Kenkä jääkaapissa, banaani lavuaarin reunalla. Tuttujen tavaroiden löytyminen vääristä paikoista voi olla ensi merkki siitä, ettei muisti pelaa entiseen tapaan. Mutta onko kyse liikarasituksesta vai alkavasta muistisairaudesta?

Yhä useampi työikäinen kärsii uupumustilojen aiheuttamista muistihäiriöistä, tietää aivotutkija ja muistihäiriöpotilaita hoitava neurologian erikoislääkäri Auli Verkkoniemi HYKSistä. 

‚Äď Taantuman kirist√§m√§t ty√∂el√§m√§n vaatimukset, ihmisten huoli ty√∂paikoistaan ja t√§m√§n stressin muun muassa muistih√§iri√∂it√§ aiheuttava vaikutus n√§kyv√§t jo l√§√§k√§reiden vastaanotoilla.

Yleensä näissä tilapäisissä muistihäiriöissä ei kuitenkaan ole kysymys mistään etenevästä sairaudesta, kuten Alzheimerin taudista. Oireet voivat tosin olla samantapaisia ja aina on syytä tutkia, mistä ne johtuvat.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Väsyneenä pätkii

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Väsyneenä jokainen unohtelee ajoittain ja muistiinpainaminen on vaikeaa. Auli Verkkoniemi rauhoittaa, että se vain harvoin on merkki vakavammasta asiasta.

Huolestua pitää silloin, jos muistihäiriöitä tulee viikoittain ilman selvää syytä ja jos itse tai lähipiiri jatkuvasti törmää siihen, että muisti pettää. Usein työtoverit saattavat huomata ongelmat jopa ennen kuin muistihäiriöistä kärsivän puoliso.

‚Äď Kun toinen on kovin l√§hell√§ ja v√§lill√§ on tunneside, muutoksia ei aina helposti huomaa. Jos kysymys todella on muistisairaudesta, j√§lkik√§teen tilanteen kehittymist√§ muistellessa omainen yleens√§ kuitenkin ymm√§rt√§√§, ett√§ oireita on ollut jo kauan.

Oletko entiselläsi?

Sen lisäksi, että stressi kuormittaa muistia, se voi tehdä myös hajamieliseksi. Pitääkö huolestua, jos tuntuu, että vaikka lompakko, avaimet ja kännykkä ovat vähän väliä kateissa?

‚Äď Muistin toimimisessa ihmisi√§ ei pid√§ verrata toisiinsa vaan omaan itseen aikaisemmin, sanoo Kuopion yliopiston geriatrisen l√§√§kehoidon professori Sirpa Hartikainen.

Esimerkiksi hajamielisyys on persoonallisuuden piirre, joka saattaa iän lisääntyessä korostua. Jos vaiva ei ole merkittävästi pahentunut tai muita muistamisvaikeuksia ei ole ilmaantunut, huoleen ei ole aihetta.

‚Äď Mutta jos jokin taito tai suoriutuminen heikentyy pysyv√§sti, syit√§ pit√§isi mietti√§, Hartikainen neuvoo.

Hänen kokemuksensa mukaan ihminen usein itsekin huomaa, jos kyse todella on alkavasta muistisairaudesta.

‚Äď Silloin ei en√§√§ ole entisens√§, asiat eiv√§t hoidu entiseen tapaan, unohtuu my√∂s t√§rkeit√§ asioita, jotka ennen olisi ilman muuta muistanut.

Tutkimuksilla turhista huolista

Jos muistin toiminta huolestuttaa, lääkäriin kannattaa mennä viivyttelemättä jo siksikin, että stressiä lisäävä huolissaan olo pahentaa unohtelua. Tutkimalla saadaan mahdollisuus korjata taustalla olevia muistiongelmien aiheuttajia, kuten unettomuutta, uupumusta ja masentuneisuutta.

Ongelmien laajuutta kartoitetaan erilaisilla muistitesteillä. Lisäksi tutkimukseen sisältyy muun muassa aivokuvaus, kuten magneettikuvaus, sekä perusteellinen mahdollisten psyykkisten ja  fyysisten syiden selvittely.

