Alzheimerin tauti

Alzheimerin tauti on yleisin eteneviä muistihäiriöitä ja dementiaa aiheuttava sairaus. Noin 70 prosentilla muistihäiriöisistä on Alzheimerin tauti. Eritoten muistihäiriöistä kärsivät useita lääkkeitä syövät vanhukset. Tautia ei voida parantaa, mutta sen varhainen tunnistaminen ja yksilöllinen hoito parantavat potilaan elämänlaatua.

Oireet
Alzheimerin tauti johtuu aivoissa tapahtuvista muutoksista. Taudin eteneminen on hidasta, tasaista ja ennustettavaa. Tauti lisää hiljalleen tiedonkäsittelyyn, tiedon tajuamiseen ja muistamiseen liittyviä häiriöitä. Ensimmäisiä oireita on muun muassa lähimuistin heikkeneminen.

Yhdeksällä kymmenestä Alzheimer-potilaasta esiintyy jossakin vaiheessa käytösoireita. Potilas saattaa kuljeskella ympäriinsä, huudella, keräillä ja kätkeä tavaroita, pukea ja riisuutua ilman syytä, syödä esineitä, korostaa seksuaalisuuttaan ja vahingoittaa itseään. Tällaiset oireet heikentävät elämänlaatua ja lisäävät laitoshoidon tarvetta. Lääkitys ei yleensä tepsi käytösoireisiin.

Hoito
Muistihäiriön tutkimisen lähtökohtana on sekä potilaan että hänet tuntevan läheisen huolellinen haastattelu, jossa arvioidaan potilaan aikaisempi terveydentila, aivojen toimintaa heikentävät tekijät, lääkitys ja päihteiden käyttö. Läheinen pystyy kertomaan siitä, miten muistihäiriö ilmenee käytännössä.

Lääkärin tutkimuksessa arvioidaan myös kävely- ja liikuntakyky, Parkinson-tyyppiset oireet, kuten vapina, puhe, silmänliikkeiden häiriöt ja oireiden mahdollinen toispuolisuus. Lisäksi selvitetään henkinen suorituskyky, mahdolliset psykiatriset ja käytösoireet sekä varmistetaan, ettei potilaalla ole muistihäiriöinä oireilevaa masennusta.

Potilaalle laaditaan yhdessä hänen läheistensä kanssa henkilökohtainen kuntoutus- ja palvelusuunnitelma, jota tarkistetaan taudin edetessä. Asioiden järjestäminen, kuten tukiverkoston hankkiminen, testamentin tekeminen ja hoitotahdon ilmaiseminen, on tärkeää jo taudin alkuvaiheissa.

Hyvään kokonaishoitoon kuuluu myös lääkitys. Se ei paranna tautia mutta hidastaa oireiden pahenemista. Kun tauti etenee, lääkityksen hyöty hiipuu vähitellen. Silloin se on aiheellista lopettaa. Keskivaikeasta Alzheimerin taudista kärsivä saa lääkkeistä hyötyä noin vuoden kahden verran.

Lähde: Käypä hoito -suositus
www.kaypahoito.fi