Päivän tunnit eivät riitä kaikkeen, joten nipistämme yöunista. Uni on kuitenkin terveydelle yhtä tärkeää kuin liikunta. Jos et saa itseäsi lenkille, mene edes ajoissa nukkumaan.

1. EI NÄLÄTÄ

Unettoman yön jälkeen on koko ajan nälkä. Se johtuu siitä, että unen puute sekoittaa ruokahalua säätelevien hormonien voimasuhteet. Normaalisti ghreliini-hormonin lisääntyminen aiheuttaa näläntunteen, ja leptiinihormonin lisääntyminen kylläisyyden tunteen. Uneton yö keikauttaa ghreliinitasot tavallista korkeammiksi ja leptiinitasot matalammiksi, joten mahassa
kurnii koko ajan. Chicagon yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että unenpuutteesta johtuva nälkä on ihan omanlaistaan. Sen haluaa tyydyttää nopeilla hiilihydraateilla, kuten leivonnaisilla ja karkeilla.

Liikakilojen välttämisessä riittävä yöuni voi olla yhtä tärkeää kuin oikea ruokavalio tai säännöllinen liikunta. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että jos yöunet jäävät jatkuvasti alle viiden tunnin, paino alkaa vääjäämättä nousta. Aiemmin tämä on todettu aikuisilla mutta nyt myös lapsilla. Nukkumisen ja painonnousun yhteys voi johtua ensisijaisesti tavasta, jolla unenpuute sekoittaa ruokahalua sääteleviä hormoneja. Pitkät unet antavat myös lepotauon elimistön insuliinituotannolle, koska nukkuva ei pane suuhun mitään.

2. VÄLTÄT FLUNSSAT

Väsymys saa ihmisen immuunijärjestelmän tutisemaan. Ensimmäisenä kärsivät niin sanotut luontaiset tappajasolut, jotka taistelevat viruksia vastaan. Pittsburghin yliopiston tutkimuksessa ihmisten sieraimiin suihkutettiin tavallista räkätautia aiheuttavaa rinovirusta ja seurattiin, ketkä sairastuivat. Tulokset osoittivat, että niillä, jotka olivat nukkuneet edellisenä yönä alle seitsemän tuntia, flunssariski oli kolminkertainen verrattuna kahdeksan tuntia tai enemmän nukkuneisiin.

3. OPIT TEHOKKAAMMIN

Yötä myöten tenttiin lukeminen saattaa olla oppimistuloksen kannalta kaikkein huonoin vaihtoehto. Kalifornian yliopiston tutkijat havaitsivat, että mitä enemmän koululaiset nipistivät yöunistaan lukuaikaa, sitä surkeampi oli koulumenestys. Tilanne ei oleellisesti parantunut, vaikka koululaiset olisivat paikanneet yöuniaan nukkumalla päivisin.

4. SÄILYTÄT KUNTOSI

Liikunta tekee terveydelle hyvää, mutta kova rääkki myös stressaa elimistöä. Paras tapa palautua liikunnan aiheuttamasta rasituksesta on kunnon yöuni. Elimistö korjaa kudosvaurioita ja stressin aiheuttamaa epätasapainotilaa nimenomaan unen aikana. Unettoman palautuminen ja tervehtyminen on paljon hitaampaa.

Unen puute voi tehdä miehen heikommaksi. Chicagon yliopiston tutkijat havaitsivat, että jos nuoret miehet nukkuvat viikon ajan alle viisi tuntia yössä, heidän testosteronitasonsa laskivat 10–15 prosenttia. Testosteronin puute näkyy nopeasti yleiskunnossa. Nuoret miehet tarvitsevat testosteronia nimenomaan ylläpitääkseen lihaskuntoa ja saadakseen luunsa lujiksi. Hormonivaje voi aikaa myöten syödä myös miehen seksuaalista halua.

5. MUISTAT PAREMMIN

Jos unohtelet asioita, oletko muistanut nukkua riittävästi? Tutkimus toisensa jälkeen osoittaa, että muistot vahvistuvat unen aikana. Tutkimuksissa vapaaehtoisille opetetaan jokin uusi taito, kuten sormien naputtelu tietyn koreografian mukaisesti. Harjoittelujakson jälkeen ihmiset jaetaan kahteen ryhmään, joista toiset saavat nukkua normaalisti ja toisia valvotetaan yön yli. Tulokset ovat aina samat: valvojien ryhmässä ei tapahdu mitään edistystä. Vaikka valvojat saavat tämän jälkeen nukkua univelkansa pois, he eivät silti edisty, sillä valvotun yön takia heillä ei ole harjoituksesta kunnollista muistijälkeä.