Myös kipuja aiheuttavat sairaudet otetaan huomioon, koska kivut voivat heikentää yöunen laatua, lyhentää sitä ja väsyttää päivällä. Päiväkivut taas huonontavat keskittymiskykyä.

Muistisairauksiin ei liity kipuja mutta ne väsyttävät.

‚Äď Esimerkiksi Alzheimerin tautiin sairastunut joutuu t√∂iss√§ pinnistelem√§√§n, jolloin uupumisen vaara kasvaa, Auli Verkkoniemi sanoo.

Miten ottaa puheeksi?

Muistiongelmat voivat pelottaa ja ahdistaa. Siksi niitä itsellään epäilevä ei haluaisi asiasta puhuttavan.

Neurologi ja geriatri ymmärtävät hyvin, että muistamattomuuden aiheuttamat muutokset omassa mielessä voivat säikäyttää pahasti. Ei ole ihme, jos ne haluaa salata, kun pelkää, ettei enää pysty hallitsemaan elämäänsä vaan joutuu muiden armoille.

Myös omaiset voivat yrittää torjua epäilyn, että joku lähipiiristä ei enää kunnolla muista. Muun muassa  Alzheimerin taudista voi olla tuttavapiirissä pelottavia kokemuksia. Mutta silloin ei ehkä tulla ajatelleeksi, että sairauden vaikea myöhäisvaihe tulee pitkän ajan, vasta noin kymmenen vuoden kuluttua.

Tilanteen salaaminen ei koskaan auta, vaan on päätettävä, puhuuko omainen lääkärin kanssa kahden kesken vai potilaan läsnä ollessa. Vaikka tarkoitus on pelkästään hyvä, hienotunteisuus pitää muistaa, ettei potilas tunne tulevansa aliarvioiduksi tai häpäistyksi.

Kaikki ei lopu

Jos tutkimukset paljastavat muistisairauden, se on ainakin aluksi potilaalle ja omaisille järkyttävä uutinen.

‚Äď Merkitseeh√§n se monia suuria el√§m√§nmuutoksia. Pit√§√§ valmistautua ennemmin tai my√∂hemmin luopumaan esimerkiksi ty√∂st√§ ja autolla ajamisesta. Pelottaa kuinka lasten k√§y, jos sairaus osoittautuu perinn√∂lliseksi. Ja miten k√§y ihmissuhteiden, kun sairaus v√§hitellen passivoi. Heikkous saattaa h√§vett√§√§kin.

Lääkärinä Auli Verkkoniemi tuo diagnoosista kertoessaan esiin myös sen, että kaikki ei lopu muistisairauteen.

‚Äď Se on vain osa el√§m√§√§, muu j√§√§ j√§ljelle. T√§rkeisiin ihmisiin voi pit√§√§ yhteytt√§ entiseen tapaan ja jatkaa esimerkiksi matkustelua viel√§ vuosia eteenp√§in.

Uusi ei jää mieleen

Työikäisenkin yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti. Sen alkuoire on muistin heikentyminen. Viimeaikaiset tapahtumat eivät pysy mielessä, eivätkä monivaiheiset tehtävät onnistu. Uusien asioiden oppiminen on vaikeaa. Lapsuuden laulut kajahtavat kirkkaina mutta juuri lehdestä luettu unohtuu saman tien. Enää ei tiedä, mitä vuotta tai kuukautta eletään, onko aamu vai ilta.

Paikantaju ja hahmottamiskyky saattavat hämärtyä niin, että vieraammassa ja lopulta tutussakin ympäristössä eksyy helposti. Sairauden edetessä ruokailuvälineitä voi olla vaikea löytää ja käyttää ruokapöydässä, otteet muuttuvat kömpelöiksi, pukeutuminen ja muut päivittäiset toimet hankaloituvat. Myös kielelliset kyvyt taantuvat. Puhe ja  monimutkaisen tekstin ymmärtäminen on yhä vaikeampaa.

Sen sijaan sosiaaliset kyvyt säilyvät pitkään, joten alkuvaiheessa ulkopuoliset eivät välttämättä huomaa sairautta lainkaan.

