Vettä on saatava pari litraa päivässä mutta liika on liikaa vedenkin juomisessa. Suomessa hanavesi on parempilaatuista kuin moni pullovesi mutta maailmalla asiat ovat toisin. Meilläkään vesiepidemiat eivät ole tuntemattomia.

Hyvän Terveyden väitteisiin vedestä vastaa professori Jouko Tuomisto THL:stä.

Ulkomailla ei pidä juoda vesijohtovettä. Vatsataudin voi saada jo suihkuvedestä.

Oikein ja väärin, riippuu kovasti maasta. Useimmissa kehittyneissä länsimaissa vesijohtovesi on turvallista, mutta kehitysmaissa, Itä-Euroopan ja Välimeren maissa ei. Joidenkin taudinaiheuttajien tartuttavuus on niin suuri, että jopa kymmenkunta mikrobia riittää aiheuttamaan tartunnan. Tällainen on esimerkiksi norovirus eli kalikivirus. Silloin on ainakin teoriassa mahdollista saada tartunta jo suihkusta.

Useimmat pöpöt eivät ole näin tartuttavia, ja suihkussa käynti on yleensä turvallista. Lapsille kannattaa kuitenkin opettaa, ettei uimaaltaasta, kylpyammeesta tai suihkusta kannata juoda.

Helsinkiläinen saa hanastaan huonompaa vettä kuin rovaniemeläinen.

Väärin. Helsingin vesijohtovesi on hyvää ja tehokkaasti puhdistettua. Myös Rovaniemen vesi on hyvää, joten on vaikea asettaa näitä paremmuusjärjestykseen.

Pullovesi on laadukkaampaa kuin vesijohtovesi.

Väärin. Sekä pullovedet että vesijohtovedet vaihtelevat laadultaan. Pulloveden ongelma on mikrobikasvu, jos vesi seisoo kauan kaupan hyllyllä tai suuressa automaatissa. Pullovesiä ei pidä säilyttää liian pitkään lämpimässä. Sama ongelma voi olla myös vesijohtoveden kanssa, kun esimerkiksi kesäloman jälkeen laskee vettä hanasta ensimmäistä kertaa. Kun vesi on seisonut putkistossa, siellä voi olla bakteerikasvua.

Käyttämättömänä olleesta hanasta tulisikin laskea vettä niin paljon, että asunnon vesijohto täyttyy pääputkesta tulevalla tuoreella vedellä.

Puhdas vesi säilyy suljetussa astiassa ikuisesti.

Väärin. Jos vesi steriloidaan täysin suljetussa astiassa, väite lähes pitää paikkansa, mutta niin puhdasta vettä ei olekaan, että siinä ei olisi mikrobeja ja niiden ravinteita.

Vain Lapin tunturijärvistä ja -puroista saa sellaisenaan juomakelpoista vettä.

Väärin. Pintavesi voi olla turvallista, mutta on vaikea tietää, milloin se on ja milloin ei. Veden lähellä olevat ihmiset ja karja lisäävät vedessä olevia mikrobeja. Tunnetaan giardia-alkueläinten aiheuttama epidemia, kun majavat olivat saastuttaneet tunturilammen veden. Siksi pintavesi pitää aina desinfioida vesilaitoksella, ja esimerkiksi partioleirillä
juomavesi kannattaa keittää, jos se otetaan pintavesilähteestä.

Suurin osa pohjavedestä on sellaisenaan juomakelpoista. Toisin sanoen hyvin rakennetusta kaivosta, johon ei pääse pintavesiä, saa yleensä hyvää pohjavettä.

Vettä pitää juoda kaksi litraa päivässä.

Oikein, kun mukaan lasketaan ravinnossakin oleva vesi. Munuaiset kykenevät virtsaa väkevöimällä vähentämään veden poistumista, joten pienemmälläkin määrällä tulee toimeen. Se kuitenkin rasittaa elimistöä.

Veden tarve riippuu suuresti hikoilusta, eli rasittavassa työssä tai urheilussa veden tarve voi olla jopa kolme kertaa suurempi. Helteellä veden tarve kasvaa levossakin ja pitää muistaa juoda tiuhaan. Eri ihmisillä vedenjuontitarve on
erilainen terveenäkin, ja sairaudet, esimerkiksi munuaissairaudet, voivat vaikuttaa siihen paljon.

