Antioksidantit sitä ja antioksidantit tätä. Mitä antioksidantit ovat? Kannattaako niitä tankata purkista vai syödä ruoasta? Marina Heinonen Helsingin yliopistosta vastaa.

1. Mitä antioksidantit ovat?

Antioksidantit ovat yhdisteitä, jotka kykenevät estämään hapettumisen eli härskiintymisen aikaansaamia vaurioita elimistön rasva-aineissa, valkuaisaineissa ja perimää määrittävässä DNA:ssa.

2. Miksi antioksidanttien arvellaan olevan hyväksi ihmiselle?

Antioksidanteilla arvellaan olevan merkitystä sydän- ja verisuonien terveydelle. Vallalla olevan käsityksen mukaan elimistön antioksidantit voivat estää "pahan kolesterolin", LDL:n, hiukkasten hapettumista, mikä puolestaan ehkäisee plakkien muodostumista verisuonistoon. Tutkimustieto on kuitenkin ristiriitaista, sillä E- ja C-vitamiinia lukuun ottamatta, ei ole osoitettu, että antioksidanttien nauttiminen alentaisi sydän- ja verisuonitautien riskiä. Pikemminkin päinvastoin, suurten antioksidanttiannosten on osoitettu olevan terveydelle haitaksi.

3. Mikä on antioksidanttien ja vitamiinien suhde?

Vitamiinit C ja E ovat elimistölle välttämättömiä ravintoaineita nimenomaan siitä syystä, että ne toimivat antioksidantteina. Muut vitamiinit eivät ole antioksidantteja, joskin riboflaviini (B2) osallistuu elimistön antioksidanttipuolustukseen erilaisten entsyymien toiminnan kautta.

4. Mitkä ovat parhaita antioksidanttien lähteitä suomalaisessa ruoassa?

C-vitamiinia suomalaiset saavat eritoten kasviksista ja hedelmistä mukaan lukien marjoista. C-vitamiinista suomalaisilla ei keskimäärin ole vajausta, jos saantia verrataan ravitsemussuosituksiin. C-vitamiinin saantia lisäävät myös sen käyttö hapettumisen estoaineena sekä tiettyjen elintarvikkeiden, kuten mehujen, täydentäminen C-vitamiinilla.

E-vitamiinin lähteinä tärkeitä ovat ravintorasvat ja öljyt sekä erilaiset viljatuotteet.  E-vitamiininkaan saannista suomaisilla ei yleisesti ottaen ole syytä huoleen.

Elimistön antioksidanttipuolustuksessa tarvittavia hivenaineita, kuten seleeniä, saadaan maito-, liha- ja viljatuotteista.

Erilaiset kasvikunnan tuotteet - eritoten värikkäät - sisältävät lisäksi muita yhdisteitä, kuten karotenoideja ja flavonoideja, joilla on antioksidanttivaikutusta. Ei kuitenkaan ole vielä olemassa riittävästi tutkimustietoa, joka osoittaisi näiden yhdisteiden olevan sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn kannalta tärkeitä elimistön antioksidantteja.

5. Ovatko purkista saatavat antioksidantit yhtä hyviä kuin esimerkiksi marjoista saatavat?

Useimmat antioksidanteilla tehdyt tutkimukset on tehty purkista saatavilla antioksidanteilla ja yleensä ravitsemussuosituksia suuremmilla annoksilla. Näiden tutkimusten lopputulema ei osoita, että purkista saatavista antioksidanteista olisi terveyden kannalta hyötyä. Purkeissa myydään myös paljon sellaisia antioksidanteiksi mainittuja yhdisteitä, joiden tehoa ei lainkaan ole näytetty toteen ihmiselimistössä.

Purkki-antioksidanttien yhdisteet ovat kemiallisesti samoja aineita kuin luonnontuotteissa. Erona saattaa olla se, että luonnontuotteiden muut ainesosat, kuten kuidut, muut vitamiinit tai jotkut vielä tuntemattomat aineet, vaikuttavat antioksidantin imeytymiseen ja käyttäytymiseen elimistössä. Esimerkiksi runsaasti flavonoideja sisältävien marjojen verenpainetta ja HDL-kolesterolia alentavasta vaikutuksesta on saatu uutta tutkimustietoa, joka saattaa osoittaa suotuisaa vaikutusta sydän- ja verisuoniterveydelle.

