Poimi ja pistele poskeen monenlaisia marjoja varvuista ja pensaista, torilta ja metsästä. Koska joissakin marjoissa on paljon vitamiineja, toisissa taas muita ravintoaineita, niitä kannattaa syödä monipuolisesti ainakin kesällä.

Marjojen hyvistä aineista tärkeimpiä ovat terveyttä edistävät biologisesti vaikuttavat eli bioaktiiviset aineet,  joista parhaiten tunnetaan antioksidantit.

Nykykäsityksen mukaan ne hidastavat vanhenemista  ja estävät sydän- ja verisuonisairauksien ja syövän syntyä. Marjojen antioksidantteja ovat C-vitamiini, E-vitamiini, vesiliukoiset B-ryhmän vesiliukoiset vitamiinit eli folaatit, sekä karotenoidit jotka ovat keltaisia, oransseja ja punaisia väriaineita.

Säännöllinen marjojen syönti edistää myös sydämen terveyttä vähentämällä  verihiutaleiden kasaantumisherkkyyttä, alentamalla verenpainetta ja lisäämällä hyvän kolesterolin määrää.

Marjojen bioaktiivisten aineiden on myös todettu vahvistavan elimistön puolustusmekanismeja ainakin sairauksia aiheuttavia suoliston bakteereja vastaan. Tällainen vaikutus on muun muassa karpalomehulla, jonka on todettu vähentävän naisten oireisten virtsatietulehdusten määrää. Itse tulehduksia se ei kuitenkaan paranna.

Monet marjauutteet estävät jopa syöpäsolujen kasvua ainakin soluviljelmissä, ehkä myös paksusuolen syövän riskiä.

Kuitu pitää nälkää

Lisäksi marjoissa on ainakin kolmea erityisen tärkeää ravintoainetta.

Ykkösenä näistä voi pitää vesiliukoista ravintokuitua, joka hidastaa mahalaukun tyhjenemistä ja tasaa verensokeria, sitoo kolesterolia suolesta imeytymättömään muotoon ja alentaa veren rasva-arvoja. Kaikki nämä ominaisuudet ovat hyväksi sydämelle.

Merkityksetöntä ei ole myöskään marjojen sisältämä vesi. Se, kuten vesi ruoka-aineissa yleensäkin, ylläpitää kylläisyyden tunnetta ja tukee osaltaan painonhallintaa. Hanasta laskettu vesi hulahtaa elimistön läpi nopeammin, eikä sillä siis ole tätä samaa vaikutusta.

Lisäksi marjoissa on kaliumia, joka edistää suolan ainesosan, natriumin eritystä ja alentaa siten verenpainetta.

Ei karpaloa kaikille

Vaikka ravintoaineiden pitoisuudet vaihtelevat, yhteistä marjoille on se, että ne kaikki ovat terveellistä, kevyttä syötävää.

Mutta yksi poikekus tästä säännöstä on. Karpalo ja siitä tehtävät valmisteet saattavat muuttaa veren hyytymistä estävien varfariinilääkkeiden, yleisimmin Marevanin, tehoa. Tätä lääkettä käytetään veitulppien ehkäisyyn, jos niiden vaara on tavallista suurempi. Suuri määrä karpalomehua tai muuta karpalovalmistetta voi muuttaa varfariinihoidon tasapainoa ja aiheuttaa vakaviakin verenvuotoja.

Marjojen hyvät vaikutukset tulevat tietysti parhaiten esille, kun syö niitä säännöllisesti, pari, kolme kourallista päivässä ainakin kesällä, kun aromit ovat parhaimmillaan. Ja mikä estää silloin tällöin syömästä talvellakin kotimaisia marjoja etelän hedelmien asemesta.

Kotimaisia marjoja, lähiruokaa, kannattaa tietysti suosia, mutta ravitsemuksen kannalta ei ole merkitystä sillä, jos silloin tällöin syö rasiallisen ulkomaisia. Se on pisara meressä, sillä kukin meistä syö vuosittain tonnin verran ruokaa, ellei enemmänkin.

Sekoita itse jogurtit

Tuoreet marjat ovat terveellisimpiä, mutta yhtä suositeltavia talvella sulatettuina pakastemarjoina esimerkiksi jogurteissa ja viileissä. Helposti haihtuvaa C-vitamiinia näissä tuotteissa on hieman vähemmän, mutta muita ravintoaineita kuten tuoreissa. Miinusta tulee näihin hapanmaitotuotteisiin lisätystä sokerista ja rasvasta, jotka energiapitoisuutensa takia vähentää marjojen ravitsemuksellista arvoa.

Ravitsemuksellisesti parhaat marjajogurtit ja viilit tietysti saa sekoittamalla ne itse tuoreista tai pakastetuista marjoista ja vähärasvaisista sekä -sokerisista tuotteista.

Poimijan muistilista

Keveytensä ansiosta marjat tukevat painonhallintaa siksikin, että niiden pomiminen luonnosta on hyvää, monipuolista liikuntaa. Poimimisessa on hyvä muistaa muutama sääntö:  vain kypsiä marjoja kuivalla säällä, säilymisen takaamiseksi koriin tai ämpäriin, ei muovipussiin. Ja marjastajan täytyy pysytellä tosiaan metsässä, teiden tai saastuttavien teollisuuslaitosten läheltä ei saa poimia.

Jos kotipakastimeen ei mahdu, kaupan pakastealtaasta voi poimia kotimaisia marjoja ympäri vuoden. Eivätkä ne ole kovin kalliitaakaan, kun ottaa huomioon, että joku on ne sinne poiminut, perannut, pakannut ja pakastanut.

