urheilla ilman juomaa.

Jos olosuhteet ovat pidempään hiostavat, pelkkä vesi ei riitä, vaan juomassa pitää olla mukana elektrolyyttejä. Niitä saa muun muassa urheilujuomista. Jumppaan tai punttisalille ei tavallinen liikkuja urheilujuomaa kuitenkaan tarvitse.

Vettä kasviksista

Vedestä ja sen riittävästä saannista on Schwabin mukaan turhaan tehty moderni terveysongelma. ”Vanhinta voitehista” tarjotaan ratkaisuksi kimmoisaan ihoon ja ikääntymisen hidastamiseen. Eräskin lehti ohjeisti lukijoitaan säätämään kännykän tai tietokoneen hälytyksen muistuttamaan siitä, että on aika juoda lasillinen vettä tunneittain.

– Vesi ei myöskään pidä kauan nälkää loitolla, sillä se poistuu mahalaukusta nopeasti. Painonhallinnassa vesi kannattaa saada ruoasta: kasviksista ja vaikkapa keitoista. Silloin nälkä pysyy paremmin loitolla, mutta kaloreja kertyy vähemmän kuin monesta muusta ruoasta.

Ursula Schwab tietää, että ihmiset haluavat kovin mielellään rajoja, käypiä määriä ja keskiarvoja määritelläkseen sitten, onko jokin normaalia vai ei.

– Vedensaanti on yksi niistä jutuista, joista ei tarvitse ottaa stressiä, hän lohduttaa.

Nykyinen juomapullotrendi, jossa vettä naukkaillaan yhtä mittaa, on vähän hupsu.

Veden turhasta lipittelystä seuraa virtsanpidätysongelmia ja rajusta veden liikajuonnista kansanomaisesti sanottuna vesipöhö.

Lähde: thl.fi

Lue lisää maidosta ja vedestä.

Juomasuositukset

  • Sopiva juotavien nesteiden määrä päivittäin on useimmille ihmisille noin 1–1,5 litraa.
  • Vesijohtovesi on paras janojuoma, ruokajuomaksi suositellaan veden ohella rasvatonta ja vähärasvaista maitoa ja piimää.
  • Täysmehua voi aterian yhteydessä juoda päivittäin 1–2 dl, mutta se ei korvaa hedelmiä. Tee ja kahvi mieluiten ilman sokeria ja kermaa sopivat päivittäisiksi juomiksi. Muita juomia on syytä nauttia harvemmin kuin päivittäin.
  • Energiaa sisältävien juomien runsas käyttö lisää lasten ja nuorten lihomisriskiä ja jatkuva nautiskelu saattaa pilata lasten hampaat.
  • Suomalaisten juomatavat ovat alkoholinkäyttöä lukuun ottamatta vielä järkevät.
  • Erilaisten juomien valikoima on laajentunut runsaasti viime vuosien aikana ja kokonaan uudentyyppisiä tuotteita, kuten energia- ja hyvinvointijuomia sekä erilaisia maustettuja vesiä, on tullut markkinoille.
  • Juomista on tullut yhä merkittävämpi energian lähde, mutta juomista saadaan maitojuomia lukuun ottamatta hyvin vähän välttämättömiä ravintoaineita.
  • Usein toistuva sokeri- tai happopitoisten juomien nauttiminen on erittäin haitallista hampaille. Juomien hapoista hiilihappo ei ole haitallista mutta varsinkin sitruunahappo on.
Vierailija

Älä tankkaa vettä koko ajan

Täähän on ihan täyttä shaibaa :D Jos on jano, se on nestehukan esiaste ja se pitäisi pitää loitolla juomalla vettä pikkuhiljaa päivän mittaan. Nestehukka on kuitenkin aika vaarallinen tila elimistölle ja jos kerralla juot litran vettä, ei se niinsanotusti imeydy samalla tavalla kuin päivän mittaan juotu, koska se menee niin nopeasti kehon läpi. Ruuasta saadun 'veden' lisäksi pitäisi juoda se 1,5-2 litraa, kuten ravinto-alan ammattilaiset kertovat. Ja rasvaton maito on jopa vaarallisempaa kuin...
Lue kommentti
Vierailija

Älä tankkaa vettä koko ajan

Miksi aina kysytään Ursulalta? Miksi ihmisen pitäisi juoda maitoa? Ilmankin pärjää oikein hyvin. Laadukkaat juustot, voi, kerma ja hapatetut maitotuotteet sitä vastoin ovat ok tai jopa terveysruokaa. Esimerkiksi useista juustoista saa arvokasta K2-vitamiinia . 1 dl maitoa, piimää, jogurttia tai viiliä sisältää vain 3 grammaa proteiinia, 1µg lisättyä D-vitamiinia ja kalsiumia 121mg (lähde: Fineli). Proteiinin päivittäinen tarve on 1-2 grammaa per painokilo (normaali paino) päivässä. D-vitamiinin...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Suu kaipaa makeaa, mutta onko se viisaampaa nauttia vanhana kunnon sokerina vai uusina makeutusaineina?

