Urheilija ei tervettä päivää näe, sanotaan. Toisaalta tiedetään, että liikunta lisää vastustuskykyä ja että liikkumattomilla on enemmän sairauspoissaoloja. Liikut sopivasti, kun pysyt terveenä. Jos sairastut, anna elimistön toipua rauhassa.
1. Miten liikunta vaikuttaa vastustuskykyyn?
Liikunnan vaikutukset vastustuskykyyn ovat ristiriitaisia. Tunnetun sanonnan mukaan ”urheilija ei tervettä päivää näe”. Toisaalta kuitenkin tiedetään, että liikunta lisää vastustuskykyä ja että liikkumattomilla on enemmän sairauspoissaoloja.
Asia on juuri näin: maltillinen liikunta parantaa vastustuskykyä, mutta liian raju liikunta lisää infektioita, samoin tekee liikkumattomuus.
Liikunnan vaikutus vastustuskykyyn muodostaa loivan U-kirjaimen muotoisen käyrän. U:n vasemman sakaran kohdalla ihminen ei harrasta liikuntaa ja infektioiden, kuten flunssien, määrä on suuri. Oikealle mentäessä liikunnan määrä lisääntyy ja infektioiden määrä vähenee.
Kun liikuntaa lisätään huomattavan paljon, infektioiden määrä kasvaa jälleen.
Eli säännöllisesti, useita kertoja viikossa, mutta kohtuullisella kuormituksella liikkuvilla on vähemmän sairauspäiviä.
2. Mikä on liikunnan merkitys muihin terveyttä suojaaviin tekijöihin verrattuna?
Liikunta on hieman omassa lokerossaan. Se ei voi korvata monipuolista ravintoa eikä käsihygieniaa, mutta se tukee hyvinvointia. Usein paljon liikkuva myös syö monipuolisesti. Kun ihminen voi paremmin, vastustuskyky kohenee.
3. Mitä kehossa tapahtuu liikunnan vaikutuksesta?
Tarkalleen sitä ei tiedetä. Mutta samalla kun liikunta lisää lihasmassaa ja parantaa verenkiertoa, se aktivoi myös vastustuskyvyn kannalta olennaisten T- ja B-solujen toimintaa. Myös vasta-ainetuotanto aktivoituu.
Liian raskas harjoittelu vähentää lymfosyyttien määrää ja aiheuttaa niiden toimintahäiriön, pienentää T-solujen suhdetta ja vähentää syljen immunoglobuliini A:n määrää. Tämä kaikki vähentää elimistön kykyä suojautua virusinfektioilta, kuten flunssilta.
4. Millainen liikunta on vastustuskyvyn kannalta parasta?
Sillä ei juuri ole merkitystä harrastaako sisä- vai ulkoliikuntaa, lihaskuntoa vai kestävyyslajeja, kunhan syke nousee. Tärkeintä on liikunnan säännöllisyys.
5. Lyhentääkö hyvä kunto flunssan kestoa?
Hyväkuntoinen selviää viruksista vähemmällä: flunssan oireet tuntuvat lievemmiltä ja kestävät lyhyemmän aikaa. Toisaalta tämä voi aiheuttaa myös vääränlaista huolettomuutta. Kun mennään kurkkukipuisena, pikkuflunssassa lenkille, eikä olo pahenekaan vaan päin vastoin paranee, niin ruvetaan varomattomiksi.
Pitää muistaa, että jos oireet ovat kaulasta alaspäin eli kuumetta, ahdistava yskä ja lihassärkyä, kyseessä on koko kehon yleisinfektio eikä silloin saa missään nimessä urheilla. Rasituksesta voi tällöin seurata jopa vaarallinen sydänlihastulehdus.
Päivän kuumeesta toipuminen vie kolme päivää, kolmen päivän kuumeesta toipuminen kestää 12 päivää. Ennen tätä ei saisi palata vanhaan liikuntarytmiin. Sairauspäiviä ei saa kurottua takaisin aloittamalla kovan treenaamisen puolikuntoisena.
Kuumeettomassa pikkuflunssassakaan, kuten kurkkukivussa ja lievässä nuhassa, ei suositella urheilemista, mutta kevyttä liikuntaa, kuten kävelyä, voi harrastaa. Silloinkin kannattaa kuitenkin olla varovainen ja seurailla tuntemuksiaan.
Asiantuntijana liikuntalääketieteen erikoislääkäri Heikki Tikkanen Urheilulääketieteen säätiöstä.
Lue lisää vastustuskyvystä.
Kolme sääntöä kuumeiselle
- Sairauspäivät: Täysi lepo. Älä harrasta mitään liikuntaa niin kauan kuin sinulla on kuumetta tai kuumeinen olo.
- Toipilaspäivät: Pidä yhtä monta toipilaspäivää kuin kuumepäiviä oli. Voit hieman kävellä ja ulkoilla, mutta älä vielä harjoittele. Jos kuumetta on ollut kolme päivää, toipilasaika kestää niin ikään kolme päivää.
- Lempeästi liikkeelle: Ota rauhallisesti kaksi kertaa kuumepäivien lukumäärä. Voit aloittaa kevennetyn harjoittelun, mutta älä siirry suoraan rasittavaan liikuntaan. Jos kuumetta on ollut kolme päivää, harrasta kevennettyä liikuntaa kuusi päivää.