Mustaherukka:
Enemmän kaliumia kuin muissa marjoissa. Kalium edistää suolan ainesosan, natriumin eritystä ja alentaa siten verenpainetta. Lisäksi A-vitamiinin esiasteita karotenoideja ja C-vitamiinia. Estää suoliston bakteerikasvua.

Lakka: Erityisen paljon vesiliukoista kuitua.  Myös karotenoideja, C-vitamiinia, sisältämänsä ellagitanniinin ansiosta tehokkain kaikkia tutkittuja bakteereita vastaan.

Mansikka: Estää suoliston bakteerikasvua, hyvä C-vitamiinin lähde.

Mustikka: Sisältää  runsaasti sinisen värin antavia antosyaaneja, jotka todennäköisesti ovat hyväksi ikääntyville ja näyttöpäätetyön rasittamille silmille. Mustikka voi ehkä myös helpottaa muistiongelmia ja motorisia toimintoja. Estää suoliston bakteerikasvua.

Tyrni: Paljon C-vitamiinia. Tyrnimarjojen sisältämä öljy vähentää verihiutaleiden sakkautumistaipumusta ja ehkä siten ehkäisee veritulppariskiä.

Vadelma: Sisältämänsä ellagitanniinin ansiosta marjoista lakan tavoin tehokkain suolistobakteereja vastaan.

Lue lisää marjoista.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Suu kaipaa makeaa, mutta onko se viisaampaa nauttia vanhana kunnon sokerina vai uusina makeutusaineina?

Jokainen on varmasti törmännyt kaupan hyllyllä herkulliselta näyttävään tuotteeseen, jonka kyljessä komeilee teksti “sokeriton”.  Millä nämä tuotteet makeutetaan ja onko makeutusaineiden käytöllä samanlaisia terveyshaittoja kuin sokerilla? Kokosimme keskeisiä faktoja makeutusaineiden ja sokerin eroista.

Millä aineilla sokeri korvataan “sokerittomissa” tuotteissa?

Yleisimpiä elintarvikkeissa käytettyjä keinotekoisia makeutusaineita ovat aspartaami, asesulfaami-K, sakariini ja syklamaatti. Lisäksi makeuttamiseen käytetään luonnollisia sokerialkoholeja, kuten ksylitolia.

Sisältävätkö makeutusaineet vähemmän kaloreita kuin sokeri?

Useat makeutusaineet sisältävät hyvin vähän, jos lainkaan kaloreita. Kalorimäärä pysyy alhaisena myös siksi, että makeutusainetta tarvitaan usein pienempi määrä saman makeuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi aspartaami on 200 kertaa makeampaa kuin sokeri, jolloin sen käyttömäärä voidaan pitää hyvin pienenä.

Kumpi on parempi hampaille, sokeri vai makeutusaineet?

Sokeri aiheuttaa happohyökkäyksen ja aiheuttaa näin reikiintymistä. Useimmilla makeutusaineilla ei ole tällaista vaikutusta. Hampaille harmittomia ovat esimerkiksi aspartaami ja asesulfaami K. Makeutuksessa käytetyistä sokerialkoholeista ksylitoli jopa edistää hampaiden terveyttä, sillä se estää reikiintymistä. Sen makeutus teho on yhtä suuri kuin sokerin ja sitä käytetäänkin usein purukumien ja pastillien makeuttamiseen.

 

Onko makeutusaineiden käyttö turvallista?

Makeutusaineiden kaikkia pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta nykytietämyksen valossa niiden kohtuullinen käyttö on turvallista. Makeutusaineiden runsaalla käytöllä on kuitenkin todettu olevan samoja terveyshaittoja kuin sokerilla. Niiden säännöllinen runsas käyttö kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä aikuisiän diabetekseen.

Kaikille makeutusaineille ei ole asetettu päivittäistä saantisuositusta, mutta esimerkiksi aspartaamin enimmäissuositus vuorokaudessa on 40 mg painokiloa kohti. Esimerkiksi 70-kiloisella henkilöllä määrä täyttyy neljästä litrasta virvoitusjuomia.

 

Kirjoittaja opiskelevat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa terveystieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveystieteet, liikuntatieteellinen tiedekunta

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Minulla on helikobakteerin aiheuttama mahakatarri. Bakteeri on häädetty, mutta oireet eivät tunnu hävinneen. Tarvitsisin luotettavia ruokaohjeita sekä listan tuotteista: mitä saa syödä ja mitä ei. Netistä kun etsii, niin yhdessä sanotaan yhtä ja toisessa toista.

Mikäli oireet jatkuvat hoidon päättymisen jälkeen, on syytä hakeutua lääkärin arvioitavaksi, sillä sairaus voi uusia ja tällöin tarvitaan uusi hoito.

Lääkärin vastaanottoa odotellessa voi kokeilla seuraavia: alkoholijuomien, kahvin sekä rasvaisten, käristettyjen ja mausteisten ruokien välttäminen sekä useimpien hedelmä- ja marjamehujen välttäminen niiden happamuuden vuoksi.

Ruokarytmin säännöllisyys helpottaa useimpia vatsavaivoja eli valveillaoloaikana on hyvä nauttia ruokaa ja juomaa noin kolmen tunnin välein. Annoskokojen kohtuullisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota. Kysymyksestä ei käy ilmi, tupakoiko kysyjä. Tupakoinnin lopettaminen usein helpottaa oireita.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.