Alzheimerin tauti on yleisin eteneviä muistihäiriöitä ja dementiaa aiheuttava sairaus. Noin 70 prosentilla muistihäiriöisistä on Alzheimerin tauti. Eritoten muistihäiriöistä kärsivät useita lääkkeitä syövät vanhukset. Tautia ei voida parantaa, mutta sen varhainen tunnistaminen ja yksilöllinen hoito parantavat potilaan elämänlaatua.

Oireet
Alzheimerin tauti johtuu aivoissa tapahtuvista muutoksista. Taudin eteneminen on hidasta, tasaista ja ennustettavaa. Tauti lisää hiljalleen tiedonkäsittelyyn, tiedon tajuamiseen ja muistamiseen liittyviä häiriöitä. Ensimmäisiä oireita on muun muassa lähimuistin heikkeneminen.

Yhdeksällä kymmenestä Alzheimer-potilaasta esiintyy jossakin vaiheessa käytösoireita. Potilas saattaa kuljeskella ympäriinsä, huudella, keräillä ja kätkeä tavaroita, pukea ja riisuutua ilman syytä, syödä esineitä, korostaa seksuaalisuuttaan ja vahingoittaa itseään. Tällaiset oireet heikentävät elämänlaatua ja lisäävät laitoshoidon tarvetta. Lääkitys ei yleensä tepsi käytösoireisiin.

Hoito
Muistihäiriön tutkimisen lähtökohtana on sekä potilaan että hänet tuntevan läheisen huolellinen haastattelu, jossa arvioidaan potilaan aikaisempi terveydentila, aivojen toimintaa heikentävät tekijät, lääkitys ja päihteiden käyttö. Läheinen pystyy kertomaan siitä, miten muistihäiriö ilmenee käytännössä.

Lääkärin tutkimuksessa arvioidaan myös kävely- ja liikuntakyky, Parkinson-tyyppiset oireet, kuten vapina, puhe, silmänliikkeiden häiriöt ja oireiden mahdollinen toispuolisuus. Lisäksi selvitetään henkinen suorituskyky, mahdolliset psykiatriset ja käytösoireet sekä varmistetaan, ettei potilaalla ole muistihäiriöinä oireilevaa masennusta.

Potilaalle laaditaan yhdessä hänen läheistensä kanssa henkilökohtainen kuntoutus- ja palvelusuunnitelma, jota tarkistetaan taudin edetessä. Asioiden järjestäminen, kuten tukiverkoston hankkiminen, testamentin tekeminen ja hoitotahdon ilmaiseminen, on tärkeää jo taudin alkuvaiheissa.

Hyvään kokonaishoitoon kuuluu myös lääkitys. Se ei paranna tautia mutta hidastaa oireiden pahenemista. Kun tauti etenee, lääkityksen hyöty hiipuu vähitellen. Silloin se on aiheellista lopettaa. Keskivaikeasta Alzheimerin taudista kärsivä saa lääkkeistä hyötyä noin vuoden kahden verran.

Lähde: Käypä hoito -suositus
www.kaypahoito.fi

Vierailija

Alzheimerin tauti

Muistisairaudet lisääntyvät kohisten ja vika ei ole pelkässä ikääntymisessä, koska nuoretkin siihen sairastuvat, jopa ihan työikäiset alle 65v. Ravinto on suuressa roolissa sen ennaltaehkäisyssä, mutta ei viralliset ravitsemussuositukset ja se mitä kansa oikeesti syö? Ihmiset tarvitsevat oikeata tietoa ravinnosta, eikä iltapäivälehti terveysjournalismia, jossa ei ole päätä eikä häntää. Kansa ei tarvitse leipomoteollisuuden ja margariinitehtaiden mainoksia vaan oikeata tietoa? Miksi media ei tee...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.