Kun kielteiset tunteet jäävät ylikierroksille, riski masentua kasvaa. Tämä prosessi muuttaa aivojen toimintaa, mutta myös toipuminen alkaa aivoista.
JOS VOISIMME kurkistaa syvälle masentuneen aivoihin, näkisimme kiihtynyttä toimintaa aivojen tunnekeskuksessa. Erityisesti pelon ja ahdistuksen kokemiseen liittyvä mantelitumake näyttäisi reagoivan tavallista herkemmin.
Sen sijaan tunteiden säätelystä vastaavat alueet aivokuorella olisivat hiipuneet.
– Masentuneilla on puutteita tunteiden säätelyjärjestelmässä, sanoo tutkijatohtori Elisa Ruohonen.
Masennus muuttaa tulkintoja
Tärkeä masennusta ylläpitävä tekijä on negatiivinen vääristymä. Se tarkoittaa sitä, että masentuneen tarkkaavaisuus suuntautuu herkemmin kielteisiin kuin myönteisiin asioihin.
Jos masentuneelle näyttää neutraaleja kasvonilmeitä, hän tulkitsee ne muita herkemmin surullisiksi.
Vastaavasti lievästi iloiset ilmeet jäävät tunnistamatta iloisiksi.
– Myös muistissa näkyy sama vinouma: masentunut muistaa paremmin kielteisiä kuin myönteisiä sanoja ja asioita, Ruohonen kuvailee.
Negatiivinen vääristymä voi vaikuttaa haitallisesti sosiaalisiin suhteisiin.
On esitetty, masentunut vetäytyy muiden ihmisten seurasta osittain siksi, että hän tulkitsee vuorovaikutuksen herkästi kielteiseksi.
Surullisuus saa vastakaikua
Elisa Ruohonen on itse tutkinut, näkyykö negatiivinen vääristymä myös aivojen automaattisessa tiedonkäsittelyssä.
Koehenkilöille näytettiin nopeasti kasvokuvia, joissa oli iloisia, surullisia ja neutraaleja ilmeitä. Samaan aikaan heidän tuli keskittyä kuuntelemaan kaiuttimista kuuluvaa tarinaa.
Koehenkilöiden aivotoimintaa seurattiin EEG:n eli aivosähkökäyrän avulla.
– Masentuneilla näkyi lisääntynyttä aivojen aktivaatiota surullisiin kasvonilmeisiin, vaikka he eivät tietoisesti tarkkailleet kuvia. Myöhemmin, kun masennusoireet olivat lievittyneet, myös aktivaatio surullisiin kasvonilmeisiin vaimeni.
Aivovaikutus selittää hoidon tehoa
Masennuslääkkeet ja psykoterapiat saavat aikaan osin samankaltaisia muutoksia aivojen toiminnassa.
Lääkkeet hillitsevät erityisesti aivojen syvien osien tunnekeskuksen toimintaa, kun taas psykoterapia vahvistaa tunteiden säätelyä aivojen kuorialueilla.
Usein paras teho saadaan, kun lääkkeet ja terapia yhdistetään.
On kuitenkin yksilöllistä, mikä hoito kenellekin sopii.
Masennus ei ole koskaan oma vika
Kaikki uupumus ei ole masennusta, mutta pitkään jatkuessaan se voi altistaa masennukselle. Liian suuri kuormitus työssä tai yksityiselämässä saa ihmisen psyykkiset voimavarat ehtymään vähitellen.
Uupunut ihminen ei virkisty, vaikka saisi levätä. Silloin tilanteeseen kannattaa hakea apua.
Hyvät tukiverkostot ja ystävyyssuhteet voivat suojata masennukselta. Myös liikunta, terveellinen ruokavalio ja riittävä uni edistävät aivojen hyvinvointia.
Masennus ei kuitenkaan ole koskaan sairastuneen oma syy.
Taustalla on altistavia perintötekijöitä ja traumaattisia elämäntapahtumia, jotka lisäävät herkkyyttä sairastua.
Asiantuntija: Elisa Ruohonen, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
