Kenkä jääkaapissa, banaani lavuaarin reunalla. Tuttujen tavaroiden löytyminen vääristä paikoista voi olla ensi merkki siitä, ettei muisti pelaa entiseen tapaan. Mutta onko kyse liikarasituksesta vai alkavasta muistisairaudesta?

Yhä useampi työikäinen kärsii uupumustilojen aiheuttamista muistihäiriöistä, tietää aivotutkija ja muistihäiriöpotilaita hoitava neurologian erikoislääkäri Auli Verkkoniemi HYKSistä. 

– Taantuman kiristämät työelämän vaatimukset, ihmisten huoli työpaikoistaan ja tämän stressin muun muassa muistihäiriöitä aiheuttava vaikutus näkyvät jo lääkäreiden vastaanotoilla.

Yleensä näissä tilapäisissä muistihäiriöissä ei kuitenkaan ole kysymys mistään etenevästä sairaudesta, kuten Alzheimerin taudista. Oireet voivat tosin olla samantapaisia ja aina on syytä tutkia, mistä ne johtuvat.

Väsyneenä pätkii

Väsyneenä jokainen unohtelee ajoittain ja muistiinpainaminen on vaikeaa. Auli Verkkoniemi rauhoittaa, että se vain harvoin on merkki vakavammasta asiasta.

Huolestua pitää silloin, jos muistihäiriöitä tulee viikoittain ilman selvää syytä ja jos itse tai lähipiiri jatkuvasti törmää siihen, että muisti pettää. Usein työtoverit saattavat huomata ongelmat jopa ennen kuin muistihäiriöistä kärsivän puoliso.

– Kun toinen on kovin lähellä ja välillä on tunneside, muutoksia ei aina helposti huomaa. Jos kysymys todella on muistisairaudesta, jälkikäteen tilanteen kehittymistä muistellessa omainen yleensä kuitenkin ymmärtää, että oireita on ollut jo kauan.

Oletko entiselläsi?

Sen lisäksi, että stressi kuormittaa muistia, se voi tehdä myös hajamieliseksi. Pitääkö huolestua, jos tuntuu, että vaikka lompakko, avaimet ja kännykkä ovat vähän väliä kateissa?

– Muistin toimimisessa ihmisiä ei pidä verrata toisiinsa vaan omaan itseen aikaisemmin, sanoo Kuopion yliopiston geriatrisen lääkehoidon professori Sirpa Hartikainen.

Esimerkiksi hajamielisyys on persoonallisuuden piirre, joka saattaa iän lisääntyessä korostua. Jos vaiva ei ole merkittävästi pahentunut tai muita muistamisvaikeuksia ei ole ilmaantunut, huoleen ei ole aihetta.

– Mutta jos jokin taito tai suoriutuminen heikentyy pysyvästi, syitä pitäisi miettiä, Hartikainen neuvoo.

Hänen kokemuksensa mukaan ihminen usein itsekin huomaa, jos kyse todella on alkavasta muistisairaudesta.

– Silloin ei enää ole entisensä, asiat eivät hoidu entiseen tapaan, unohtuu myös tärkeitä asioita, jotka ennen olisi ilman muuta muistanut.

Tutkimuksilla turhista huolista

Jos muistin toiminta huolestuttaa, lääkäriin kannattaa mennä viivyttelemättä jo siksikin, että stressiä lisäävä huolissaan olo pahentaa unohtelua. Tutkimalla saadaan mahdollisuus korjata taustalla olevia muistiongelmien aiheuttajia, kuten unettomuutta, uupumusta ja masentuneisuutta.

Ongelmien laajuutta kartoitetaan erilaisilla muistitesteillä. Lisäksi tutkimukseen sisältyy muun muassa aivokuvaus, kuten magneettikuvaus, sekä perusteellinen mahdollisten psyykkisten ja  fyysisten syiden selvittely.

Myös kipuja aiheuttavat sairaudet otetaan huomioon, koska kivut voivat heikentää yöunen laatua, lyhentää sitä ja väsyttää päivällä. Päiväkivut taas huonontavat keskittymiskykyä.

Muistisairauksiin ei liity kipuja mutta ne väsyttävät.

