Tummat marjat ovat suomaisessa ruokavaliossa parhaimpia flavonoidien lähteitä. Nyt siis ahmimaan mustikoita ja viinimarjoja! Flavoinoidit suojaavat sydäntaudeilta ja niillä arvellaan olevan myös muita hyviä vaikutuksia terveyteen.

Mistä hyviä flavonoideja saa ja miten ne vaikuttavat? Vastaajana dosentti, erikoistutkija Riitta Törrönen Itä-Suomen yliopistosta.

1. Flavonoidi on sama asia kuin antioksidantti, ja flavonoideja on noin kymmenkunta erilaista.

Väärin. Flavonoidit ovat yksi antioksidanttien muoto. Antioksidantit ovat yhdisteitä, jotka estävät vapaiden radikaalien haittavaikutuksia elimistössä tai elintarvikkeen eltaantumista. Ruoasta saatavia antioksidantteja ovat C-vitamiini, E-vitamiini, karoteenit sekä flavonoidit ja muut polyfenolit.

Flavonoideja on kasvikunnassa tuhansia eri yhdisteitä, syötävistä kasveista niitä tunnetaan muutamia kymmeniä.

2. Jos syö tarpeeksi flavonoideja, ei sairastu sydäntauteihin, syöpään tai diabetekseen.

Väärin. Nykytietämyksen mukaan runsas flavonoidien saanti saattaisi suojata sydäntaudeilta, mutta kokonaan näitä tauteja ei voida estää. Syövän osalta tutkimustulokset eivät ole yhtä lupaavia ja diabeteksen osalta tietoa on toistaiseksi vähän.

Täytyy muistaa, että näihin tauteihin sairastumiseen vaikuttavat monet erilaiset ruokavalioon ja elämäntapoihin liittyvät tekijät.

3. Suomalaiset saavat ruoastaan tarpeeksi flavonoideja.

Väärin ja oikein. Tällä hetkellä ei tiedetä, mikä on tarpeeksi.

4. Kaikki tarvittavat flavonoidit voi hankkia yhdestä ja samasta vihanneksesta, esimerkiksi omenasta, kunhan sitä syö tarpeeksi paljon.

Väärin. Ei voi, koska eri kasvit tuottavat erilaisia flavonoideja. Esimerkiksi sipulin, persiljan, appelsiinin, teen ja mustikan flavonoidikoostumukset ovat hyvin erilaiset.

5. Mitä kirpeämpi marja sitä enemmän flavonoideja.

Väärin. Marjojen flavonoidimäärän voi helpoiten arvioida värin perusteella. Mitä tummempi marja sitä enemmän siinä on flavonoideja. Eniten niitä on mustissa ja sinisissä marjoissa, keskinkertaisesti punaisissa marjoissa, ja vähiten keltaisissa ja vaaleissa marjoissa.

6. Vihreä tee on paras flavonoidien lähde.

Väärin. Suomalaisessa ruokavaliossa tummat marjat ovat parhaita lähteitä. Niissä on enemmän ja monipuolisemmin erilaisia flavonoideja kuin vihreässä teessä.

7. Jos kuorii omenan, menettää kaikki terveelliset flavonoidit.

Väärin. Aivan kaikki ei mene, mutta totta on, että suuri osa omenan ja myös marjojen flavonoideista on juuri kuoressa. Flavonoidien tehtävä on suojata hedelmää erilaisilta ulkoisilta uhkatekijöiltä ja toisaalta antaa niille houkuttelevaa väriä, siksi niitä on paljon hedelmän pinnassa.

8. Suklaan syöntiä kannattaa lisätä flavonoidien takia.

Väärin. Suklaa on vain yksi mahdollinen flavonoidien lähde, ja sen runsaaseen käyttöön liittyy myös ei-toivottavia terveysvaikutuksia kuten liiallinen energian, sokerin ja rasvan saanti.

9. Mehumaijalla tehdyssä marjamehussa ei enää ole flavonoideja jäljellä, joten on parempi juoda punaviiniä.

Väärin. Marjamehun valmistaminen mehumaijalla tuhoaa melkoisen osan flavonoideista ja niitä jää myös kuorijätteeseen. Silti marjamehuissa voi olla jopa enemmän flavonoideja kuin punaviinissä.

10. Pakastaminen tuhoaa suurimman osan flavonoideista.

Väärin. Flavonoidit kestävät pakastusta kohtuullisen hyvin. Pitkän pakastuksen aikana jotkin flavonoidit tuhoutuvat herkemmin kuin toiset.

11. Flavonoideja saa vain punaviinistä, ei valkoviinistä.

Väärin. Punaviinissä on selvästi enemmän flavonoideja kuin valkoviinissä, mutta valkoviinissäkin niitä on vähän.
 

12. Flavonoideja saa vain oikeasta ruoasta, pillereinä niitä ei voi ottaa.

Oikein. Flavonoideja saa helposti, monipuolisesti ja turvallisesti ravitsemussuositusten mukaisesta ruokavaliosta. Markkinoilla on myös flavonoideja sisältäviä pillereitä, mutta asiantuntijat ovat jossain määrin huolissaan niiden turvallisuudesta, jos niitä käytetään paljon. Toisaalta ainakin joissakin valmisteissa flavonoideja on niin vähän, että niistä ei ole hyötyä eikä haittaa.

Lue lisää: Flavonoidit - suojaavia antioksidantteja