Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen läpikäynyt lukija kysyy leikkauksen jälkeisestä ruokavaliosta, sillä paino on lähtenyt nousuun heti leikkauksen jälkeen.

Suomen Sydänliitto suosittelee ohitusleikatuille sydänpotilaille ruokavaliota, joka on pitkälti sama kuin sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyynkin. Ruokavalion perustan muodostavat kasvikset, marjat ja hedelmät sekä täysjyväviljatuotteet.Joka päivä tulisi olla pääateria, jossa on vähärasvaista lihaa, kalaa tai nahatonta siipikarjaa. Leikkeleistä valitaan vähärasvaiset ja vähäsuolaiset tuotteet. Maitotuotteista valitaan rasvattomat ja vähärasvaiset vaihtoehdot eli maito, piimä, viili ja jogurtti korkeintaan 1 % rasvaa sisältävinä ja juustot korkeintaan 17 % rasvaa sisältävinä.

Rasvoista suositaan pehmeitä vaihtoehtoja eli leivälle pehmeä 60–70 % rasvaa sisältävä margariini ja salaattiin ruokaöljy tai öljypohjainen salaatinkastike. Ruoanvalmistukseen suositellaan öljyä, pullomargariinia tai pehmeää leipärasvaa. Sydänmerkki ohjaa terveyttä edistävään ruokavalioon sopivien tuotteiden valintaan. Koska kysyjän paino ei ole tiedossa, on vaikea antaa tarkempia ohjeita ruokamääristä. Painonseuranta vähintään kerran viikossa antaa hyvän kuvan siitä, onko energiansaanti sopivassa suhteessa kulutukseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos paino nousee, tulee ruokamääriä tarkkailla ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan lisäämään liikkumista.
Heti leikkauksen jälkeen ei voi liikkua normaalisti, vaan liikkumista lisätään pikkuhiljaa voinnin ja kuntoutumisen mukaan. Tämä selittää panonnousun heti leikkauksen jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sydänliiton verkkosivuilta ja paikallisesta sydänyhdistyksestä ja sydänpiiristä löytyy sydänpotilaalle suunniteltua materiaalia ruokavalion koostamisesta. Huomion kiinnittäminen niin ruokavalioon kuin muihinkin elintapoihin kannattaa, sillä niillä on ratkaiseva merkitys sepelvaltimotaudin etenemisen hidastamisessa.

 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian apulaisprofessori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Ruoka olkoon lääkkeesi!

Hyviä rasvoja:

Villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut luomu kasviöljyt (rypsi-, kookos- ja oliiviöljy). Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta).

EI margariinia (40 %, 60 % tai 80 % rasvaa + loput vettä) tai kevytlevitettä (rasvaa jokin muu määrä kuin 40 %, 60 % tai 80 % + vettä),eikä muitakaan prosessoituja kasviöljyjä ja -rasvoja. Eli vältä elintarvikkeita, joissa on ainesosina: kovetettu kasvirasva, kovetettu kasviöljy, kasvirasva, kasviöljy, auringonkukkaöljy, rypsiöljy, maissiöljy, pellavaöljy, kasvisteroliesterit, palmuöljy, palmurasva, kookosrasva ja rasvahappojen mono- ja diglyseridit.

Hyvää rasvaatulisi saada vähintään gramma per painokilo (normaali paino). Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on energian, ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Rasvan tehtävä on toimia solukalvojen rakennusmateriaalina ja solujen viestinviejien lähtöaineena. mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.

Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisten tulisi saada päivittäisestä energiansaannista 25-35 % rasvoista. Lasten rasvantarve on suurempi.

Oman rasvantarpeensa pystyy laskemaan yksinkertaisen kaavan avulla:

Energian tarve päivässä (kcal) x (25-35) / 100 / 9 = rasvan määrä päivässä (g).

Esimerkiksi 2000 kilokaloria päivässä tarvitsevan rasvantarve on 56-79 grammaa.

Tämä rasvan tarve ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä" ja epäterveellisellä margariinilla.

Proteiinit:

Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta.Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.

Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan proteiinia tulisi saada n. 10 – 20 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 50 – 100 g proteiinia päivässä.

 

Hyviä hiilihydraatteja:

Syö kasvikunnan tuotteita (kasviksia, vihanneksia, juureksia (ei vanhaa ravintoköyhää perunaa), hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja) vähintään 500 grammaa päivässä.

Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan hiilihydraattia tulisi saada loput energiasta eli n. 45 % päivittäisestä energiasta.  2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa korkeintaan 225 g hiilihydraattia päivässä.

 

Korkeintaan 2 annosta (EI 6-9) täysjyväviljaa jos viljat sopivat?

Viljat sekä riisi (n. 70% hiilihydraattia), sokeri (100% hiilihydraattia) ja peruna (runsaasti tärkkelystä) nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti insuliinia. Liiallinen insuliini veressä laskee verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tällöin ihminen on taas nälkäinen ja haluaa syödä.  Insuliinin tehtävä on varastoida ylimääräinen veressä oleva sokeri (glukoosi) kudoksiin rasvaksi. Insuliinitason pysyessä vakaana elimistö polttaa rasvaa. Perunan, riisin ja viljat voi korvata kasvikunnan tuotteilla.

 

 

 

Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.

Jos voi ja muut eläinrasvat ihan oikeasti olisi vaarallisia, niin ei Suomessa olis elämää lainkaan. Olisimme kuolleet sukupuuttoon jo aikaa sitten.

Näitä supermargariineja ja kevyttuotteita on syöty vasta n. 20 vuotta ja sitä ennen syötiin aitoa ruokaa.

Mitä on tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana?

Meillä on Suomessa lihavuusepidemia ja II-tyypin diabetesepidemia, joille ei näy loppua. Lisäksi kaikenlaiset suolistosairaudet sekä psyykkiset ongelmat ovat lisääntyneet, jotka on yhdistetty lukuisissa tutkimuksissakin väärään ravintoon.

Ihan peruskoulun ravinto-opilla nämä asiat tajuaa, jatkuvasta valtaa pitävän eliitin aivopesusta huolimatta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla