Koivunlehtiteetä turvotukseen, nokkosmuhennosta anemiaan. Monesta luonnonkasvista saa helpotusta vaivoihin. Ravitsemusterapeutti Pirjo Saarnia vastaa väitteisiimme kasvien vaikutuksista.

1. Jotta ruoaksi tai rohdoksi käytettävien kasvien ”voima-aineet” säilyvät, kasvit pitää kerätä alkukesästä ja aamupäivästä.

Osittain totta. Eri kasveilla ja kasvinosilla on oma paras keruuaikansa. Yleensä kasvit on hyvä kerätä aamulla kasteen haihduttua ja kuivalla säällä. Lehdet kannattaa kerätä ennen kasvin kukintaa ja kukat pian niiden avauduttua. Juuret kerätään syksyllä. Vanhetessa luonnonkasvienkin maku muuttuu tunkkaiseksi.

2. Ruoanlaittoon tarkoitettuja kasveja ei saa kerätä mistä tahansa.

Totta. Lähimmälle autotielle pitää olla matkaa ainakin 50 metriä ja pölyisiä paikkoja on vältettävä. Kasveja ei myöskään pidä kerätä nurmikolta, jota leikataan bensakäyttöisellä leikkurilla.

3. Kaikilla yrteillä on lääkinnällisiä vaikutuksia, siksi niitä pitää käyttää kohtuullisesti.

Totta. Osa yrteistä, kuten vadelmanlehti, minttu, nokkonen tai voikukka, on hyvin mietoja ja turvallisia. Ne sopivat pitkäaikaiseenkin käyttöön. Mutta esimerkiksi koivunlehtiä tai kultapiiskun versonlatvoja on viisasta käyttää teeaineksina vain lyhyitä aikoja kerrallaan.

Mäkikuisman käyttö saattaa heikentää useiden lääkkeiden vaikutusta, siksi mitä tahansa lääkettä käyttävän ei pitäisi käyttää mäkikuismaa. Kohtuullisuus on hyvä periaate yrttienkin käytössä. Allergisen on syytä aloittaa uusien yrttien käyttö varovasti kokeillen.

4. Koivunlehtitee poistaa nestettä, jos on turvonnut olo.

Totta. Koivunlehtien flavonoidit lisäävät virtsaneritystä ja edistävät munuaisten toimintaa. Koivunlehtiteetä voi halutessaan kokeilla tähän tarkoitukseen, mutta nesteenpoistolääkkeitä ei saa sitä käyttäessä lopettaa.

5. Nokkosessa on enemmän rautaa kuin pinaatissa. Sitä voi käyttää ja säilöä pinaatin tavoin.

Totta. Nokkosessa on rautaa jopa seitsenkertainen määrä  pinaattiin verrattuna. Lisäksi siinä on paljon muitakin kivennäisaineita ja vitamiineja. Nokkosta voi käyttää pinaatin tapaan tuoreena ja pakastettuna keitoissa, kastikkeissa ja omien mieltymysten mukaan muussakin ruuanvalmistuksessa.

6. Nokkosmuhennos voi vahingoittaa munuaisia.

Osittain totta. Terveille munuaisille nokkosesta ei ole haittaa. Nokkosta käyttämällä voidaan jopa ehkäistä munuaiskivien muodostusta ja helpottaa virtsaamisvaivoja. Munuaisten tai sydämen vajaatoimintaa sairastavien ei pidä käyttää nokkosta varsinkaan uutteena tai teenä, mutta nokkosmuhennosta hekin voivat vaaratta syödä silloin tällöin.

7. Jos käyttää verenohennuslääkettä, ei saa syödä nokkosta.

Osittain tarua. Verenohennuslääkettä käyttävällä on tärkeää, että ruokavalion K-vitamiinin määrä pysyy päivittäin mahdollisimman samansuuruisena. Nokkosta voi käyttää, mutta pieninä määrinä. Nokkosen lisäksi K-vitamiinia on paljon muissakin vihreissä kasviksissa sekä mustaherukasta.