6. SUOJELET VERISUONIASI

Verisuonet menettävät kimmoisuutensa nopeammin, jos et nuku riittävästi. Chicagon yliopiston tutkijat antoivat lähes 500 ihmiselle rannekkeen, joka mittasi kuinka paljon he nukkuvat yössä. Kaikkien sepelvaltimot ja niiden kalkkiutumisen aste selvitettiin tietokonetomografialla viisivuotisen tutkimuksen alussa ja lopussa. Tulokset osoittivat, että verisuonet olivat kalkkiutuneet eniten niillä, jotka nukkuivat alle viisi tuntia yössä. Toisaalta, jokainen nukuttu lisätunti vähensi kalkkiutumista. Nukkuminen suojaa verisuonia alentamalla verenpainetta ja vähentämällä stressihormoni kortisolin määrää. Nukkuessa nämä kaksi riskitekijää ovat poissa pelistä, ja mitä pidempään nukkuu, sitä kauemmin niiden tihutöiltä säästyy.

Eräs viime vuosien suuria löytöjä on se, että yöunet vaikuttavat solujen insuliiniherkkyyteen. Jos ei nuku riittävästi, solut alkavat muuttua insuliiniresistenteiksi eli tyypin 2 diabeteksen riski kasvaa. Chicagon yliopistossa tehdyn kokeen mukaan hyvin nukutun (8,5 h) yön jälkeen, rasvasolujen insuliiniherkkyys on normaali. Sen sijaan huonosti nukutun (4,5 h) yön jälkeen, rasvasolujen insuliiniherkkyys laskee 30 prosenttia. Onneksi ilmiö kulkee myös päinvastaiseen suuntaan, eli jos yöuni pitenee, insuliiniherkkyyskin paranee.

7. KAUNISTUT ILMAISEKSI

Hyvät yöunet hehkeyttävät, huonot rumentavat. Tähän tulokseen tulivat ruotsalaisen Karoliinisen instituutin tutkijat pari vuotta sitten. He ottivat kuvia tutkimushenkilöistä, kun nämä olivat nukkuneet yönsä hyvin. Tutkittavista otettiin uudet kuvat, kun he olivat ensin valvoneet 31 tuntia ja nukkuneet vain viisi tuntia. Toiset henkilöt arvioivat molempia kuvia ja todistivat sen, minkä kaikki omasta kokemuksestaan tietävät. Väsyneenä ihmiset näyttävät vähemmän viehättäviltä ja vähemmän terveiltä. Uni ei siis ainoastaan tee
meitä terveemmäksi — se saa myös näyttämään terveemmältä.

8.  TEET VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ

Jos sinun täytyy tehdä tärkeitä päätöksiä taloudessa tai ihmissuhteissa, älä jätä yöunia väliin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että univaje vaikuttaa tuhoisalla tavalla aivojen tunteita ja rationaalista päätöksentekoa sääteleviin osiin. Unenpuutteisella aivojen viestiliikenne ei kulje enää entiseen tapaan etuaivokuorelle, jota ihminen tarvitsee voidakseen rauhallisesti punnita päätöksiään. Väsyneenä viestit alkavat kulkea aivojen vanhempiin osiin, jotka lisäävät adrenaliinin eritystä ja valmistavat ihmisen taistelemaan
tai pakenemaan. Kun aivojen rationaalinen ja harkitseva osa on poissa pelistä,
päätökset voivat olla mitä sattuu.

9. VASTAISKU ISTUMISELLE

Istumatyön tiedetään säätävän veren rasva-arvot päin prinkkalaa ja uhkaavan
terveyttämme. Silti, istuttuamme päivän työssä, autossa tai julkisissa kulkuneuvoissa, istumme usein kotonakin television ääreen tai kirjaa lukemaan.
Nukkuminen – päivälläkin – on hyvää vastamyrkkyä istumiselle.

