Allergiat ovat hinta länsimaisesta elintasosta. Mitä hygieenisempi ympäristö, sitä enemmän allergisia sairauksia. Onneksi valtaosalla meistä oireet ovat lieviä ja tukaliinkin tilanteisiin löytyy apua.

Silmiä kirvelee, pärskyttää ja nenä vuotaa kuin tiivisteestään löystynyt vesihana. Allergian merkkejä nämäkin – ja tuttuja peräti jo joka toiselle suomalaiselle.

Allergiat ovat oikeastaan aika omituinen rypäs erilaisia hengityselin-, limakalvo-, iho- tai suolistosairauksia. Omituiseksi allergiat tekee se, että niitä potevan ihmisen puolustusjärjestelmä on aktivoitunut ihan turhaan.

– Elimistöllemme ei olisi mitään haittaa siitepölystä, eläin- tai huonepölystä sekä tietyistä ruoka-aineista – puolustusmekanismimme vain luulee niin. Immuniteettimme on tavallaan jäänyt toimettomaksi ja kehittämällä allergian, vaikkapa koivua, vastaan se järjestää itselleen tekemistä, lastenallergologian dosentti Minna Kaila Tampereen yliopistosta kuvailee.

Työttömyydestä turhautunut puolustus on seurausta länsimaisesta elintavasta. Vielä jokunen vuosikymmen sitten suurin osa suomalaisista varttui maalla, lapset leikkivät pöllyävillä pihamailla ja teinit temusivat navetanylisillä. Elimistön puolustuksella oli tekemistä. Sen torjui muun muassa maaperästä elimistöön tunkeutuneita bakteereja tai taltuttaessaan kulkutautitartuntoja.

Nyt elämme kokonaan erilaisessa maailmassa. Kaupungistuminen, puhtaat kodit ja siisti ympäristö sekä luontokontaktien puuttuminen ovat synnyttäneet varsinaisen allergiaepidemian.

– Asvaltti-indeksi on termi, jolla kuvataan allergioiden yleistymisen syitä: missä asvalttia, siellä allergiaa – mistä asvaltti taas puuttuu puuttuu, siellä allergioita on vähemmän, Kaila kertoo.

Ihottumasta ummetukseen

Allergisoitua voi missä iässä tahansa ja melkeinpä mille tahansa. Tavallisesti allergiat kuitenkin noudattavat niin sanottua atooppista marssijärjestystä.

– Vauvaiässä ja varhaislapsuudessa allergisoidutaan yleisimmin ruoka-aineille. Äidinmaidonkorvikkeet tai ruokavalioon mukaan otettava ruoka-aine voi herkistää lapsen allergialle.

Kun lapsi kasvaa, mukaan tulevat yleisimmin hengitettävät allergian aiheuttajat eli allergeenit. Sellaisia ovat eläin- ja siitepölyt, esimerkiksi koivu ja erilaiset heinät. Joku voi allergisoitua pölypunkille.

Allergioiden oirekirjo on moninainen. Varhaislapsuudessa ruoka-aineet synnyttävät usein ihottumaa, kuten atooppista ekseemaa tai nokkosihottumaa. Sopimaton ruoka voi aiheuttaa kaikenikäisille suolisto-oireita, tavallisimmin ripulia. Joskus vaikean ja hoidolle reagoimattoman ummetuksen takana voi olla allergia.

Oireiden aika paljastaa

Hengitystieoireet iskevät nekin useisiin elimiin. On puiden pölytys- ja heinien kukinta-aikaan vuotavaa ja tukkoista nenää, kutisevia ja kyynelehtiviä silmiä, aivastelua, hengityksen vaikeutumista, yskää ja iho-oireita.

Ristiallergiasta puhutaan, kun siitepölyistä hengitystieoireita saava reagoi myös ruoka-aineisiin. Useimmat koivuallergiset saavat suun limakalvojen ja hengitysteiden oireita syödessään käsittelemättömiä juureksia, vihanneksia ja hedelmiä. Oireet saattavat olla erityisen selvät koivun siitepölyaikaan keväällä.

Heinäkasvien heimoon kuuluvat viljat aiheuttavat usein oireita heinäallergisille, ja luonnonkumille allerginen ihminen saa oireita käyttämistään kumikäsineistä mutta myös syömästään banaanista tai avokadosta

Ristiallergia selittyy usein kasvien sukulaisuudella tai sillä, että niissä on samantapaisia allergeeneja.

– Oireet ovat erilaisia, ja joskus niiden taustalta onkin vaikea löytää allergiaa. Allergioiden tunnistaminen lähtee kuitenkin juuri oirekuvasta. Jos potilas tai hänen vanhempansa kertovat silmien vuotavan aina keväisin, on helppo epäillä allergiaa, Kaila sanoo.

Ruoka-aineissakin metsästetään allergeeniä kotikonstein ennen turvautumista allergiatesteihin. Jätetään vaikkapa se ihottuman aiheuttajaksi arveltu muna tai kala pois ja katsotaan pari viikkoa, rauhoittuuko iho. Jos rauhoittuu, otetaan ruoka-aine takaisin lautaselle ja katsotaan uudestaan, miten iho reagoi. Jos ihottuma tulee entistä voimakkaampana takaisin, syyllinen on löytynyt.