Vettä ei voi juoda liikaa.
Väärin. Munuaiset pystyvät mukautumaan erilaisiin vesimääriin, mutta niilläkin on rajansa. Nopea lisäys elimistön vesimäärässä voi aiheuttaa ”vesimyrkytyksen”, jossa elektrolyyttien eli kivennäisaineiden tasapaino häiriintyy. Etenkin natriumin pitoisuus pienenee normaalista 140 milliekvivalentista litrassa. Laimeneminen 120 milliekvivalenttiin aiheuttaa sekavuutta ja ärtyisyyttä, ja 110 voi aiheuttaa tajuttomuuden ja hengenvaaran.

Äärijuomista liittyy muun muassa vaikeisiin psykiatrisiin tiloihin. Munuaiset voivat tunnissa erittää noin litran vettä hyvin laimeana virtsana. Sitä suurempi juominen lisää elimistön vesikuormaa.

Liian fluoripitoinen kaivovesi tuhoaa hampaita.

Oikein. Noin milligramma fluoridia litrassa vettä on hampaille hyödyllistä. Sen ansiosta syntyvä kiille on kovaa. Yli 2–3 mg/l fluoridia aiheuttaa kuitenkin hampaisiin laikkuja ja rumaa väriä (ns. fluoroosia) ja vielä suuremmat pitoisuudet saattavat häiritä hampaiden kasvua. Suomessa liian suuria pohjaveden fluoridipitoisuuksia on Kymenlaaksossa.

Jos maaperässä on paljon radonia, sitä on myös kaivovedessä eikä vettä saa juoda.

Oikein, usein ainakin. Suuria radonpitoisuuksia on etenkin porakaivoissa mutta joskus myös tavallisissa kaivoissa. Itse asiassa suurempi riski kuin veden juominen lienee vedestä ilmaan haihtuvan radonin hengittäminen esimerkiksi suihkussa käydessä.

Vedessä on usein samaan aikaan myös muita luonnon radioaktiivisia aineita, kuten radiumia, uraania, poloniumia ja radioaktiivista lyijyä. Radonalueilla maankuoren radioaktiivinen aine on uraani, josta radon syntyy hajoamisprosessin tuloksena. Uraanin munuaismyrkyllisyys on sen radioaktiivisuutta ikävämpi ominaisuus, joten radonalueilla kannattaa määrittää vedestä sekä uraani- että radonpitoisuus. Ohjeita saa Säteilyturvakeskuksesta www.stuk.fi

Pehmeä vesi pesee hiukset paremmin kuin kova.

Oikein. Pehmeä vesi pesee kaikkea paremmin kuin kova. Veden kovuuden aiheuttavat siihen liuenneet kalsium- ja magnesiumsuolat, jotka vähentävät veden ja pesuaineiden kykyä irrottaa likaa. Siksi näitä suoloja pyritään poistamaan vedestä saostamalla ne fosfaateilla tai vaihtamalla ne tseoliittien avulla natriumsuoloiksi. Suomessa vesi on paljon pehmeämpää kuin Keski-Euroopassa, joten pesuaineitakin voi käyttää vähemmän.

Pelkkä vesi ilman saippuaa riittää hyvin peseytymiseen.

Väärin. Jos lenkin jälkeen haluaa huuhtoa hien pois, pelkkä vesi riittää mainiosti. Mutta kunnon peseytymiseen tarvitaan saippuaa tai muuta pesuainetta siksi, että talirauhaset erittävät iholle vahamaista talia, joka hylkii vettä.
Talin, hien, irtoavien ihosolujen ja lian muodostamassa sotkussa alkaa kasvaa bakteereita, joista myös aiheutuu
hien haju. Tämän vettä hylkivän kerroksen poistamiseksi tarvitaan rasvaisia aineita liuottavaa saippuaa tai pesuainetta.

Talikerros on toisaalta hyödyllinen, ja liian ahkera peseminen kuivattaa ihoa. Siksi esimerkiksi kädet kannattaa rasvata, jos niitä joutuu pesemään hyvin usein.

