Iso osa aivovammoista jää tunnistamatta, sillä esimerkiksi kovat kivut tai henkinen järkytys voivat aiheuttaa alkuvaiheessa samankaltaisia oireita.

Aivovamman saa maassamme vuosittain arviolta noin 35 000 ihmistä, joista noin tuhat menehtyy. Yli puolet on humalassa tapaturmahetkellä. Alttiimpia aivovammoille ovat nuoret miehet ja yli 70-vuotiaat naiset. Keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet altistavat varsinkin vanhuksia kaatumisille.

Osan aivovammoista voi ennaltaehkäistä, kun välttää humalajuomista, kaahailua liikenteessä ja käyttää pyöräilykypärää. Myös jotkin urheilulajit, kuten nyrkkeily ja jääkiekko, ovat riskitekijöitä.

Mitä tapahtuu?

Tapaturman seurauksena aivoihin voi syntyä ruhjeita ja verenvuotoa. Kun hyytelömäinen aivokudos heilahtaa, hermosolujen runko-osat eli aksonit venyvät. Aksoni voi katketa tai sen pinta voi vaurioitua niin, ettei se enää pysty kuljettamaan hermoimpulsseja.

Yleensä aivovammoissa vaurioituvat ihmiselämän lennonjohtotorneiksi kutsutut otsa- ja ohimolohkot. Ihminen voi muuttua ärtyisäksi ja arvaamattomaksi. Mielialat voivat vaihdella äkillisesti ja omista tekemisistä puuttuu terve harkinta. Väsyttää, on vaikea keskittyä ja aloitekyky laskee, joillekin voi tulla halvausoireita ja puhevaikeuksia.

Suurin osa lieviä

Valtaosa aivovammoista on lieviä. Hyvin lievä aivovamma tunnetaan aivotärähdyksenä, josta selviää pahoinvoinnilla ja päänsäryllä. Lievässä aivovammassa tajuttomuus kestää enintään puoli tuntia ja muistinmenetys alle vuorokauden. Suurin osa toipuu ennalleen.

Keskivaikeasta aivovammasta puhutaan, kun aivoissa on ruhjeita tai muistikatkos kestää yli vuorokauden. Isolle osalle jää oireita, mutta täydellinen toipuminenkin on mahdollista.

Vaikeasta aivovammasta ei yleensä parane ennalleen. Ruhjeet paljastuvat magneettikuvassa, aksonivauriot eivät aina.

Näin hoidetaan

Oikea diagnoosi ja ensihoito ratkaisevat paljon. Joskus syntynyt verenvuoto joudutaan leikkaamaan ja näin edistetään aivokudoksen toipumista. Vaurioituneiden aivojen sisäistä painetta pyritään laskemaan tehohoidolla.
Aivovamman saanut tarvitsee neuropsykologisen kuntoutuksen lisäksi usein esimerkiksi toiminta- ja puheterapiaa sekä fysioterapiaa. Monet hyötyvät sopeutumisvalmennuskursseista ja ammatillisesta kuntoutuksesta. Joskus tarvitaan arjen sujumista helpottavia palveluita.
 
Asiantuntija ylilääkäri Olli Tenovuo, Turun yliopistollinen keskussairaala.

Lue lisää
Aivotärähdys ja käsien vapaina
Aivovamma ja seksuaalinen halu?
Mikä on silmävärve?