Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Hanavesi on Suomessa paras janojuoma, mutta mitä valita, kun mieli tekee hiilihapollista kivennäisvettä? Tarkista kivennäisvesipullon kyljestä ainakin suolan ja sokerin määrä.

Kivennäisvesi on vettä, jossa on tavallista enemmän mineraaleja, kuten natriumia, kaliumia, magnesiumia ja kalsiumia.

Kuplat tulevat hiilihaposta. Kuplavesi tuntuu virkistävältä, koska hiilidioksidin purkautuessa juoman kosketuspinta suussa kasvaa.

Suomalaiset juovat vuosittain noin 17 litraa kivennäisvesiä henkeä koti.

Suojele hampaita, vältä suolaa

Kivennäisveden tärkein tehtävä on sammuttaa jano, ei tuoda lisäenergiaa tai kerryttää päivittäistä suolansaantia. Kaupan vesihyllyllä kannattaa siis tarkistaa, kuinka paljon tuotteessa on sokeria ja natriumia eli suolaa.

Pelkkä hiilihappo tai aromi ei tee vedestä hampaille haitallista, mutta hapot tekevät. Esimerkiksi sitruuna-, omena- ja marjahapot aiheuttavat kiillettä syövyttävää hammaseroosiota.Happohyökkäystä voi pienentää nauttimalla juomat ruoan yhteydessä.

Sokereita ja happoja voi olla juomassa luonnostaan tai niitä on lisätty valmistuksen aikana.

Suosioon nousseilla hapotuslaitteilla tehty maustamaton kuplavesi on ekologinen valinta, jos vaihtoehtona on kantaa kaupasta litratolkulla kivennäisvesiä. Valmiit makuaineet lisäävät juomaan kuitenkin sokeria tai muita makeutusaineita. Parempi on maustaa kuplavedet itse.

Tarkista nämä

1 Natrium eli suola:

Natriumin määrät vaihtelevat kivennäisvesissä 6–20 milligrammaan 100 millilitrassa. Valitse vähäsuolainen, jos sinulla on korkea verenpaine tai turvotusta tai epäilet saavasi ruoasta liiaksi suolaa.

2 Sokeri

Tavallinen kivennäisvesi ei sisällä sokeria – eikä siis energiaa. Maustetuista kivennäisvesistä suosi mieluummin sokeritonta tai vähäsokerista (enintään 3 g/ 100 ml). Mehuvesi on limua kevyempi vaihtoehto. Silti sokeria voi olla puolen litran pullossa yhdeksän palaa (23–24 g).

3 Kalsium ja muut lisätyt hivenaineet

Kalsiumilla lisätyt kivennäisvedet voivat olla kalkin lisälähde sellaisille, jotka saavat sitä muuten ruokavaliostaan niukasti. Muut lisätyt vitamiinit ja hivenaineet saa monipuolisesta ruokavaliosta, siihen ei kivennäisvesiä tarvita. Maku ratkaisee – ja hinta.

Asiantuntijana elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija Annikka Marniemi, Kuluttajaliitto.
 

Mausta tavallinen hanavesi mieleiseksesi, ilman suolaa. Yrtit kannattaa  murskata ja hedelmät viipaloida, jotta makua irtoaisi enemmän.

Anna tasaantua pari tuntia jääkaapissa ennen juomista.

Kokeile näitä:

  • minttu
  • sitruunamelissa
  • timjami
  • ruohosipuli
  • viinimarjan lehdet
  • mansikka
  • sitruuna
  • omena
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Luin amerikkalaistutkimuksen, jonka mukaan fruktoosi on epäterveellistä. Koe oli tehty makeutetuilla juomilla. Entä kaupassa myytävä hedelmäsokeri, jota käytän jälkiruoissa ja leivonnassa? En osta kaupasta herkkuja, limsoja enkä mehuja, sillä niissä on hurjasti piilosokeria. Jos jotain herkkua haluan, leivon itse. Tavakseni on tullut vähentää resepteissä sokeria. Kokonaan ilman makeaa ei pysty tässä elämässä olemaan. Olen huomannut, että fruktoosi on niin makeaa, että sitä riittää pienikin määrä. Voiko fruktoosi olla haitallista silloinkin, kun sitä käyttää näin?

Fruktoosin eli hedelmäsokerin runsaan saannin on todettu vaikuttavan epäedullisesti  maksan aineenvaihduntaan. Kuten kysyjä tuo esille, makeutetut juomat ovat tässä suhteessa ne elintarvikkeet, joihin on syytä kiinnittää huomiota.

