Allergiat ovat hinta länsimaisesta elintasosta. Mitä hygieenisempi ympäristö, sitä enemmän allergisia sairauksia. Onneksi valtaosalla meistä oireet ovat lieviä ja tukaliinkin tilanteisiin löytyy apua.

Silmiä kirvelee, pärskyttää ja nenä vuotaa kuin tiivisteestään löystynyt vesihana. Allergian merkkejä nämäkin – ja tuttuja peräti jo joka toiselle suomalaiselle.

Allergiat ovat oikeastaan aika omituinen rypäs erilaisia hengityselin-, limakalvo-, iho- tai suolistosairauksia. Omituiseksi allergiat tekee se, että niitä potevan ihmisen puolustusjärjestelmä on aktivoitunut ihan turhaan.

– Elimistöllemme ei olisi mitään haittaa siitepölystä, eläin- tai huonepölystä sekä tietyistä ruoka-aineista – puolustusmekanismimme vain luulee niin. Immuniteettimme on tavallaan jäänyt toimettomaksi ja kehittämällä allergian, vaikkapa koivua, vastaan se järjestää itselleen tekemistä, lastenallergologian dosentti Minna Kaila Tampereen yliopistosta kuvailee.

Työttömyydestä turhautunut puolustus on seurausta länsimaisesta elintavasta. Vielä jokunen vuosikymmen sitten suurin osa suomalaisista varttui maalla, lapset leikkivät pöllyävillä pihamailla ja teinit temusivat navetanylisillä. Elimistön puolustuksella oli tekemistä. Sen torjui muun muassa maaperästä elimistöön tunkeutuneita bakteereja tai taltuttaessaan kulkutautitartuntoja.

Nyt elämme kokonaan erilaisessa maailmassa. Kaupungistuminen, puhtaat kodit ja siisti ympäristö sekä luontokontaktien puuttuminen ovat synnyttäneet varsinaisen allergiaepidemian.

– Asvaltti-indeksi on termi, jolla kuvataan allergioiden yleistymisen syitä: missä asvalttia, siellä allergiaa – mistä asvaltti taas puuttuu puuttuu, siellä allergioita on vähemmän, Kaila kertoo.

Ihottumasta ummetukseen

Allergisoitua voi missä iässä tahansa ja melkeinpä mille tahansa. Tavallisesti allergiat kuitenkin noudattavat niin sanottua atooppista marssijärjestystä.

– Vauvaiässä ja varhaislapsuudessa allergisoidutaan yleisimmin ruoka-aineille. Äidinmaidonkorvikkeet tai ruokavalioon mukaan otettava ruoka-aine voi herkistää lapsen allergialle.

Kun lapsi kasvaa, mukaan tulevat yleisimmin hengitettävät allergian aiheuttajat eli allergeenit. Sellaisia ovat eläin- ja siitepölyt, esimerkiksi koivu ja erilaiset heinät. Joku voi allergisoitua pölypunkille.

Allergioiden oirekirjo on moninainen. Varhaislapsuudessa ruoka-aineet synnyttävät usein ihottumaa, kuten atooppista ekseemaa tai nokkosihottumaa. Sopimaton ruoka voi aiheuttaa kaikenikäisille suolisto-oireita, tavallisimmin ripulia. Joskus vaikean ja hoidolle reagoimattoman ummetuksen takana voi olla allergia.

Oireiden aika paljastaa

Hengitystieoireet iskevät nekin useisiin elimiin. On puiden pölytys- ja heinien kukinta-aikaan vuotavaa ja tukkoista nenää, kutisevia ja kyynelehtiviä silmiä, aivastelua, hengityksen vaikeutumista, yskää ja iho-oireita.

Ristiallergiasta puhutaan, kun siitepölyistä hengitystieoireita saava reagoi myös ruoka-aineisiin. Useimmat koivuallergiset saavat suun limakalvojen ja hengitysteiden oireita syödessään käsittelemättömiä juureksia, vihanneksia ja hedelmiä. Oireet saattavat olla erityisen selvät koivun siitepölyaikaan keväällä.

Heinäkasvien heimoon kuuluvat viljat aiheuttavat usein oireita heinäallergisille, ja luonnonkumille allerginen ihminen saa oireita käyttämistään kumikäsineistä mutta myös syömästään banaanista tai avokadosta

Ristiallergia selittyy usein kasvien sukulaisuudella tai sillä, että niissä on samantapaisia allergeeneja.

– Oireet ovat erilaisia, ja joskus niiden taustalta onkin vaikea löytää allergiaa. Allergioiden tunnistaminen lähtee kuitenkin juuri oirekuvasta. Jos potilas tai hänen vanhempansa kertovat silmien vuotavan aina keväisin, on helppo epäillä allergiaa, Kaila sanoo.

Ruoka-aineissakin metsästetään allergeeniä kotikonstein ennen turvautumista allergiatesteihin. Jätetään vaikkapa se ihottuman aiheuttajaksi arveltu muna tai kala pois ja katsotaan pari viikkoa, rauhoittuuko iho. Jos rauhoittuu, otetaan ruoka-aine takaisin lautaselle ja katsotaan uudestaan, miten iho reagoi. Jos ihottuma tulee entistä voimakkaampana takaisin, syyllinen on löytynyt.

