Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Probiootit ovat hyviä bakteereita. Niitä kannattaa hankkia elimistöön, koska ne vievät elintilan pahoilta bakteereilta. Mutta voiko vastustuskykyä ostaa?

Tämän hetken mielenkiintoisimmat termit kylmähyllyllä ovat lähes taikasanoilta kuulostavat lactobacillus, bifidus ja asidofilus. Ne ovat aika hienoja nimiä bakteereille, jotka on siirretty terveestä suolistosta jogurttipurkkiin.

Jokainen tuntee nimeltä Gefilus-mehut ja Olo-jogurtit, kaurapohjaiset Yosat, Activiat ja Actimelit sekä niiden makeilevat ja mahtailevat lupaukset vastustuskyvyn ja ruoansulatuksen tehostamisesta. Valikoima jatkuu apteekeissa ja luontaistuotekaupoissa: on masuja helliviä kapseleita, tippoja ja jauheita.

Elintarviketeollisuus ottaa hurmioissaan kaiken irti näistä hyötybakteereista, mutta kyllä niitä hehkuttavat myös tutkijat, lääkärit ja kuluttajat.

Kysyimme suolistomikrobistoon erikoistuneelta dosentti Pirkka Kirjavaiselta, millaista suojaa probioottituotteita saa?

- Probioottien markkinointi vastustuskyvyn parantajina on aika yliampuvaa. Säännöllisellä probioottien käytöllä on voitu vähentää pienten lasten sairastelua ja hengitystieinfektioita. Aikuisilla tulokset eivät ole olleet yhtä yksiselitteisiä, vaikka flunssan kesto on lyhentynyt ja oireet ovat helpottaneet. Jos joku aivastaa sinua päin, probioottien antamalla lisäsuojalla lienee vähän merkitystä.

- Parhaat tulokset on saatu erilaisten ripulitautien hoidosta ja ehkäisystä. Jos haluaa suojaa flunssalta, kannattaa kokeilla ensimmäiseksi kantaa tai sekoitusta, jonka on osoitettu ehkäisevän infektioita ja vahvistavan vasta-ainetuotantoa. Probioottien teho on yksilöllistä, joten mikä tehoaa toisella, ei välttämättä toimi itsellä. Parhaiten probiootit sopivat ennaltaehkäisyyn esimerkiksi influenssakauden tai matkan alussa.

- Täysin terveille  jatkuva probioottien syöminen ei ole tarpeellista. Tosin jotkin vaikutukset näkyvät vasta pitkäaikaiskäytössä. Sellainen voisi olla esimerkiksi pro­biootin kyky sitoa ruoan homemyrkkyjä, minkä takia niillä voitaisiin ehkäistä tulevaisuudessa myös paksusuolisyöpää.

Lue lisää maitohappobakteereista.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Minulta poistettiin eturauhanen 2010. Sen jälkeen ei erektiota ole ollut. Voinko näin pitkän tauon jälkeen ottaa potenssilääkettä?

Erektiohäiriö on tavallinen ongelma eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen, sillä erektion kannalta tärkeät hermot kulkevat aivan eturauhasen vieressä.

Erektiohäiriön hoitoon on suun kautta otettavia lääkkeitä (fosfodiesteraasin estäjiä), jotka laajentavat verisuonia ja tehostavat veren virtausta siittimeen silloin, kun mies kiihottuu.

Mitä vaikeampi erektiohäiriö on, sitä harvempi saa tableteista riittävän avun. Kaikkiaan kuitenkin yli puolet niistä, joiden erektiohäiriö johtuu eturauhasleikkauksesta, on tutkimuksissa hyötynyt lääkityksestä, joten pitkänkin tauon jälkeen lääkehoitoa kannattaa kokeilla, jollei siihen ole esteitä. Nämä lääkkeet eivät esimerkiksi sovi nitrovalmisteiden kanssa.

Jos erektiotabletit eivät auta, voidaan kokeilla pistoksena siittimen paisuvaiskudokseen tai virtsaputkeen annosteltavia lääkkeitä, jotka tehoavat useammille miehille. Joskus kysymykseen tulee myös penisproteesi. Hoidosta voi keskustella oman terveyskeskuslääkärin kanssa tai hakeutua urologin vastaanotolle.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Onko runsaalla kahvinjuonnilla vaikutusta rytmihäiriöihin? Juon noin seitsemän kuppia vuorokaudessa, ja minusta tuntuu, että rytmihäiriöt ovat lisääntyneet kahvikuppien myötä.

Kahvissa oleva kofeiini stimuloi ihmisen sisäistä hermostoa: vireystila nousee ja samalla syke ja verenpaine. Kahvikupillisen koko ja sen sisältämä kofeiinimäärä voivat vaihdella huomattavasti, joten kuppien lukumäärästä ei suoraan voi päätellä saadun kofeiinin määrää. Nykyiset kupit ja mukit ovat melko kookkaita verrattuna vaikka vielä 1970-luvun kahvikuppeihin.

Myös kahvin ja muidenkin stimulanttien vaste ihmisissä vaihtelee. Osa ihmisistä on hyvin herkkiä kofeiinille ja kokee sen aiheuttaman stimulaation niin häiritsevänä, että välttävät kahvia kokonaan tai juovat vain kofeiinitonta kahvia.

Seitsemän kuppia kahvia päivässä on kupin koosta ja keitoksen vahvuudesta riippumatta joka tapauksessa melko suuri määrä. Pitkän päälle moni pyrkii vähentämään kahvin määrään muun muassa vatsavaivojen, rytmihäiriöiden, levottoman olon ja univaikeuksien takia.

Rytmihäiriöongelma syntyy harvoin pelkästään kahvia juomalla. Runsas kofeiinin saanti lisää kuitenkin helposti rytmihäiriöitä niillä, jotka niistä muutenkin kärsivät. Kannattaa kokeilla, onko vointi parempi, jos nauttii vain 2-3 kupillista kahvia päivässä. Silloin kahvihetkestä muodostuu helpommin päivän nautintohetki, varsinkin, jos kahvi on laadukasta.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.