– Esimerkiksi Alzheimerin tautiin sairastunut joutuu töissä pinnistelemään, jolloin uupumisen vaara kasvaa, Auli Verkkoniemi sanoo.

Miten ottaa puheeksi?

Muistiongelmat voivat pelottaa ja ahdistaa. Siksi niitä itsellään epäilevä ei haluaisi asiasta puhuttavan.

Neurologi ja geriatri ymmärtävät hyvin, että muistamattomuuden aiheuttamat muutokset omassa mielessä voivat säikäyttää pahasti. Ei ole ihme, jos ne haluaa salata, kun pelkää, ettei enää pysty hallitsemaan elämäänsä vaan joutuu muiden armoille.

Myös omaiset voivat yrittää torjua epäilyn, että joku lähipiiristä ei enää kunnolla muista. Muun muassa  Alzheimerin taudista voi olla tuttavapiirissä pelottavia kokemuksia. Mutta silloin ei ehkä tulla ajatelleeksi, että sairauden vaikea myöhäisvaihe tulee pitkän ajan, vasta noin kymmenen vuoden kuluttua.

Tilanteen salaaminen ei koskaan auta, vaan on päätettävä, puhuuko omainen lääkärin kanssa kahden kesken vai potilaan läsnä ollessa. Vaikka tarkoitus on pelkästään hyvä, hienotunteisuus pitää muistaa, ettei potilas tunne tulevansa aliarvioiduksi tai häpäistyksi.

Kaikki ei lopu

Jos tutkimukset paljastavat muistisairauden, se on ainakin aluksi potilaalle ja omaisille järkyttävä uutinen.

– Merkitseehän se monia suuria elämänmuutoksia. Pitää valmistautua ennemmin tai myöhemmin luopumaan esimerkiksi työstä ja autolla ajamisesta. Pelottaa kuinka lasten käy, jos sairaus osoittautuu perinnölliseksi. Ja miten käy ihmissuhteiden, kun sairaus vähitellen passivoi. Heikkous saattaa hävettääkin.

Lääkärinä Auli Verkkoniemi tuo diagnoosista kertoessaan esiin myös sen, että kaikki ei lopu muistisairauteen.

– Se on vain osa elämää, muu jää jäljelle. Tärkeisiin ihmisiin voi pitää yhteyttä entiseen tapaan ja jatkaa esimerkiksi matkustelua vielä vuosia eteenpäin.

Uusi ei jää mieleen

Työikäisenkin yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti. Sen alkuoire on muistin heikentyminen. Viimeaikaiset tapahtumat eivät pysy mielessä, eivätkä monivaiheiset tehtävät onnistu. Uusien asioiden oppiminen on vaikeaa. Lapsuuden laulut kajahtavat kirkkaina mutta juuri lehdestä luettu unohtuu saman tien. Enää ei tiedä, mitä vuotta tai kuukautta eletään, onko aamu vai ilta.

Paikantaju ja hahmottamiskyky saattavat hämärtyä niin, että vieraammassa ja lopulta tutussakin ympäristössä eksyy helposti. Sairauden edetessä ruokailuvälineitä voi olla vaikea löytää ja käyttää ruokapöydässä, otteet muuttuvat kömpelöiksi, pukeutuminen ja muut päivittäiset toimet hankaloituvat. Myös kielelliset kyvyt taantuvat. Puhe ja  monimutkaisen tekstin ymmärtäminen on yhä vaikeampaa.

Sen sijaan sosiaaliset kyvyt säilyvät pitkään, joten alkuvaiheessa ulkopuoliset eivät välttämättä huomaa sairautta lainkaan.

Nuorena saatuna Alzheimerin tauti yleensä etenee nopeammin ja on hankalampi kuin vanhemmalla iällä ilmaantunut. Pieni osa nuorella iällä alkavasta Alzheimerin taudista on perinnöllistä tautimuotoa.

Kontrolli katoaa

Työikäisillä toiseksi yleisin dementoiva sairausryhmä ovat aivojen otsa- ja ohimolohkoa rappeuttavat dementoivat sairaudet. Ne eivät alkuvaiheessa vaikuta muistiin vaan käytökseen ja persoonallisuuteen.