Nuorena saatuna Alzheimerin tauti yleensä etenee nopeammin ja on hankalampi kuin vanhemmalla iällä ilmaantunut. Pieni osa nuorella iällä alkavasta Alzheimerin taudista on perinnöllistä tautimuotoa.

Kontrolli katoaa

Työikäisillä toiseksi yleisin dementoiva sairausryhmä ovat aivojen otsa- ja ohimolohkoa rappeuttavat dementoivat sairaudet. Ne eivät alkuvaiheessa vaikuta muistiin vaan käytökseen ja persoonallisuuteen.

Tyypillistä on, että estot vähenevät, sairastunut tekee esimerkiksi sopimattomia, usein seksiväritteisiä ehdotuksia. Tämä johtuu siitä, että otsalohkossa sijaitseva aivojen kontrollikeskus vaurioituu.

‚Äď Silloin kaikki impulssit tulevat l√§pi ja ne my√∂s toteutetaan. En√§√§ aivot eiv√§t kykene arvioimaan, kannattaako kaikki mieless√§ liikkuva toteuttaa, Auli Verkkoniemi luonnehtii.

Näihin dementioihn liittyi usein alavireisyys, pitkäjännitteisyyden puute ja se, ettei oikein mihinkään jaksa ryhtyä tai tehdä asioita oikeassa järjestyksessä. Itsestä huolehtiminenkaan ei enää kiinnosta, joten entinen snobi voi kulkea likaisena risoissa vaatteissa. Muisti säilyy paremmin kuin Alzheimerin taudissa, mutta jo melko varhain puheen tuottaminen hankaloituu.

Työikäisen muistin rappeutumisen syynä voi olla myös runsas ja säännöllinen alkoholinkäyttö. Se vaikuttaa muistiin muun muassa B-vitamiinin puutoksen seurauksena. Vitamiinin saantia lisäämällä ja juomista vähentämällä tämä ongelma korjautuu ainakin osittain. Pitkän alkoholinkäytön seurauksena tulee kuitenkin aina myös hermosolukatoa, joka ei korjaannu. Oireet muistuttavat Alzheimerin tautia tai otsalohkodementia.

Hoitopolku kuntoon

Työiässä alkanutta Alzheimerin tautia hoidetaan lääketieteellisesti samoin kuin vanhoilla ihmisillä. Käytössä olevia kahta erilaista Alzheimerin taudin lääkeryhmän lääkettä kuitenkin kokeillaan yhdistelminä työikäisillä herkemmin kuin vanhemmilla. Lääkitys auttaa noin kaksi vuotta, yksilöllisesti tosin. Senkin jälkeen se vielä pitää poissa käytösoireita, kuten harhaluuloja.

Yleisestä terveydentilasta, ravitsemuksesta ja muiden sairauksien hyvästä hoidosta on huolehdittava hyvin, jos toivotaan, ettei muistisairaus etene tarpeettoman nopeasti.

Erikseen hoidetaan myös masennusta, joka usein liittyy dementoivan sairauden alkuvaiheisiin. 
Sirpa Hartikainen toivoisi, että nykyisin, kun muistisairaudet osataan diagnosoida hyvin ja varhain, alettaisiin kiinnittää huomiota muistisairauden hoitopolkuun. Vaikka dementia rappeuttaa aivoja ja lyhentää siksi elämää, sitä on usein vielä jäljellä ainakin vuosikymmen.

‚Äď Se merkitsee kunnollista hoitoa koko j√§ljell√§ olevan elini√§n, 10‚Äď12 vuoden ajan. T√§rke√§√§ on, ettei sairasta hoivata ja holhota liikaa, vaan h√§nen omaa toimintakyky√§√§n tuetaan, mutta h√§nt√§ ei j√§tet√§ heitteille. Ymp√§rivuorokautiseen hoitopaikkaan siirtymisen toivoisi tapahtuvan vasta, kun se todella on tarpeen, koska laitos passivoi eik√§ siell√§ useinkaan ole oikein mit√§√§n tekemist√§.