6. Onko antioksidanttien puutteen ja jonkun sairauden, esimerkiksi syövän, osoitettu liittyvän yhteen?

Tarkasti ottaen vain C- ja E-vitamiini sekä eräät hivenaineet, kuten seleeni, ovat elimistön antioksidantteja. Seleenin puute on yhdistetty sydän- ja verisuonisairauksiin, ja valtiovallan päätöksellä seleenin määrää on nostettu lannoitteissa ja niiden välityksellä suomalaisissa elintarvikkeissa. C- ja E-vitamiineista ei Euroopassa yleisesti ottaen ole puutetta, eikä niiden yhteydestä mihinkään sairauteen ole vahvaa näyttöä. Kasvispitoinen ruokavalio sen sijaan näyttäisi joidenkin tutkimusten valossa estävän tiettyjen sairauksien, kuten joidenkin syöpien, puhkeamista.

Asiantuntijana elintarvikekemian dosentti Marina Heinonen, Helsingin yliopisto.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Magnesium on keskeinen tekijä sadoissa aineenvaihdunnan tapahtumissa. Puutostilasta kärsivät vain harvat, sillä magnesiumia saa vaikka mistä.

Hivenaine magnesiumin tärkeyttä ei pidä väheksyä. Se osallistuu solujen perusaineenvaihdunnan säätelyyn, aivojen välittäjäaineiden toimintaan, perintötekijöiden rakentumiseen sekä hermojen ja lihasten yhteispelin sujumiseen.

Magnesiumin saantisuositus on miehillä 350 milligrammaa ja naisilla 280 mg päivässä. Puutostila on harvinainen ja johtuu yleensä runsaasta virtsanerityksestä, joka voi liittyä munuaissairauteen, diabetekseen, pitkäaikaiseen nesteenpoistolääkkeiden käyttöön tai alkoholismiin. Ajan kanssa lieväkin puutos voi kuitenkin johtaa ongelmiin. Oireita ovat väsymys, oksentelu, vapina ja lihasten nykiminen.

Magnesiumlisien tehoa suonenvedon estämiseen ei ole todistettu pätevillä tutkimuksilla, mutta niitä voi hyvin käyttää, jos ne tuntuvat auttavan.

Asiantuntija: sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

 

NÄISTÄ SAAT MAGNESIUMIA

Vehnälese 822 mg/100 g

Siemenet 447 mg

Pähkinät 208 mg

Tumma suklaa 130 mg

Banaani 31 mg

Tyrnimarja 30 mg

Kala 30 mg

Kaurapuuro 30 mg

Avokado 29 mg

Jauheliha 25 mg

Vadelma 25 mg

Lähde: Fineli.fi

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Pitääkö superfoodeista pitää taukoa? Käytän macaa, spirulinaa ja chiaa. Voiko superfoodeja ja kanelia käyttää, jos maksa -arvot ovat kohonneet?

Maca eli andienkrassi eli perun ginseng (Lepidium meyenii) on Andeilta peräisin oleva juurikasvi, jota on käytetty jo inkakulttuurissa. Suomessa sitä käytetään kuivattuna, jauhettuna juurena. Juuri sisältää aminohappoja, hiilihydraatteja, hieman rasvaa ja kivennäisistä mm. kalsiumia, kaliumia ja jodia. Macan väitetään lisäävän vireyttä, seksuaalista halua, hedelmällisyyttä ja helpottavan vaihdevuosioireita. Vaikutuksista ei ole tieteellistä näyttöä.

Haittoja ei ole systemaattisesti tutkittu, mutta ei ole toisaalta tietoa siitäkään, että maca aiheuttaisi maksahaittoja.