Tyypillistä on, että estot vähenevät, sairastunut tekee esimerkiksi sopimattomia, usein seksiväritteisiä ehdotuksia. Tämä johtuu siitä, että otsalohkossa sijaitseva aivojen kontrollikeskus vaurioituu.

– Silloin kaikki impulssit tulevat läpi ja ne myös toteutetaan. Enää aivot eivät kykene arvioimaan, kannattaako kaikki mielessä liikkuva toteuttaa, Auli Verkkoniemi luonnehtii.

Näihin dementioihn liittyi usein alavireisyys, pitkäjännitteisyyden puute ja se, ettei oikein mihinkään jaksa ryhtyä tai tehdä asioita oikeassa järjestyksessä. Itsestä huolehtiminenkaan ei enää kiinnosta, joten entinen snobi voi kulkea likaisena risoissa vaatteissa. Muisti säilyy paremmin kuin Alzheimerin taudissa, mutta jo melko varhain puheen tuottaminen hankaloituu.

Työikäisen muistin rappeutumisen syynä voi olla myös runsas ja säännöllinen alkoholinkäyttö. Se vaikuttaa muistiin muun muassa B-vitamiinin puutoksen seurauksena. Vitamiinin saantia lisäämällä ja juomista vähentämällä tämä ongelma korjautuu ainakin osittain. Pitkän alkoholinkäytön seurauksena tulee kuitenkin aina myös hermosolukatoa, joka ei korjaannu. Oireet muistuttavat Alzheimerin tautia tai otsalohkodementia.

Hoitopolku kuntoon

Työiässä alkanutta Alzheimerin tautia hoidetaan lääketieteellisesti samoin kuin vanhoilla ihmisillä. Käytössä olevia kahta erilaista Alzheimerin taudin lääkeryhmän lääkettä kuitenkin kokeillaan yhdistelminä työikäisillä herkemmin kuin vanhemmilla. Lääkitys auttaa noin kaksi vuotta, yksilöllisesti tosin. Senkin jälkeen se vielä pitää poissa käytösoireita, kuten harhaluuloja.

Yleisestä terveydentilasta, ravitsemuksesta ja muiden sairauksien hyvästä hoidosta on huolehdittava hyvin, jos toivotaan, ettei muistisairaus etene tarpeettoman nopeasti.

Erikseen hoidetaan myös masennusta, joka usein liittyy dementoivan sairauden alkuvaiheisiin. 
Sirpa Hartikainen toivoisi, että nykyisin, kun muistisairaudet osataan diagnosoida hyvin ja varhain, alettaisiin kiinnittää huomiota muistisairauden hoitopolkuun. Vaikka dementia rappeuttaa aivoja ja lyhentää siksi elämää, sitä on usein vielä jäljellä ainakin vuosikymmen.

– Se merkitsee kunnollista hoitoa koko jäljellä olevan eliniän, 10–12 vuoden ajan. Tärkeää on, ettei sairasta hoivata ja holhota liikaa, vaan hänen omaa toimintakykyään tuetaan, mutta häntä ei jätetä heitteille. Ympärivuorokautiseen hoitopaikkaan siirtymisen toivoisi tapahtuvan vasta, kun se todella on tarpeen, koska laitos passivoi eikä siellä useinkaan ole oikein mitään tekemistä.

Myöhäinen laitokseen siirtyminen luonnollisesti edellyttää, että kotihoidossakin apua saadaan kulloisenkin sairauden vaiheen vaatima määrä.

Sairauseläkkeelle muistisairas jää, jos ja kun työkyky heikentyy. Tähän vaikuttaa tietysti myös työn laatu ja sen vaativuustaso.

Vanhusten muistisairauksia

Seniori-iässä, yli 70-vuotiaana, alkaa kasvaa myös aivoverenkiertohäiriön aiheuttaman dementian ja Lewyn kappale -taudin mahdollisuus.

Lewyn kappale -taudin alussa voivat olla psyykkisiä oireita, Parkinsonin taudin kaltaisia oireita sekä tarkkaavuuden ja vireyden vaihtelua. Vasta myöhemmin älyllisen toimintakyky heikkenee. Muita tyypillisiä oireita ovat näköharhat, hallusinaatiot usein unen ja valveen rajamailla, ei oikein tiedä, nukkuuko vai ei. Näistä elävistä unista tutkimuksissa usein kysytäänkin. Myöhemmin puheeseen vastaaminen vie aikaa, ja vähitellen lauseet lyhenevät ja sanat katoavat kuten Alzheimerin taudissakin.