Jokainen on varmasti törmännyt kaupan hyllyllä herkulliselta näyttävään tuotteeseen, jonka kyljessä komeilee teksti “sokeriton”.  Millä nämä tuotteet makeutetaan ja onko makeutusaineiden käytöllä samanlaisia terveyshaittoja kuin sokerilla? Kokosimme keskeisiä faktoja makeutusaineiden ja sokerin eroista.

Millä aineilla sokeri korvataan “sokerittomissa” tuotteissa?

Yleisimpiä elintarvikkeissa käytettyjä keinotekoisia makeutusaineita ovat aspartaami, asesulfaami-K, sakariini ja syklamaatti. Lisäksi makeuttamiseen käytetään luonnollisia sokerialkoholeja, kuten ksylitolia.

Sisältävätkö makeutusaineet vähemmän kaloreita kuin sokeri?

Useat makeutusaineet sisältävät hyvin vähän, jos lainkaan kaloreita. Kalorimäärä pysyy alhaisena myös siksi, että makeutusainetta tarvitaan usein pienempi määrä saman makeuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi aspartaami on 200 kertaa makeampaa kuin sokeri, jolloin sen käyttömäärä voidaan pitää hyvin pienenä.

Kumpi on parempi hampaille, sokeri vai makeutusaineet?

Sokeri aiheuttaa happohyökkäyksen ja aiheuttaa näin reikiintymistä. Useimmilla makeutusaineilla ei ole tällaista vaikutusta. Hampaille harmittomia ovat esimerkiksi aspartaami ja asesulfaami K. Makeutuksessa käytetyistä sokerialkoholeista ksylitoli jopa edistää hampaiden terveyttä, sillä se estää reikiintymistä. Sen makeutus teho on yhtä suuri kuin sokerin ja sitä käytetäänkin usein purukumien ja pastillien makeuttamiseen.

 

Onko makeutusaineiden käyttö turvallista?

Makeutusaineiden kaikkia pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta nykytietämyksen valossa niiden kohtuullinen käyttö on turvallista. Makeutusaineiden runsaalla käytöllä on kuitenkin todettu olevan samoja terveyshaittoja kuin sokerilla. Niiden säännöllinen runsas käyttö kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä aikuisiän diabetekseen.

Kaikille makeutusaineille ei ole asetettu päivittäistä saantisuositusta, mutta esimerkiksi aspartaamin enimmäissuositus vuorokaudessa on 40 mg painokiloa kohti. Esimerkiksi 70-kiloisella henkilöllä määrä täyttyy neljästä litrasta virvoitusjuomia.

 

Kirjoittaja opiskelevat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa terveystieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveystieteet, liikuntatieteellinen tiedekunta

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Minulla on helikobakteerin aiheuttama mahakatarri. Bakteeri on häädetty, mutta oireet eivät tunnu hävinneen. Tarvitsisin luotettavia ruokaohjeita sekä listan tuotteista: mitä saa syödä ja mitä ei. Netistä kun etsii, niin yhdessä sanotaan yhtä ja toisessa toista.

Mikäli oireet jatkuvat hoidon päättymisen jälkeen, on syytä hakeutua lääkärin arvioitavaksi, sillä sairaus voi uusia ja tällöin tarvitaan uusi hoito.

Lääkärin vastaanottoa odotellessa voi kokeilla seuraavia: alkoholijuomien, kahvin sekä rasvaisten, käristettyjen ja mausteisten ruokien välttäminen sekä useimpien hedelmä- ja marjamehujen välttäminen niiden happamuuden vuoksi.

Ruokarytmin säännöllisyys helpottaa useimpia vatsavaivoja eli valveillaoloaikana on hyvä nauttia ruokaa ja juomaa noin kolmen tunnin välein. Annoskokojen kohtuullisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota. Kysymyksestä ei käy ilmi, tupakoiko kysyjä. Tupakoinnin lopettaminen usein helpottaa oireita.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.