Kun veren sokeriarvot alkavat kulkea omissa korkeuksissaan, sinulla voi olla esidiabetes. Suunnan kohti aikuisiän diabetesta voi vielä kääntää. Eikä taspainon löytäminen vaadi ihmeitä.

Diabeteksen esiaste on harmaa alue terveen sokeriaineenvaihdunnan ja diabeteksen välillä. Se voi ilmetä kolmessa eri muodossa: kohonneena paastoglukoosina, heikentyneenä glukoosinsietona tai molempina. Syynä on joko insuliinin heikentynyt vaikutus kudoksissa, kuten maksassa, lihaksissa tai rasvakudoksessa, tai haiman huonontunut insuliinin eritys. Ihmisellä saattaa olla myös molemmat tilat yhtä aikaa – eikä hän tiedä asiasta yhtään mitään.

Diabetekseen sairastumisen riski on suurin juuri niillä, joilla insuliinia erittyy liian vähän eikä se edes tehoa kunnolla.

– Diabeteksen esiaste voi olla oireeton jopa vuosia, kertoo Timo Saaristo, sisätautien erikoislääkäri.

Hän on koordinoinut Tampereella aikuistyypin diabeteksen ehkäisyohjelmaa D2D:tä. Se on osa kansallista diabetesohjelmaa, josta käytetään yleisnimeä Dehko. Kyse ei ole mistään vähemmistö-projektista. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan jo puoli miljoonaa diabetesta sairastavaa ihmistä. Lähes puolet ei tiedä taudistaan.

– Diabeteksen riskitekijöitä tai esi-asteita on heidän lisäkseen liian monella muulla, Saaristo painottaa.

Vaikka sanonnan mukaan olemme suomalaisina lottovoittajia kaikki tyynni, olemme myös valitettavasti saaneet diabetekselle altistavan perimän. Jos toisella vanhemmistamme on tyypin 2 diabetes, tauti periytyy 40 prosentin todennäköisyydellä. Jos sekä isä että äiti sairastavat diabetesta, todennäköisyys nousee jo 70 prosenttiin.

Kun geenien päälle lisätään vielä liikkumattomuus ja ylipaino, sokeri-
aineenvaihdunta alkaa olla kovilla. 

Ei mikään pikkuhäiriö

Aikuistyypin diabeteksen synnyssä elintavat ovat ratkaisevia. Lähes 80 prosenttia sairastuneista on ylipainoisia.

Poikkeava sokeriaineenvaihdunta altistaa erityisesti sydän- ja verisuonitaudeille. Jopa puolella aikuistyypin diabeetikoista ilmenee munuaisten vajaatoimintaa. Jalkaongelmat, kuten krooniset haavaumat, ovat myös hyvin yleisiä.

– Mielestäni diabeteksen esiasteeseen tulisi suhtautua äärimmäisen vakavasti. Tarkka diagnoosi vaatii sokerirasituskokeen suorittamisen, sanoo Timo Saaristo.

– Jos siinä löytyy sokerihäiriö, niin siitä kärsivän tulisi saada selkeät toimintaohjeet. Häntä pitäisi myös tukea ja järjestää jatkoseuranta.

Esiaste voi muhia salassa pitkiäkin aikoja. Se saattaa vahingoittaa sydäntä, jopa ennen kuin diabetes puhkeaa.

– Paras mittari jokaiselle on vaaka, kokovartalopeili ja mittanauha. Jos epäilee kuuluvansa riskiryhmään, kannattaa täyttää diabeteksen riskitesti, neuvoo Saaristo.

Tässä vaiheessa voisi oikeastaan heittäytyä laiskan sarkastiseksi ja kysyä, miksi sitä edes menisi sokerirasituskokeisiin, jos lähisuvussa on diabetesta ja maha on elintasomitoissa?

– Koska sokerirasituskokeen jälkeen asiasta on mustaa valkoisella. Luvut motivoivat tekemään asialle jotakin, uskoo Saaristo.

Terveyskävelylle vain

Tyypin 2 diabetes alkaa olla yhä nuorempien ongelma. Karkit, limsat, pullat ja pastat sisältävät nopeita hiilihydraatteja ja siitä syntynyt sokeri, glukoosi, vapautuu vereen nopeasti. Yksi kerta ei ongelmaa tee, mutta jos näin käy monesti päivässä ja päivästä toiseen, verensokeri on aallonharjalla koko ajan.

Parempi olisikin syödä vihanneksia, hedelmiä ja täysjyvätuotteita. Ne sisältävät hitaita hiilihydraatteja ja liukenevat vereen pienissä erissä.

– Voimme puhua jo koko kansan epidemiasta. Meidän kymmeniätuhansia vuosia vanhat, runsaaseen liikuntaan ja niukkaan ravintoon sopeutuneet perintötekijämme ovat törmänneet nykymaailman motorisoituun yltäkylläisyyteen. Perimäämme emme voi muuttaa, elintapojamme kyllä, Timo Saaristo sanoo.

Hyvä asia on se, että jo viiden prosentin painonpudotus auttaa.

– Keskivartalolihavuus altistaa diabetekselle. Painonpudotuksessa ylimääräinen rasva lähtee ensimmäisenä sisäelinten ympäriltä, keskivartalosta, Saaristo selittää.

Asiantuntija Ylilääkäri Timo Saaristo, Tampere

Lue lisää Pallomaha varoittaa esidiabeteksesta, Eroon metabolisesta oireyhtymästä

1. Haima erittää liian vähän insuliinia
➜ insuliinin vaikutus lihaksissa heikkenee ja maksa tuottaa liikaa sokeria.
➜ Näkyy kohonneena glukoosin paastoarvona (6,1–6,9).

2. Lihakset eivät pysty hyödyntämään insuliinia
➜ haiman insuliinineritys heikkenee mutta maksa tuottaa normaalisti sokeria.
➜ Näkyy heikentyneenä glukoosinsietona (7,8–11).

3. Insuliinia erittyy liian vähän eivätkä lihakset pysty hyödyntämään sitä
➜ haiman insuliinin eritys heikkenee huomattavasti ja insuliinin vaikutus lihaksissa heikkenee huomattavasti.
➜ Näkyy sekä kohonneena paastoarvona että heikentyneenä glukoosinsietona.