Lyhyitä tajunnanmenetyskohtauksia ja toistuvia kaatumisiakin voi olla.
Sairauden alussa oppimiskyky ja lähimuisti säilyvät sen sijaan paremmin kuin Alzheimer-potilaalla.
Alzheimer-lääkkeitä käytetään myös tämän sairauden hoidossa, ja alkuvaiheessa niiden vaikutus voi olla todella hyvä.

– Erästä Lewyn kappale -tautia sairastavaa vanhaa rouvaa kiusasi se, että hän tiesi sisarensa kuolleen jo vuosia sitten, mutta kuitenkin hän usein näki tämän tanssivan pöydällä. Muistihäiriöitä rouvalla ei vielä ollut. Hyvin pienellä Alzheimer-lääkityksellä harhakuva lähti pois ja olo helpottui, Sirpa Hartikainen kertoo.

Vaskulaarinen dementia on ryhmä erilaisia aivoverenkierron sairauksia. Se johtuu useimmiten aivojen pienten valtimoiden ja aivojen valkean aineen vaurioista. Lisäksi vaskulaarinen dementia voi tulla yksittäisen suuremman aivoveritulpan tai -verenvuodon seurauksena.

Joskus tähänkin muistisairauteen liittyy kävelyvaikeutta. Persoonallisuuspiirteet pysyvät suhteellisen hyvin, ja tietoisuus sairaudesta säilyy pitkään. Lisäksi on yleistä, että vaskulaarista dementiaa sairastava kärsii masennuksesta.

Muut sairaudet hoitoon

Kun mikä tahansa muistisairaus etenee pitkälle, sairastava alkaa laihtua ja kuihtua. Silloin monien lääkkeiden tarve vähenee. Jos lääkityksen määrää ei tarkisteta, tilanne voi turhaan huonontua. Varsinkin verenpainelääkityksessä pitäisi olla tarkka.

– Jos annos on liian suuri, verenpaine voi alentua liikaa, jolloin väsyttää ja heikottaa ja toimintakyky huononee muutenkin. Vanhoilla ihmisillä matala verenpaine voikin olla isompi ongelma kuin korkea, Sirpa Hartikainen muistuttaa.

Liian alhainen verenpaine saattaa myös olla osasyynä muistisairaille yleiseen aamuöiseen levottomuuteen. Silloin sairas nousee sekavana touhuilemaan. Se on elimistön tapa yrittää nostaa verenpainetta.

Yhtä lailla tablettihoitoisen diabeteksen lääkitys pitää aika ajoin tarkistaa. Kun laihtuu, verensokeri yleensä korjaantuu, mutta jos lääkitys pidetään ennallaan, verensokeri voi laskea vaarallisen matalaksi.

Psykoosilääkkeitä pitäisi käyttää korkeintaan muutaman viikon tai kuukauden kuureina myös siksi, että ne ovat usein syyllisiä kaatumistapaturmissa.

– Lonkkamurtuma on monelle muistisairaalle tie taivaaseen, Sirpa Hartikainen sanoo.

Syömisestä pitää huolehtia

Muistisairas voi laihtua siksikin, että syöminen unohtuu. Syömisestä ja riittävästä proteiinin saannista pitää huolehtia, ja erityisen tärkeää on, että illalla ennen nukkumaanmenoa syödään tarpeeksi.

– Terveellisellä ruokavaliolla ei enää ole niin väliä, voissa paistettu kala on sallittua, jos siitä tykkää. Elämänlaatu on tärkein asia, koska elinaikaa ei enää ole kovin pitkälti jäljellä.

Toinen tärkeä huolehdittava on liikkuminen, koska paikallaan ollessa vanhan ihmisen lihasmassa katoaa nopeasti. Lihasvoima heikkenee ja sitä myöten myös liikuntakyky. Kuntosali on mainio paikka lihasten kunnon ylläpitämiseen myös vanhuksille, kunhan harjoittelu on ohjattua ja ohjaaminen on mukautettu heidän kyvyilleen sopivaksi.