Spirulina on siniviherlevää, jota käytetään kuivattuna jauheena ja kapseleina. Se sisältää proteiinia, hiilihydraattia, rasvoja, vitamiineja ja mineraaleja. Käyttömäärien pitäisi kuitenkin olla runsaita, jotta spirulinan sisältämillä ravintoaineilla olisi merkitystä ruokavaliossa. Spirulinan on väitetty auttavan mm. pitkittyneeseen väsymykseen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin ja tehostavan vastustuskykyä, mutta tieteellistä näyttöä näistä vaikutuksista ei ole. On julkaistu potilastapaus, jossa spirulinan epäiltiin aiheuttaneen maksavaurion. Siniviherlevien sisältämiä myrkkyjä voi olla mukana myös spirulinatuotteissa. Muina haittoina voi esiintyä suolisto-oireita, kuten vatsan turvotusta, ripulia ja ilmavaivoja. Jos maksa-arvot ovat koholla, spirulinavalmiste pitää lopettaa ja kääntyä lääkärin puoleen. Maksa-arvot on tarkistettava muutaman viikon kuluttua valmisteen lopettamisesta. Jos maksa-arvot korjaantuvat spirulinan käytön loputtua, maksahaitta saattaa olla spirulinan aiheuttama. Muut syyt maksa-arvojen koholla oloon on tietysti myös selvitettävä.

Chia (Salvia hispanica L.) on mintulle sukua oleva viljelykasvi, jonka siemeniä ja niistä puristettua öljyä käytetään ravintona. Chia on nyt suosittua FODMAP-ruokavaliossa, koska sen ajatellaan tasapainottavan vatsan toimintaa. Ravintosisältö on tyypillinen siemenille, eli chia sisältää kuitua, pehmeää rasvaa ja proteiineja. Tutkimustietoa chian terveysvaikutuksista tai haitoista on rajallisesti, eikä sen mahdollisista maksavaikutuksista ole mitään tietoa.

Lue lisää FODMAP-ruokavaliosta

Jauhettu kanelipuun kuori, mausteena käytetty kaneli, on tavanomaisina määrinä turvallista. Tavallisemman eli kassiakanelin runsasta käyttöä on syytä välttää sen sisältämän haitallisen kumariinin vuoksi. Ceyloninkanelissa kumariinipitoisuus on huomattavasti pienempi. Kaneliöljy ja kanelipuun kuoriuutteet sisältävät kanelijauheeseen verrattuna moninkertaisia määriä kasvin ainesosia, ja ne ovatkin aiheuttaneet haittavaikutuksia. Paikallisesti käytettynä kaneliöljy voi aiheuttaa allergisia reaktioita ja ihottumaa. Suun kautta nautittu kaneliöljy voi suurina annoksina lamata keskushermostoa.

Kaneliöljyä ja kaneliuutteita on vältettävä, jos sairastaa maksasairautta, koska kanelin sisältämä kinnamaldehydi on maksalle haitallista. Mausteena kanelia voi silti käyttää ruoassa.

Kasveista valmistettuja ravintolisiä olisi parasta käyttää vain kuuriluonteisesti, koska niiden pitkäaikaiskäytön turvallisuutta ei ole yleensä varmistettu.

Mainituista "superfoodeista" ainakin spirulina ja kaneliuutteet voivat aiheuttaa maksavaurion, joten ne on jätettävä kokonaan pois käytöstä, jos maksa-arvot ovat koholla.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

 

 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

 

 

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Spiruliinan syöjä

Voiko superfoodeista olla harmia?

Vierailija kirjoitti: Astronautit syö spiruliinaa eikä heillä ole maksavaurioita. Spiruliina on kasvatettua levää eli ruokaa. Liika hiilari rasvoittaa maksa ja siten saa rasvamaksan. Artikkelissa ei sanota että Spiruliina AIHEUTTAA maksavaurion vaan että VOI aiheuttaa maksavaurion, aivan kuten liika hiilarikin VOI. Kiinalaiset ovat kovia riisinsyöjiä, onko heillä kaikilla rasvamaksa?
Lue kommentti