10. HYÖDYT NOKOSISTAKIN

Lähes kaikki mikä pätee yöuneen, pätee myös päiväuniin. Nokoset vähentävät stressiä, alentavat verenpainetta, tehostavat oppimista, hillitsevät tulehdusta, lisäävät valppautta ja keskittymiskykyä sekä vahvistavat muistijälkiä. Joskus vastustamaton tarve ottaa päiväunet voi olla merkki alkavasta aikuistyypin diabeteksesta, mutta terveelle ihmiselle 20–30 minuutin nokosista näyttää olevan vain hyötyä.

Lue lisää
Unirytmi sekaisin
Eksyikö nuoren nukkumattai?

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Lihavuusleikkaus on vaativa operaatio, joka ei sovi kaikille eikä tee hoikaksi ketään. Terveys paranee mutta ei ilman elintapojen pysyvää muutosta.

Yksikään vaikeasti ylipainoinen ei ole lihonut yhdessä yössä. Takana on tavallisesti vuosikausien taistelu painon kanssa: kymmeniä kokeiltuja laihdutuskuureja, kesken lopahtaneita urheiluharrastuksia, lukemattomia lupauksia syömistapojen parantamisesta. Joskus joku dieetti on onnistunutkin ja olo on ollut hetken kevyempi, kunnes karistetut kilot ovat taas tulleet takaisin. Kilojen kylkiäisenä monelle lihavalle on kertynyt myös liitännäissairauksia, kuten kakkostyypin diabetes, verenpainetauti tai uniapnea.

Kun kaikki konstit hoikistumiseen on jo kokeiltu, moni tulee miettineeksi lihavuusleikkausta. Voisiko se olla keino, jolla pääsisi eroon läskeistä ja laihdutuskierteestä lopullisesti?

– Voi, nyökkää gastrokirurgi Pipsa Peromaa-Haavisto.

– Laihtumisen tulokset ovat hyvät niillä, joille leikkaus sopii.

Mahalaukun ohi

Pipsa Peromaa-Haavisto tekee lihavuusleikkauksia Tampereella Hatanpään sairaalassa. Nykyään Suomessa käytettävistä leikkausmenetelmistä yleisin on mahalaukun ohitusleikkaus, joka tehdään tähystämällä.

Ohitusleikkauksessa mahalaukun yläosasta erotetaan pieni, noin puolen desilitran vetoinen pussi, joka toimii uutena mahalaukkuna. Tähän pikkumahaan yhdistetään ohutsuoli. Seurauksena on, että syöty ruoka ohittaa suurimman osan mahalaukusta ja 1,5 metrin verran ohutsuolta, jolloin vain pieni osa ruoasta pääsee imeytymään.

Kylläisyyden tunne tulee nopeasti, sillä leikkaus muuttaa muun muassa ruoansulatukseen vaikuttavien hormonien pitoisuuksia.

– Moni sanoo, ettei enää tunne nälkää kuten ennen. Eräskin potilas kysyi, olemmeko leikanneet hänen aivojaan, kun ei enää tee mieli mässäillä, Peromaa-Haavisto sanoo.

Lihomisen tiedetään muuttavan aivojen rakennetta ja aineenvaihduntaa niin, että syöjän on yhä vaikeampi hillitä herkutteluhaluaan. Uudet aivotutkimukset vahvistavat, että lihavuusleikkaus tervehdyttää myös näitä ruokahalun säätelyyn osallistuvia hermoverkkoja ja kylläisyyden tunne saavutetaan aiemmin.

Yksi peruna ja lihapulla

Herkuttelulle saakin jättää hyvästit, sillä leikkauksen jäljiltä mahaan mahtuu kerralla vain minimimäärä ruokaa: esimerkiksi pari desiä keittoa ja pala leipää tai yksi peruna, lihapulla ja pari ruusukaalia. Koska ruoka ei enää takaa kaikkia elimistön tarvitsemia rakennusaineita, loppuelämä on käytettävä monivitamiin-, D-vitamiini-, B12-vitamiini- ja kalsiumvalmisteita.

Elintavat ja ruokarytmi muuttuvat pysyvästi. Arki pitää rakentaa uusiksi, sillä ravintoa on saatava neljän tunnin välein mutta pikkuruisina annoksina. Töihin pitää ottaa eväät. Alkoholin käyttöä ei suositella lainkaan. Leikkauksen jäljiltä alkoholi imeytyy herkemmin, jolloin vaikutus voi olla arvaamaton. Tyhjät kalorit myös täyttävät pikkuvatsan hetkessä.