Kerta viikossa riittää huonokuntoisemmalle, kunhan ohjelmat tehdään kunnon painoilla ja kuormitusta vähitellen lisäten.

Takaisin lapsuuteen

Sairauden myöhemmissä vaiheissa myös tietoisuus omasta itsestä alkaa kadota. Silloin depressio yleensä väistyy ja mielikuvat siirtyvät lapsuuteen tai nuoruuteen.

– Äidin ja isän nouseminen muistikuviin lienee ainakin osittain turvallisuuden hakemista. Kun sairas näin on siirtynyt takaisin lapsuuteensa, hän voi olla onnellinen, Sirpa Hartikainen sanoo.

Eräs vanha rouva halusi iltaisin ehdottomasti, että kodin ovi jätetään auki. Hän odotti isää kotiin, monen kymmenen vuoden kuluttua tämän kuolemasta.

Muistisairasta hoitava tietää, että hoidettavaa on usein vaikea ymmärtää. Miten esimerkiksi suhtautua hänen harhakäsityksiinsä tai miten ylipäätään puhua hänelle, jos tuntuu, ettei viesti millään mene perille?

– Kun muistisairas puhuu omiaan, sekoittaa ajat ja paikat eikä tunne ihmisiä, häntä voi hienovaraisesti ohjata tähän aikaan. Esimerkiksi lapset ja lastenlapset voivat esitellä itsensä. Sen sijaa harhakäsityksiä, kuten varastamisharhoja ei pitäisi tukea, Sirpa Hartikainen neuvoo.

– Jos vaikka tavaroita on kadoksissa, sairas saattaa olla sitä mieltä, että naapurin rouva käy hänen luonaan varkaissa. Silloin voi kysellä, onko hän mahdollisesti laittanut tavaroita erityisen hyvään talteen tai piiloon tällaisten tapausten varalta.

Kun yhdessä etsitään, piiloista voi löytyä kaikenlaista.
Tavaroiden katoaminen voi johtua myös hahmottamisvaikeuksista, ja niin vaikkapa myssy tai hampaat päätyvät jääkaappiin.

– Kun tavarat oikeasti ovat hukassa, voi tuntua kunniallisemmalta ajatella, että joku on ne vienyt. Omakuva itsestä kykenevänä ja osaavana pysyy niin parempana, Sirpa Hartikainen selittää.

Hänen mielestään läheskään aina ei ymmärretä, miten vaativaa ja raskasta muistisairaan hoitaminen on. Jos ja kun se kovasti turhauttaa, hän neuvoo kuvittelemaan itsensä hoidettavan asemaan: miltä tuntuisi, kun ei enää hallitse tekemisiään ja mieltään eikä pysty käyttämään sanoja. Esimerkiksi aggressiivisuus voi johtua kivusta tai vaikka pelosta, josta ei pysty kertomaan.

– Omaishoitajan kannalta parannus asiaan tulee, jos hän saa apua ja omaa aikaa silloin kun hän sitä tarvitsee, Hartikainen muistuttaa.

Lue lisää muistinmenetyksestä.

Muistisairauden ensioireita

  • tavarat katoavat ja löytyvät oudoista paikoista
  • sovittuja tapaamisia ja asioita unohtuu
  • keskittymistä vaativat suoritukset eivät onnistu
  • uuden oppiminen vaikeutuu
  • raha-asioiden hoito takkuilee
  • kodinhoito lipsuu
  • työ ja vaativat harrastukset uuvuttavat
  • uudessa ympäristössä tai hätätilanteessa paniikkivaara
Vierailija

Liikarasitusta vai alkava muistisairaus?

Huono ravinto, liikkumattomuus, erilaiset lääkkeet, erilaiset sairaudet sekä päihteiden liikakäyttö aiheuttaa monenlaista ikävää sairautta. Tosin suomalaisia on valistettu jo yli 70 vuotta terveellisistä elintavoista. Meillä Alzheimerin tautia on ylivoimaisesti eniten maailmassa - jopa kahdeksan kertaa enemmän kuin Saksassa, missä ei ole milloinkaan omaksuttu tällaisia ruoka- ja hoito- suosituksia kuin Suomessa. Muistisairaudet lisääntyvät kohisten ja vika ei ole ikääntymisessä, koska nuoretkin...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock.
Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.