8. Vaihdevuosivaivoihin ja kuumiin aaltoihin tehoavat puna-apila, poimulehti ja siankärsämö.

Osittain totta. Näitä yrttejä kannattaa kokeilla, mutta niiden vaikutukset ovat yksilöllisiä ja yleensä melko vähäisiä. Vaihdevuosivaivoihin löytyy tehokkaitakin hoitoja.

9. Putkikasveista vain väinönputkea ja vuohenputkea saa syödä.

Totta. Väinönputki ja vuohenputki sopivat syötäväksi. Myös koiranputki ja karhunputki kelpaa ravinnoksi, mutta tätä ei suositella, koska ne sekoitetaan helposti myrkyllisiin putkikasveihin.

10. Maitohorsman nuori varsi on parsan veroinen herkku.

Totta. Maitohorsman nuoret versot ovat suomalaisen parsa ja ne sopivat hyvin sen tapaan keitettäväksi. Versoja voi lisätä myös kasvisruokiin ja salaatteihin.

11. Orvokki, kehäkukka ja krassi sopivat salaatteihin.

Totta. Nämä kauniit kukat sopivat  salaatteihin ja kakun päälle koristeeksi ja syötäväksi, jos ovat puhtaasti viljeltyjä. Krassista voi käyttää myös kirpeän makuisia lehtiä.

12. Voikukasta voi syödä vain lehdet.

Tarua. Koko kasvi soveltuu ruoaksi. Voikukan lehtien lisäksi myös kukkia voi käyttää salaattiin ja lämpimiin ruokiin. Kukista valmistuu myös herkullinen sima. Juuri sopii myös juuresten tapaan käytettäväksi, mutta on työläs kerättävä. Pula-aikana voikukan juuresta tehtiin paahtamalla kahvin korviketta.

Lue lisää:
Luontaistuote vai lääke?
Tunnista yllättävä vatsakipu
Ota lääke oikein, niin se vaikuttaa

Perunakin tekee hyvää

Nosta höyryävä kattilallinen uusia perunoita pöytään hyvällä omallatunnolla. Potut hoitavat terveyttäsi – mielialastasi puhumattakaan.

  • Verenpaineen laskija: muutama peruna päivässä alentaa verenpainetta. Vaikka lasku on vähäistä, sekin on kotiinpäin.
  • Kevyttä hyvää: lisäkkeenä peruna on kevyempi kuin riisi tai pasta. Voin sijasta makua antaa tilliöljy kotimaisesta kylmäpuristetusta rypsiöljystä.
  • Elinvoiman antaja: tärkeä C-vitamiinin lähde, etenkin miehille. Perunasta saa myös B1- ja B6-vitamiinia sekä kaliumia.

Asiantuntijana kliinisen ravitsemustieteen dosentti Ursula Schwab.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Luin amerikkalaistutkimuksen, jonka mukaan fruktoosi on epäterveellistä. Koe oli tehty makeutetuilla juomilla. Entä kaupassa myytävä hedelmäsokeri, jota käytän jälkiruoissa ja leivonnassa? En osta kaupasta herkkuja, limsoja enkä mehuja, sillä niissä on hurjasti piilosokeria. Jos jotain herkkua haluan, leivon itse. Tavakseni on tullut vähentää resepteissä sokeria. Kokonaan ilman makeaa ei pysty tässä elämässä olemaan. Olen huomannut, että fruktoosi on niin makeaa, että sitä riittää pienikin määrä. Voiko fruktoosi olla haitallista silloinkin, kun sitä käyttää näin?

Fruktoosin eli hedelmäsokerin runsaan saannin on todettu vaikuttavan epäedullisesti  maksan aineenvaihduntaan. Kuten kysyjä tuo esille, makeutetut juomat ovat tässä suhteessa ne elintarvikkeet, joihin on syytä kiinnittää huomiota.

Yhdysvalloissa käytetään juomien makeuttamisessa runsasfruktoosis ta maissisiirappia. Tämä on ongelmallista, sillä juomien käyttö voi olla runsasta, jolloin fruktoosin saanti nousee hyvin suureksi. Vastaavia määriä fruktoosia on vaikea saada muualta.

