Unihäiriöt ovat kimppu monenlaisia oireita. Jokaiseen on omat syynsä ja hoitokeinotkin vaihtelevat.

Unettomuus

Mikä Nukahtamisvaikeus, katkonainen uni, aamuyön heräily, virkistämätön uni. Unen tarve on yksilöllinen. Kun joku pärjää viidellä, toinen tarvitsee kymmenen tuntia unta vuorokaudessa.

Jonkinasteisesta unettomuudesta kärsii vuoden aikana yli miljoona suomalaista.  

On luonnollista reagoida kuormittaviin elämäntilanteisiin unettomuudella. Usein unettomuudesta tulee kierre, jossa ihminen alkaa pelätä, ettei nukahda taaskaan ja elimistö menee ylikierroksille. Myös masennukseen ja moniin fyysisiin sairauksiin liittyy usein unettomuutta.   

Pitkäaikainen univaje altistaa monille sairauksille, heikentää muistia ja laskee mielialaa.

Hoito Hyvä unihygienia, kuten rauhallinen ja viileä makuuhuone, rentoutuminen sekä säännöllinen liikunta helpottavat nukahtamista ja syventävät unta. Joskus tarvitaan lisäksi pieni annos väsyttävää masennuslääkettä. Bentsodiatsepiinipohjaisia unilääkkeitä ei suositella jatkuvasti, jaksottaisesta käytöstä esimerkiksi kerran viikossa ei yleensä ole merkittävää haittaa.

Lue lisää unettomuudesta

Narkolepsia

Mikä Narkolepsia on unihäiriö, jolle on kuvaavaa väsymys ja nukahtelutaipumus.  

Diagnoosin on saanut Suomessa arviolta 500 ihmistä, mutta maassamme saattaa olla jopa yli tuhat narkoleptikkoa.  

Sairauden tarkkaa syytä ei tunneta. Valveilla oloa ja REM-unta säätelevän hypokretiini –nimisen välittäjäaineen pitoisuus on tavallista pienempi narkoleptikoilla. Vuonna 2010 sikainfluenssan torjuntaan annetun Pandemrix-rokote aiheutti yli sata narkolepsiatapausta erityisesti lapsilla ja nuorilla, joilla oli perinnöllinen alttius sairastua. Riski oli koholla 2 vuoden ajan rokottamisen jälkeen. Sittemmin uusien tapausten ilmaantuminen on palannut perustilanteeseen.    

Narkolepsiassa saattaa esiintyä unihalvauksia ja harha-aistimuksia. Monet nukkuvat katkonaisesti tai eivät myöhemmin muista tekemisiään. Voimakkaissa tunnetiloissa, kuten nauraessa, narkoleptikko saattaa menettää lihasjänteytensä, jolloin puhutaan katapleksiasta.    

Hoito Säännöllinen unirytmi ja oireita laukaisevien tekijöiden, kuten hiilihydraattipitoisten aterioiden välttäminen. Vastustamatonta torkahtelua vähentävät piristeet, joita käytetään myös tarkkaavaisuushäiriön hoitoon. Katapleksian oireita lievittävät erityislääkkeiden ohella myös masennuslääkkeet.  

Lue lisää narkolepsiasta

Uniapnea

Mikä Nukkuessa esiintyviä hengityskatkoksia, joihin liittyy joskus kuorsausta.
Yleisyys Uniapneaa sairastaa noin 150 000 suomalaista. Naisten uniapnea on arveltua yleisempää, erityisesti vaihdevuosien jälkeen.

Noin 75 prosenttia uniapneetikoista kärsii ylipainosta. Kielen alle, kitalakeen ja nieluun kertyvä rasva ahtauttaa hengitysteitä. Uniapneaa voi olla myös hoikilla. Joskus sairaus esiintyy suvuittain.   

 Hoitamaton uniapnea altistaa monille sairauksille, kuten sydän- ja verisuonisairauksille sekä ja diabetekselle. Uniapneetikot ovat myös onnettomuusherkkiä.

Hoito Ylipainoista auttaa laihtuminen. CPAP-hoito on tehokasta. CPAP-hoidossa nenämaskiin ohjataan kevyesti paineistettua ilmaa, joka pitää hengitystiet avoinna. Tupakointi pitäisi lopettaa ja välttää runsasta alkoholin käyttöä.

Lue lisää uniapneasta

Asiantuntija Christer Hublin, apulaisylilääkäri, Työterveyslaitos