Yhdysvalloissa käytetään juomien makeuttamisessa runsasfruktoosis ta maissisiirappia. Tämä on ongelmallista, sillä juomien käyttö voi olla runsasta, jolloin fruktoosin saanti nousee hyvin suureksi. Vastaavia määriä fruktoosia on vaikea saada muualta.

Hedelmiä ja marjoja ei fruktoosin vuoksi tarvitse välttää. Niiden terveysvaikutukset on vakuuttavasti dokumentoitu osana terveyttä edistävää ruokavaliota. Mehuista on juomasuosituksen mukaan syytä suosia täysmehuja ja niitäkin korkeintaan lasillinen päivässä aterian yhteydessä.

Kysyjän sokerin saanti vaikuttaa olevan maltillista, joten nykyisiä sokerinkäyttötottumuksia voi hyvin jatkaa. Kysyjän havainto siitä, että hedelmäsokeri on tavallista sokeria makeampaa, pitää paikkansa, joten sitä tarvitaan saman makeuden saavuttamiseksi tavallista sokeria vähemmän.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Onko fruktoosi pahaa sokeria?

Ainoastaan hiilihydraattien kokonaismäärällä on merkitystä, koska niistä yksikään gramma ei mihinkään häviä. Se, että muuttuuko se hiilihydraatti (ns. hitaat ja nopeat) tunnin päästä glukoosiksi vai 3 tunnin päästä ei ole mitään merkitystä, vaikka näin meille on valehdeltu jo iät ja ajat mm. virallisen tahon puolelta. Tavan kansa kuluttaa hyvin vähän hiilihydraatteja päivässä ( alle 150 grammaa) ja näinollen loppu muuttuu rasvaksi elimistöön ja lopulta rasvoittaa myös maksan. Näin ihminen lihoo...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Suu kaipaa makeaa, mutta onko se viisaampaa nauttia vanhana kunnon sokerina vai uusina makeutusaineina?

Jokainen on varmasti törmännyt kaupan hyllyllä herkulliselta näyttävään tuotteeseen, jonka kyljessä komeilee teksti “sokeriton”.  Millä nämä tuotteet makeutetaan ja onko makeutusaineiden käytöllä samanlaisia terveyshaittoja kuin sokerilla? Kokosimme keskeisiä faktoja makeutusaineiden ja sokerin eroista.

Millä aineilla sokeri korvataan “sokerittomissa” tuotteissa?

Yleisimpiä elintarvikkeissa käytettyjä keinotekoisia makeutusaineita ovat aspartaami, asesulfaami-K, sakariini ja syklamaatti. Lisäksi makeuttamiseen käytetään luonnollisia sokerialkoholeja, kuten ksylitolia.

Sisältävätkö makeutusaineet vähemmän kaloreita kuin sokeri?

Useat makeutusaineet sisältävät hyvin vähän, jos lainkaan kaloreita. Kalorimäärä pysyy alhaisena myös siksi, että makeutusainetta tarvitaan usein pienempi määrä saman makeuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi aspartaami on 200 kertaa makeampaa kuin sokeri, jolloin sen käyttömäärä voidaan pitää hyvin pienenä.

Kumpi on parempi hampaille, sokeri vai makeutusaineet?

Sokeri aiheuttaa happohyökkäyksen ja aiheuttaa näin reikiintymistä. Useimmilla makeutusaineilla ei ole tällaista vaikutusta. Hampaille harmittomia ovat esimerkiksi aspartaami ja asesulfaami K. Makeutuksessa käytetyistä sokerialkoholeista ksylitoli jopa edistää hampaiden terveyttä, sillä se estää reikiintymistä. Sen makeutus teho on yhtä suuri kuin sokerin ja sitä käytetäänkin usein purukumien ja pastillien makeuttamiseen.

 

Onko makeutusaineiden käyttö turvallista?

Makeutusaineiden kaikkia pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta nykytietämyksen valossa niiden kohtuullinen käyttö on turvallista. Makeutusaineiden runsaalla käytöllä on kuitenkin todettu olevan samoja terveyshaittoja kuin sokerilla. Niiden säännöllinen runsas käyttö kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä aikuisiän diabetekseen.

Kaikille makeutusaineille ei ole asetettu päivittäistä saantisuositusta, mutta esimerkiksi aspartaamin enimmäissuositus vuorokaudessa on 40 mg painokiloa kohti. Esimerkiksi 70-kiloisella henkilöllä määrä täyttyy neljästä litrasta virvoitusjuomia.

 

Kirjoittaja opiskelevat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa terveystieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveystieteet, liikuntatieteellinen tiedekunta