Uudet, kurinalaiset vaatimukset voivat olla henkisesti iso muutos.

– Jos on ennen leikkausta tottunut napostelemaan joka ilta jotain, pitää keksiä muita nautintoja. Myös minäkuva pitää rakentaa uudestaan, Pipsa Peromaa-Haavisto sanoo.

Lohtusyöjää ei leikata

Kriteerit leikkaukseen pääsemiselle ovat tiukat. Painoindeksin tulee olla terveellä yli 40 ja liitännäissairauksia omaavalla yli 35, mikä vastaa vaikeaa tai sairaalloista lihavuutta, 170-senttisellä yli sataa kiloa.

Syömishäiriö on leikkaukselle este eikä leikkausta suositella myöskään lohtusyöjille. Sillä jos syömisen motiivi on esimerkiksi ahdistuksen tai surun hoitaminen, ei leikkaus ole oikea hoitomuoto.

Vaikka kriteerit täyttäisikin, pitää käydä läpi pitkä hoitopolku. Ensin on tavattava terveyskeskus- tai työterveyslääkäri, jonka kanssa aloitetaan suunnitelmallinen laihdutus. Se tarkoittaa esimerkiksi laihdutusryhmiin osallistumista tai laihdutuslääkkeiden käyttöä. Jos kilojen karistaminen ei näillä keinoilla onnistu, lihavuusleikkaukseen haluava ohjataan edelleen sisätautilääkärille. Tämä varmistaa, että potilas on sopiva leikkaukseen ja tekee lähetteen ravitsemusterapeutille.

Laihdutus ennen leikkausta

Ravitsemusterapeutti kertoo tulevista ruokailutavoista ja valmentaa potilaan leikkausta edeltävälle tiukalle dieetille. Tarkoituksena on tiputtaa painoa nopeasti lyhyessä ajassa.

– Laihtuminen ennen leikkausta lisää turvallisuutta, sillä rasva vähenee maksasta ja vatsaontelosta. Tämä parantaa näkyvyyttä leikkausalueella, sillä maksa sijaitsee osittain mahalaukun päällä, Peromaa-Haavisto sanoo.

Vasta tämän jälkeen on edessä kirurgin tapaaminen. Hän käy läpi leikkauksen kulun ja kertoo mahdollisista komplikaatioista ja toipumisesta. Vielä tässäkin vaiheessa leikkaus saatetaan perua, jos potilas ei ole laihtunut riittävästi.

– Tällöin otetaan aikalisä. Ellei pysty pudottamaan painoa ennen leikkausta, se on usein merkki siitä, etteivät terveelliset elintavat onnistu leikkauksen jälkeenkään.

Parantaa sairauksia

Vuosittain noin tuhat ylipainoista käy lihavuusleikkauksessa, joka kustannetaan julkisin varoin. Leikkauksia tehdään myös yksityisesti. Potilaista vain harva on perusterve: jopa 90 prosentilla on jokin lihavuuden liitännäissairaus, kuten aikuisiän diabetes, verenpainetauti, uniapnea tai nivelrikko.

Sairauksien suurta määrää selittää potilaiden keski-ikä: se on 48 vuotta, Pipsa Peromaa-Haaviston mielestä aivan liian korkea.

– Mitä pidempään ylipainon kanssa elää, sitä todennäköisemmin tulee liitännäissairauksia. Jos vaikeasti lihava leikattaisiin ennen kuin sokeriarvot alkavat nousta, diabeteksen puhkeaminen voitaisiin usein estää. Ihminen pysyisi työkykyisenä ja terveempänä pidempään.

Jos sairaus on jo ehtinyt puhjeta, se joko paranee laihtumisen myötä tai ainakin oireet helpottavat, jolloin lääkkeitä tarvitaan vähemmän ja harvemmin.

– Lihavuusleikatuista jopa 70 prosentilla on uniapnea. Leikkauksen myötä se paranee 92—100 prosentilla.

Lisää terveitä vuosia

Miksi yhteiskunnan tulisi kustantaa se, jos ihminen on syönyt itsensä ylipainoiseksi ja sairaaksi?

Lihavuusleikkauksia on helppo kritisoida, mutta lääkärin mukaan asia ei ole näin yksinkertainen.

