Urheilija ei tervettä päivää näe, sanotaan. Toisaalta tiedetään, että liikunta lisää vastustuskykyä ja että liikkumattomilla on enemmän sairauspoissaoloja. Liikut sopivasti, kun pysyt terveenä. Jos sairastut, anna elimistön toipua rauhassa.

1. Miten liikunta vaikuttaa vastustuskykyyn?

Liikunnan vaikutukset vastustuskykyyn ovat ristiriitaisia. Tunnetun sanonnan mukaan ”urheilija ei tervettä päivää näe”. Toisaalta kuitenkin tiedetään, että liikunta lisää vastustuskykyä ja että liikkumattomilla on enemmän sairauspoissaoloja.

Asia on juuri näin: maltillinen liikunta parantaa vastustuskykyä, mutta liian raju liikunta lisää infektioita, samoin tekee liikkumattomuus.

Liikunnan vaikutus vastustuskykyyn muodostaa loivan U-kirjaimen muotoisen käyrän. U:n vasemman sakaran kohdalla ihminen ei harrasta liikuntaa ja infektioiden, kuten flunssien, määrä on suuri. Oikealle mentäessä liikunnan määrä lisääntyy ja infektioiden määrä vähenee.

Kun liikuntaa lisätään huomattavan paljon, infektioiden määrä kasvaa jälleen.
Eli säännöllisesti, useita kertoja viikossa, mutta kohtuullisella kuormituksella liikkuvilla on vähemmän sairauspäiviä.

2. Mikä on liikunnan merkitys muihin terveyttä suojaaviin tekijöihin verrattuna?

Liikunta on hieman omassa lokerossaan. Se ei voi korvata monipuolista ravintoa eikä käsihygieniaa, mutta se tukee hyvinvointia. Usein paljon liikkuva myös syö monipuolisesti. Kun ihminen voi paremmin, vastustuskyky kohenee.

3. Mitä kehossa tapahtuu liikunnan vaikutuksesta?

Tarkalleen sitä ei tiedetä. Mutta samalla kun liikunta lisää lihasmassaa ja parantaa verenkiertoa, se aktivoi myös vastustuskyvyn kannalta olennaisten T- ja B-solujen toimintaa. Myös vasta-ainetuotanto aktivoituu.

Liian raskas harjoittelu vähentää lymfosyyttien määrää ja aiheuttaa niiden toimintahäiriön, pienentää T-solujen suhdetta ja vähentää syljen immunoglobuliini A:n määrää. Tämä kaikki vähentää elimistön kykyä suojautua virusinfektioilta, kuten flunssilta.

4. Millainen liikunta on vastustuskyvyn kannalta parasta?

Sillä ei juuri ole merkitystä harrastaako sisä- vai ulkoliikuntaa, lihaskuntoa vai kestävyyslajeja, kunhan syke nousee. Tärkeintä on liikunnan säännöllisyys.

5. Lyhentääkö hyvä kunto flunssan kestoa?

Hyväkuntoinen selviää viruksista vähemmällä: flunssan oireet tuntuvat lievemmiltä ja kestävät lyhyemmän aikaa. Toisaalta tämä voi aiheuttaa myös vääränlaista huolettomuutta. Kun mennään kurkkukipuisena, pikkuflunssassa lenkille, eikä olo pahenekaan vaan päin vastoin paranee, niin ruvetaan varomattomiksi.

Pitää muistaa, että jos oireet ovat kaulasta alaspäin eli kuumetta, ahdistava yskä ja lihassärkyä, kyseessä on koko kehon yleisinfektio eikä silloin saa missään nimessä urheilla. Rasituksesta voi tällöin seurata jopa vaarallinen sydänlihastulehdus.

Päivän kuumeesta toipuminen vie kolme päivää, kolmen päivän kuumeesta toipuminen kestää 12 päivää. Ennen tätä ei saisi palata vanhaan liikuntarytmiin. Sairauspäiviä ei saa kurottua takaisin aloittamalla kovan treenaamisen puolikuntoisena.

Kuumeettomassa pikkuflunssassakaan, kuten kurkkukivussa ja lievässä nuhassa, ei suositella urheilemista, mutta kevyttä liikuntaa, kuten kävelyä, voi harrastaa. Silloinkin kannattaa kuitenkin olla varovainen ja seurailla tuntemuksiaan.

Asiantuntijana liikuntalääketieteen erikoislääkäri Heikki Tikkanen Urheilulääketieteen säätiöstä.
 

Lue lisää vastustuskyvystä.

Kolme sääntöä kuumeiselle

  1. Sairauspäivät: Täysi lepo. Älä harrasta mitään liikuntaa niin kauan kuin sinulla on kuumetta tai kuumeinen olo.
     
  2. Toipilaspäivät: Pidä yhtä monta toipilaspäivää kuin kuumepäiviä oli. Voit hieman kävellä ja ulkoilla, mutta älä vielä harjoittele. Jos kuumetta on ollut kolme päivää, toipilasaika kestää niin ikään kolme päivää.
     
  3. Lempeästi liikkeelle: Ota rauhallisesti kaksi kertaa kuumepäivien lukumäärä. Voit aloittaa kevennetyn harjoittelun, mutta älä siirry suoraan rasittavaan liikuntaan. Jos kuumetta on ollut kolme päivää, harrasta kevennettyä liikuntaa kuusi päivää.
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.