– Lasten kohdalla täytyy muistaa, että kolmella neljästä ruoka-aineallergiat menevät usein kouluikään tultaessa ohi. Viimeistään siinä vaiheessa on syytä uudestaan kokeilla, sopisiko se muna tai kala jo ruokavalioon.

Lääkäriin, jos on hankala

Minna Kailan mielestä allergiaepäilyissä ja oireiden hoidossa kannattaa suosia maalaisjärkeä. Jos aikuisella on ruoka-aineallergia, ruokavalioon löytyy tätä nykyä paljon erilaisia vaihtoehtoja. Lasten ruoka-allergioihin kannattaa kysyä apua neuvolasta.

– Lääkärin puheille on kuitenkin mentävä, jos vanhemmat uskovat lapsen herkistyneen keskeisille ruoka-aineille, kuten maidolle tai viljalle, tai jos epäiltäviä ruokia on useita.

Suurin osa allergioista on lieviä, jokakeväiseen silmien punoitukseen ja satunnaiseen aivasteluun ei valkotakin kannanottoa kaivata – saati allergiatestejä.

– Sitä paitsi testit eivät kerro koko totuutta, lääkärin pitää niitä myös osata tulkita. Potilaan raportoima oirekuva kertoo enemmän, Kaila tietää.

Allergiatestejä on monenlaisia: Pistokokeissa eli Prick-testeissä kyynärvarren sisäpuolen ihoon pistetään allergeenejä pienellä neulalla ja katsotaan, tuleeko ihoon paukama. Verikokeilla mitataan allergioiden yhteydessä erittyviä vasta-aineita, ja lappu- eli epikutaanitesteillä selvitetään epäiltyjä ammattitautiallergioita. Kaikki testit kertovat elimistön ylireagoinnista jollekin allergeenille.

Välineitä allergioiden varmentamiseen siis löytyy – milloin sitten pitää mennä lääkäriin ja allergiatesteihin?

– Kun oireet haittaavat selvästi päivittäistä elämää, kuten nukkumista. Ja kun tilanne vaikeutuu dosentti Minna Kaila vastaa.

Ruoka-aineallergian varmentuessa oireita hoidetaan jättämällä allergeeni pois ja korvaamalla se tarvittaessa jollakin muulla ruoka-aineella, kuten lehmänmaito soijamaidolla. Muissa allergioissa tulee kyseeseen allergeenin välttäminen ja lääkitys,

Useita allergialääkkeitä, kuten silmätippoja, nenäsuihkeita ja antihistamiinitabletteja, saa apteekeista ilman reseptiä. Reseptilääkkeisiin taas kuuluvat monet tehokkaat valmisteet, joissa on kortisonia.

Eläimillä allergiaa vastaan?

Allergia periytyy, mutta ilman ympäristötekijöitä se ei puhkea. Ohi menneet ja harmittomiltakin vaikuttavat, pitkään jatkuneet allergiaoireet altistavat tutkimusten mukaan aikuisiän allergiselle astmalle.
Entä voiko allergioita ehkäistä ennalta? Jossain määrin kyllä, mutta näyttö ehkäisytehosta on hataraa.

– Koira tai kissa kotona vaikuttaa suojaavan lapsia allergioilta. Sen sijaan erilaisten probioottisten valmisteiden, kuten maitohappobakteereilla täydennettyjen elintarvikkeiden, suojaavuudesta ei ole varmuutta. Pitkä imetyskään ei näytä suojaavan allergioiden kehittymiseltä, joten tässä asiassa äitejä on syyllistetty turhaan, Kaila sanoo.

Hän pitää mielenkiintoisena tutkimuksia, joissa allergia tai astma on pidetty loitolla viemällä elimistöön loismatoja tai niiden eritteitä. Madot tai eritteistä tehty valmiste hälyttävät IgE- ja eosinofiilivälitteisen puolustuksen toimintaan ja turhat allergiset reaktiot jäävät syntymättä.

– Enpä kuitenkaan menisi ennaltaehkäisemään allergisia sairauksia aiheuttamalla potilaalle loistartunnan. Ehkä tässä on kuitenkin tulevaisuuden tapa vähentää allergioita, jos madon eritteistä saadaan aikaiseksi lääke.

Siitepölyjen ajat

  1. Pähkinäpensas kukkii Lounais- ja Etelä-Suomessa maaliskuun lopussa.
  2. Leppä alkaa kukkia Etelä- Ja Keski-Suomessa maaliskuun lopusta.
  3. Koivun kukinta alkaa Etelä-Suomessa vapun tienoilla ja jatkuu juhannukseen Lapissa.
  4. Viljakasveista ruis heilimöi kesäkuun lopussa.
  5. Heinäkasvit, kuten pujo ja timotei, kukkivat pitkin kesää.

Ajantasaiset siitepölytiedotteet

Lisää tietoa:

Allergia- ja astmaliitto

Hengitysliitto Heli ry

Allergia ajoissa kuriin

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.