– Totta kyllä, lihavuus on usein itse aiheutettua. Mutta toisille painonhallinta on vaikeampaa. Sitä paitsi hoidamme julkisella puolella myös tupakoitsijoiden keuhkosyövät ja alkoholistien haimatulehdukset.

On tutkittu, että lihavuusleikkaus maksaa itsensä takaisin noin kuudessa vuodessa, kun potilaiden terveet vuodet lisääntyvät, eläkkeelle jäädään myöhemmin eikä liitännäissairauksien hoitoon mene niin paljon rahaa.

Hyvästit herkuttelulle

Kaikissa leikkauksissa, myös lihavuusleikkauksissa on riskinsä. Leikkausalueelle voi tulla verenvuotoa tai tulehdus, mikä saattaa johtaa uusintaleikkaukseen. Sadasta leikatusta keskimäärin kaksi joutuu uusintaleikkaukseen.

Leikkauksen jälkeen voi olla pahoinvointia, ruoansulatusongelmia tai oksentelua. Tilaa kutsutaan dumpingoireyhtymäksi, joka johtuu usein liiasta tai liian nopeasta syömisestä. Oireilua pahentaa rasvainen ja sokeripitoinen ruoka.

– Syöminen leikkauksen jälkeen pitää aloittaa varovasti liemiruoalla. Syödessä ei saisi juoda, sillä neste voi täyttää mahalaukkua liikaa. Huono olo ohjaa ruokailutottumuksia parempaan suuntaan, Peromaa-Haavisto sanoo.

Vakavat haitat ovat harvinaisia. Leikkauskuolleisuus on 0,16 prosenttia, mikä on alhaisempi kuin sappileikkauksissa. Lihavilla potilailla, joita ei leikata, kuolleisuus on pitkäaikaisseurannassa selvästi korkeampi.

Tulos voi olla pettymys

Aina paino ei tipu toivotulla tavalla, mistä seuraa pettymys. Tai vaikka tippuisikin, hoikentuminen ei tuokaan onnea, kuten ehkä kuvitteli.

– Osalle tulee psyykkisiä ongelmia, kun seuraamukset eivät olekaan sitä, mitä on toivonut. Vaikka keskimääräinen laihtuminen on 40 kiloa, lihavuusleikkaus ei ole sama kuin rasvaimu. Se ei tarkoita, että potilas tulee laihana takaisin. Sanonkin aina, että lihavuusleikkaus ei ole kauneus- vaan terveyskirurgiaa.

Ulkonäkö voi muuttua myös epämiellyttävällä tavalla. Jos kehosta poistetaan 40 kiloa läskiä, jäljelle jää roikkuva nahka. Kroppa roikkuu, hölskyy ja heiluu. Iho menee poimuille, hautuu rikki ja voi tulehtua pahasti.

Tällöin edessä on uusi leikkaus. Jos roikkuvasta vatsan alueen ihosta on selkeää haittaa, korjausleikkaus tehdään julkisella puolella.

Käsivarsien, reisien ja rintojen ihon roikkuminen taas katsotaan kosmeettiseksi haitaksi, joka on yleensä kustannettava itse.

Voiko lihoa uudestaan?

Vaikka lihavuusleikkaus olisi mennyt nappiin, hoikempi tulevaisuus ei tule annettuna.

Terveitä elämäntapoja pitää jatkaa koko loppuikä. Jos näin ei tee vaan syö jatkuvasti vähän enemmän kuin pitäisi, pienikin mahalaukku venyy. Sinne mahtuu enemmän ruokaa, jolloin tulee taas syötyä vähän liikaa. Seurauksena on kierre.

– Kaksi vuotta on kriittinen aika, jonka kuluessa uudet elämäntavat pitää omaksua. Esimerkiksi napostelu pitää jättää, koska silloin päivittäinen kalorintarve ylittyy helposti, Pipsa Peromaa-Haavisto sanoo. ■

-

Asiantuntija: gastrokirurgi Pipsa Peromaa-Haavisto Tays Hatanpään sairaala, Tampere.