Homeopaattisen ajattelun mukaan vedellä on muisti: kun lääkeainetta laimennetaan vedellä niin paljon, ettei sitä enää ole lainkaan jäljellä, siitä kuitenkin jää jälki ja parantava vaikutus veden muistiin.

Väärin. Viimeksi tätä on tieteellisesti yrittänyt osoittaa ranskalainen Benvenisten työryhmä tiedelehti Naturessa vuonna 1988. Kukaan ei kuitenkaan ole kyennyt toistamaan työryhmän tuloksia, ja siitä aiheutui tieteellinen skandaali. Asiasta kiistellään yhä, mutta tieteellistä näyttöä väitteille ei ole.

Homeopatiasta kannattaa muistaa, missä oloissa se syntyi. Samuel Hahnemann oli pettynyt 1700-luvun tuloksettomiin ja vaarallisiin hoitomuotoihin, kuten suoneniskentään ja ulostuslääkkeisiin. Hän halusi kehittää hoitomuodon, joka ei olisi vaarallinen, niin että luonto saa aikaa parantaa. Hyvin laimeita lääkkeitä käyttävä homeopatia merkitsi silloin edistystä.

Luonnontieteisiin perustuva lääketiede on sen jälkeen mennyt kuitenkin jättiläisharppauksin eteenpäin, homeopatia sen sijaan ei. Siksi se kuuluu lääketieteen historiaan.

Asiantuntijana professori Jouko Tuomisto THL:stä

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Magnesium on keskeinen tekijä sadoissa aineenvaihdunnan tapahtumissa. Puutostilasta kärsivät vain harvat, sillä magnesiumia saa vaikka mistä.

Hivenaine magnesiumin tärkeyttä ei pidä väheksyä. Se osallistuu solujen perusaineenvaihdunnan säätelyyn, aivojen välittäjäaineiden toimintaan, perintötekijöiden rakentumiseen sekä hermojen ja lihasten yhteispelin sujumiseen.

Magnesiumin saantisuositus on miehillä 350 milligrammaa ja naisilla 280 mg päivässä. Puutostila on harvinainen ja johtuu yleensä runsaasta virtsanerityksestä, joka voi liittyä munuaissairauteen, diabetekseen, pitkäaikaiseen nesteenpoistolääkkeiden käyttöön tai alkoholismiin. Ajan kanssa lieväkin puutos voi kuitenkin johtaa ongelmiin. Oireita ovat väsymys, oksentelu, vapina ja lihasten nykiminen.

Magnesiumlisien tehoa suonenvedon estämiseen ei ole todistettu pätevillä tutkimuksilla, mutta niitä voi hyvin käyttää, jos ne tuntuvat auttavan.

Asiantuntija: sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

 

NÄISTÄ SAAT MAGNESIUMIA

Vehnälese 822 mg/100 g

Siemenet 447 mg

Pähkinät 208 mg

Tumma suklaa 130 mg

Banaani 31 mg

Tyrnimarja 30 mg

Kala 30 mg

Kaurapuuro 30 mg

Avokado 29 mg

Jauheliha 25 mg

Vadelma 25 mg

Lähde: Fineli.fi

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Pitääkö superfoodeista pitää taukoa? Käytän macaa, spirulinaa ja chiaa. Voiko superfoodeja ja kanelia käyttää, jos maksa -arvot ovat kohonneet?

Maca eli andienkrassi eli perun ginseng (Lepidium meyenii) on Andeilta peräisin oleva juurikasvi, jota on käytetty jo inkakulttuurissa. Suomessa sitä käytetään kuivattuna, jauhettuna juurena. Juuri sisältää aminohappoja, hiilihydraatteja, hieman rasvaa ja kivennäisistä mm. kalsiumia, kaliumia ja jodia. Macan väitetään lisäävän vireyttä, seksuaalista halua, hedelmällisyyttä ja helpottavan vaihdevuosioireita. Vaikutuksista ei ole tieteellistä näyttöä.

Haittoja ei ole systemaattisesti tutkittu, mutta ei ole toisaalta tietoa siitäkään, että maca aiheuttaisi maksahaittoja.