– Lasten kohdalla täytyy muistaa, että kolmella neljästä ruoka-aineallergiat menevät usein kouluikään tultaessa ohi. Viimeistään siinä vaiheessa on syytä uudestaan kokeilla, sopisiko se muna tai kala jo ruokavalioon.

Lääkäriin, jos on hankala

Minna Kailan mielestä allergiaepäilyissä ja oireiden hoidossa kannattaa suosia maalaisjärkeä. Jos aikuisella on ruoka-aineallergia, ruokavalioon löytyy tätä nykyä paljon erilaisia vaihtoehtoja. Lasten ruoka-allergioihin kannattaa kysyä apua neuvolasta.

– Lääkärin puheille on kuitenkin mentävä, jos vanhemmat uskovat lapsen herkistyneen keskeisille ruoka-aineille, kuten maidolle tai viljalle, tai jos epäiltäviä ruokia on useita.

Suurin osa allergioista on lieviä, jokakeväiseen silmien punoitukseen ja satunnaiseen aivasteluun ei valkotakin kannanottoa kaivata – saati allergiatestejä.

– Sitä paitsi testit eivät kerro koko totuutta, lääkärin pitää niitä myös osata tulkita. Potilaan raportoima oirekuva kertoo enemmän, Kaila tietää.

Allergiatestejä on monenlaisia: Pistokokeissa eli Prick-testeissä kyynärvarren sisäpuolen ihoon pistetään allergeenejä pienellä neulalla ja katsotaan, tuleeko ihoon paukama. Verikokeilla mitataan allergioiden yhteydessä erittyviä vasta-aineita, ja lappu- eli epikutaanitesteillä selvitetään epäiltyjä ammattitautiallergioita. Kaikki testit kertovat elimistön ylireagoinnista jollekin allergeenille.

Välineitä allergioiden varmentamiseen siis löytyy – milloin sitten pitää mennä lääkäriin ja allergiatesteihin?

– Kun oireet haittaavat selvästi päivittäistä elämää, kuten nukkumista. Ja kun tilanne vaikeutuu dosentti Minna Kaila vastaa.

Ruoka-aineallergian varmentuessa oireita hoidetaan jättämällä allergeeni pois ja korvaamalla se tarvittaessa jollakin muulla ruoka-aineella, kuten lehmänmaito soijamaidolla. Muissa allergioissa tulee kyseeseen allergeenin välttäminen ja lääkitys,

Useita allergialääkkeitä, kuten silmätippoja, nenäsuihkeita ja antihistamiinitabletteja, saa apteekeista ilman reseptiä. Reseptilääkkeisiin taas kuuluvat monet tehokkaat valmisteet, joissa on kortisonia.

Eläimillä allergiaa vastaan?

Allergia periytyy, mutta ilman ympäristötekijöitä se ei puhkea. Ohi menneet ja harmittomiltakin vaikuttavat, pitkään jatkuneet allergiaoireet altistavat tutkimusten mukaan aikuisiän allergiselle astmalle.
Entä voiko allergioita ehkäistä ennalta? Jossain määrin kyllä, mutta näyttö ehkäisytehosta on hataraa.

– Koira tai kissa kotona vaikuttaa suojaavan lapsia allergioilta. Sen sijaan erilaisten probioottisten valmisteiden, kuten maitohappobakteereilla täydennettyjen elintarvikkeiden, suojaavuudesta ei ole varmuutta. Pitkä imetyskään ei näytä suojaavan allergioiden kehittymiseltä, joten tässä asiassa äitejä on syyllistetty turhaan, Kaila sanoo.

Hän pitää mielenkiintoisena tutkimuksia, joissa allergia tai astma on pidetty loitolla viemällä elimistöön loismatoja tai niiden eritteitä. Madot tai eritteistä tehty valmiste hälyttävät IgE- ja eosinofiilivälitteisen puolustuksen toimintaan ja turhat allergiset reaktiot jäävät syntymättä.

– Enpä kuitenkaan menisi ennaltaehkäisemään allergisia sairauksia aiheuttamalla potilaalle loistartunnan. Ehkä tässä on kuitenkin tulevaisuuden tapa vähentää allergioita, jos madon eritteistä saadaan aikaiseksi lääke.

Siitepölyjen ajat

  1. Pähkinäpensas kukkii Lounais- ja Etelä-Suomessa maaliskuun lopussa.
  2. Leppä alkaa kukkia Etelä- Ja Keski-Suomessa maaliskuun lopusta.
  3. Koivun kukinta alkaa Etelä-Suomessa vapun tienoilla ja jatkuu juhannukseen Lapissa.
  4. Viljakasveista ruis heilimöi kesäkuun lopussa.
  5. Heinäkasvit, kuten pujo ja timotei, kukkivat pitkin kesää.

Ajantasaiset siitepölytiedotteet

Lisää tietoa:

Allergia- ja astmaliitto

Hengitysliitto Heli ry

Allergia ajoissa kuriin