LEIKATUN RUOKAPÄIVÄ

aamiainen 1 dl puuroa + 1 dl rasvatonta maitoa

välipala Välipalarahka + kahvi tai tee.

lounas 2 dl keittoa ja leivänviipale

välipalat 1 pieni voileipä tai 1—2korppua tai smoothietai 1 hedelmä + kahvi tai tee.

päivällinen 1/2 porsaankyljystä, 1 pieni peruna+kastiketta, 2—3 ruusukaalia

iltapala 1 viipale leipää + ohuelti margariinia + vähärasvainen leikkele

Päivittäin otettava monivitamiini-, D-vitamiini-, B12-vitamiini- ja kalsiumvalmiste.

Juomat on parempi nauttia aterioiden välillä, sillä neste täyttää pienen mahalaukun.

Vierailija

Lihavuusleikkaus mullistaa elämän

"Kun kaikki konstit hoikistumiseen on jo kokeiltu..." Mutta kun kaikea ei ole kokeiltu! Vähähiilihydraattista ruokavaliota ei ole kokeiltu, vaikka se on tutkitusti tehokkain tapa laihduttaa ja pysyä normipainossa koska sitä on helppo noudattaa elämätapana (ei tarvitse laskea kaloreita). On epäeettistä leikellä tervettä elintä, jos ko keinoa ei ole kokeiltu. Tuore tutkimus kertoo vähähiilihydraattisen dieetin tehosta: https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs13300-018-0373-9 Hoitotyhmässä...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen 35-vuotias kolmen lapsen äiti. Kuukautiseni ovat olleet aina kellontarkat, mutta nyt olen kärsinyt jo noin vuoden ajan epäsäännöllisistä ja runsastuneista kuukautisista. Kierron pituus vaihtelee 23 ja 31 päivän välillä. Viimeaikoina on ollut myös yhdynnänjälkeisiä vuotoja. Olen käynyt sekä yksityisellä että julkisella puolella gynekologilla, mutta asiaani ei oikein kukaan ota hoitaakseen kokonaisuutena vaan lääkärit aina keskittyvät akuuteimpaan oireeseen. Alavatsan ultraäänitutkimus, papa ja muut laboratoriokokeet ovat olleet normaalit. Kysymykseni onkin, eikö tälle voi tehdä mitään? Gynekologin mukaan munasarjani eivät näytä vaihdevuosia lähestyviltä, mutta voiko kyseessä olla silti jollain tavalla hiipuva hormonitoiminta?

KYSYJÄN ongelmana ovat runsastuneet kuukautiset, yhdynnän jälkeinen vuoto sekä vähän epäsäännöllistynyt kuukautiskierto. Hän ei kerro, millainen raskauden ehkäisymenetelmä on käytössä, vai onko raskaus toiveissa. Muutoksia kuukautisiin voivat aiheuttaa niin yleissairaudet tai esimerkiksi painon nopeat muutokset, mutta oletan, että tällaisia syitä ei ole taustalla.

Kuukautiskierron normaali pituus on 23–35 vrk. Kierron pituus lasketaan vuodon alkupäivästä seuraavan vuodon alkuun. Useimmilla naisilla kuukautiskierron pituus vaihtelee muutamien päivien, jopa viikon puitteissa, ja tällaista vaihtelua voi pitää normaalina.

Kysyjän tilanteessa kuukautiskierron vaihtelu ei sinänsä ole huolestuttavaa.

Hiipuvaan munasarjatoimintaan liittyy joskus kierron lyheneminen. Tämän ns. premenopausaalisen siirtymävaiheen katsotaan alkavan keskimäärin 5–10 vuotta ennen menopaussia.

Gynekologi on ilmeisesti tarkastellut munasarjojen rakennetta ultraäänitutkimuksen avulla ja nähnyt munasarjoissa normaalin määrän pieniä munarakkulan alkuja. Hiipuvasta munasarjatoiminnasta ei tällä perusteella ole kyse.

Kuukautisten runsastumisen ja välivuotojen taustalla voi olla erilaisia gynekologisia syitä. Välivuotojen taustalla voivat olla gynekologiset tulehdukset tai kohdun sairaudet, kuten myoomat tai polyypit. Endometrioosi ja adenomyoosi voivat aiheuttaa kipujen lisäksi välivuotoja ja kuukautisiin liittyvää tiputteluvuotoa. Gynekologisen tutkimuksen ja huolellisen emättimen kautta tehdyn ultraäänitutkimuksen pitäisi kuitenkin paljastaa nämä syyt.

 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.