Hedelmiä ja marjoja ei fruktoosin vuoksi tarvitse välttää. Niiden terveysvaikutukset on vakuuttavasti dokumentoitu osana terveyttä edistävää ruokavaliota. Mehuista on juomasuosituksen mukaan syytä suosia täysmehuja ja niitäkin korkeintaan lasillinen päivässä aterian yhteydessä.

Kysyjän sokerin saanti vaikuttaa olevan maltillista, joten nykyisiä sokerinkäyttötottumuksia voi hyvin jatkaa. Kysyjän havainto siitä, että hedelmäsokeri on tavallista sokeria makeampaa, pitää paikkansa, joten sitä tarvitaan saman makeuden saavuttamiseksi tavallista sokeria vähemmän.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Onko fruktoosi pahaa sokeria?

Ainoastaan hiilihydraattien kokonaismäärällä on merkitystä, koska niistä yksikään gramma ei mihinkään häviä. Se, että muuttuuko se hiilihydraatti (ns. hitaat ja nopeat) tunnin päästä glukoosiksi vai 3 tunnin päästä ei ole mitään merkitystä, vaikka näin meille on valehdeltu jo iät ja ajat mm. virallisen tahon puolelta. Tavan kansa kuluttaa hyvin vähän hiilihydraatteja päivässä ( alle 150 grammaa) ja näinollen loppu muuttuu rasvaksi elimistöön ja lopulta rasvoittaa myös maksan. Näin ihminen lihoo...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Suu kaipaa makeaa, mutta onko se viisaampaa nauttia vanhana kunnon sokerina vai uusina makeutusaineina?

Jokainen on varmasti törmännyt kaupan hyllyllä herkulliselta näyttävään tuotteeseen, jonka kyljessä komeilee teksti “sokeriton”.  Millä nämä tuotteet makeutetaan ja onko makeutusaineiden käytöllä samanlaisia terveyshaittoja kuin sokerilla? Kokosimme keskeisiä faktoja makeutusaineiden ja sokerin eroista.

Millä aineilla sokeri korvataan “sokerittomissa” tuotteissa?

Yleisimpiä elintarvikkeissa käytettyjä keinotekoisia makeutusaineita ovat aspartaami, asesulfaami-K, sakariini ja syklamaatti. Lisäksi makeuttamiseen käytetään luonnollisia sokerialkoholeja, kuten ksylitolia.

Sisältävätkö makeutusaineet vähemmän kaloreita kuin sokeri?

Useat makeutusaineet sisältävät hyvin vähän, jos lainkaan kaloreita. Kalorimäärä pysyy alhaisena myös siksi, että makeutusainetta tarvitaan usein pienempi määrä saman makeuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi aspartaami on 200 kertaa makeampaa kuin sokeri, jolloin sen käyttömäärä voidaan pitää hyvin pienenä.

Kumpi on parempi hampaille, sokeri vai makeutusaineet?

Sokeri aiheuttaa happohyökkäyksen ja aiheuttaa näin reikiintymistä. Useimmilla makeutusaineilla ei ole tällaista vaikutusta. Hampaille harmittomia ovat esimerkiksi aspartaami ja asesulfaami K. Makeutuksessa käytetyistä sokerialkoholeista ksylitoli jopa edistää hampaiden terveyttä, sillä se estää reikiintymistä. Sen makeutus teho on yhtä suuri kuin sokerin ja sitä käytetäänkin usein purukumien ja pastillien makeuttamiseen.

 

Onko makeutusaineiden käyttö turvallista?

Makeutusaineiden kaikkia pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta nykytietämyksen valossa niiden kohtuullinen käyttö on turvallista. Makeutusaineiden runsaalla käytöllä on kuitenkin todettu olevan samoja terveyshaittoja kuin sokerilla. Niiden säännöllinen runsas käyttö kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä aikuisiän diabetekseen.

Kaikille makeutusaineille ei ole asetettu päivittäistä saantisuositusta, mutta esimerkiksi aspartaamin enimmäissuositus vuorokaudessa on 40 mg painokiloa kohti. Esimerkiksi 70-kiloisella henkilöllä määrä täyttyy neljästä litrasta virvoitusjuomia.

 

Kirjoittaja opiskelevat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa terveystieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveystieteet, liikuntatieteellinen tiedekunta