Spirulina on siniviherlevää, jota käytetään kuivattuna jauheena ja kapseleina. Se sisältää proteiinia, hiilihydraattia, rasvoja, vitamiineja ja mineraaleja. Käyttömäärien pitäisi kuitenkin olla runsaita, jotta spirulinan sisältämillä ravintoaineilla olisi merkitystä ruokavaliossa. Spirulinan on väitetty auttavan mm. pitkittyneeseen väsymykseen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin ja tehostavan vastustuskykyä, mutta tieteellistä näyttöä näistä vaikutuksista ei ole. On julkaistu potilastapaus, jossa spirulinan epäiltiin aiheuttaneen maksavaurion. Siniviherlevien sisältämiä myrkkyjä voi olla mukana myös spirulinatuotteissa. Muina haittoina voi esiintyä suolisto-oireita, kuten vatsan turvotusta, ripulia ja ilmavaivoja. Jos maksa-arvot ovat koholla, spirulinavalmiste pitää lopettaa ja kääntyä lääkärin puoleen. Maksa-arvot on tarkistettava muutaman viikon kuluttua valmisteen lopettamisesta. Jos maksa-arvot korjaantuvat spirulinan käytön loputtua, maksahaitta saattaa olla spirulinan aiheuttama. Muut syyt maksa-arvojen koholla oloon on tietysti myös selvitettävä.

Chia (Salvia hispanica L.) on mintulle sukua oleva viljelykasvi, jonka siemeniä ja niistä puristettua öljyä käytetään ravintona. Chia on nyt suosittua FODMAP-ruokavaliossa, koska sen ajatellaan tasapainottavan vatsan toimintaa. Ravintosisältö on tyypillinen siemenille, eli chia sisältää kuitua, pehmeää rasvaa ja proteiineja. Tutkimustietoa chian terveysvaikutuksista tai haitoista on rajallisesti, eikä sen mahdollisista maksavaikutuksista ole mitään tietoa.

Lue lisää FODMAP-ruokavaliosta

Jauhettu kanelipuun kuori, mausteena käytetty kaneli, on tavanomaisina määrinä turvallista. Tavallisemman eli kassiakanelin runsasta käyttöä on syytä välttää sen sisältämän haitallisen kumariinin vuoksi. Ceyloninkanelissa kumariinipitoisuus on huomattavasti pienempi. Kaneliöljy ja kanelipuun kuoriuutteet sisältävät kanelijauheeseen verrattuna moninkertaisia määriä kasvin ainesosia, ja ne ovatkin aiheuttaneet haittavaikutuksia. Paikallisesti käytettynä kaneliöljy voi aiheuttaa allergisia reaktioita ja ihottumaa. Suun kautta nautittu kaneliöljy voi suurina annoksina lamata keskushermostoa.

Kaneliöljyä ja kaneliuutteita on vältettävä, jos sairastaa maksasairautta, koska kanelin sisältämä kinnamaldehydi on maksalle haitallista. Mausteena kanelia voi silti käyttää ruoassa.

Kasveista valmistettuja ravintolisiä olisi parasta käyttää vain kuuriluonteisesti, koska niiden pitkäaikaiskäytön turvallisuutta ei ole yleensä varmistettu.

Mainituista "superfoodeista" ainakin spirulina ja kaneliuutteet voivat aiheuttaa maksavaurion, joten ne on jätettävä kokonaan pois käytöstä, jos maksa-arvot ovat koholla.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

 

 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

 

 

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Spiruliinan syöjä

Voiko superfoodeista olla harmia?

Vierailija kirjoitti: Astronautit syö spiruliinaa eikä heillä ole maksavaurioita. Spiruliina on kasvatettua levää eli ruokaa. Liika hiilari rasvoittaa maksa ja siten saa rasvamaksan. Artikkelissa ei sanota että Spiruliina AIHEUTTAA maksavaurion vaan että VOI aiheuttaa maksavaurion, aivan kuten liika hiilarikin VOI. Kiinalaiset ovat kovia riisinsyöjiä, onko heillä kaikilla rasvamaksa?
Lue kommentti