Myöhäinen laitokseen siirtyminen luonnollisesti edellyttää, että kotihoidossakin apua saadaan kulloisenkin sairauden vaiheen vaatima määrä.

Sairauseläkkeelle muistisairas jää, jos ja kun työkyky heikentyy. Tähän vaikuttaa tietysti myös työn laatu ja sen vaativuustaso.

Vanhusten muistisairauksia

Seniori-iässä, yli 70-vuotiaana, alkaa kasvaa myös aivoverenkiertohäiriön aiheuttaman dementian ja Lewyn kappale -taudin mahdollisuus.

Lewyn kappale -taudin alussa voivat olla psyykkisiä oireita, Parkinsonin taudin kaltaisia oireita sekä tarkkaavuuden ja vireyden vaihtelua. Vasta myöhemmin älyllisen toimintakyky heikkenee. Muita tyypillisiä oireita ovat näköharhat, hallusinaatiot usein unen ja valveen rajamailla, ei oikein tiedä, nukkuuko vai ei. Näistä elävistä unista tutkimuksissa usein kysytäänkin. Myöhemmin puheeseen vastaaminen vie aikaa, ja vähitellen lauseet lyhenevät ja sanat katoavat kuten Alzheimerin taudissakin.

Lyhyitä tajunnanmenetyskohtauksia ja toistuvia kaatumisiakin voi olla.
Sairauden alussa oppimiskyky ja lähimuisti säilyvät sen sijaan paremmin kuin Alzheimer-potilaalla.
Alzheimer-lääkkeitä käytetään myös tämän sairauden hoidossa, ja alkuvaiheessa niiden vaikutus voi olla todella hyvä.

‚Äď Er√§st√§ Lewyn kappale -tautia sairastavaa vanhaa rouvaa kiusasi se, ett√§ h√§n tiesi sisarensa kuolleen jo vuosia sitten, mutta kuitenkin h√§n usein n√§ki t√§m√§n tanssivan p√∂yd√§ll√§. Muistih√§iri√∂it√§ rouvalla ei viel√§ ollut. Hyvin pienell√§ Alzheimer-l√§√§kityksell√§ harhakuva l√§hti pois ja olo helpottui, Sirpa Hartikainen kertoo.

Vaskulaarinen dementia on ryhmä erilaisia aivoverenkierron sairauksia. Se johtuu useimmiten aivojen pienten valtimoiden ja aivojen valkean aineen vaurioista. Lisäksi vaskulaarinen dementia voi tulla yksittäisen suuremman aivoveritulpan tai -verenvuodon seurauksena.

Joskus tähänkin muistisairauteen liittyy kävelyvaikeutta. Persoonallisuuspiirteet pysyvät suhteellisen hyvin, ja tietoisuus sairaudesta säilyy pitkään. Lisäksi on yleistä, että vaskulaarista dementiaa sairastava kärsii masennuksesta.

Muut sairaudet hoitoon

Kun mikä tahansa muistisairaus etenee pitkälle, sairastava alkaa laihtua ja kuihtua. Silloin monien lääkkeiden tarve vähenee. Jos lääkityksen määrää ei tarkisteta, tilanne voi turhaan huonontua. Varsinkin verenpainelääkityksessä pitäisi olla tarkka.

‚Äď Jos annos on liian suuri, verenpaine voi alentua liikaa, jolloin v√§sytt√§√§ ja heikottaa ja toimintakyky huononee muutenkin. Vanhoilla ihmisill√§ matala verenpaine voikin olla isompi ongelma kuin korkea, Sirpa Hartikainen muistuttaa.

Liian alhainen verenpaine saattaa myös olla osasyynä muistisairaille yleiseen aamuöiseen levottomuuteen. Silloin sairas nousee sekavana touhuilemaan. Se on elimistön tapa yrittää nostaa verenpainetta.

Yhtä lailla tablettihoitoisen diabeteksen lääkitys pitää aika ajoin tarkistaa. Kun laihtuu, verensokeri yleensä korjaantuu, mutta jos lääkitys pidetään ennallaan, verensokeri voi laskea vaarallisen matalaksi.

Psykoosilääkkeitä pitäisi käyttää korkeintaan muutaman viikon tai kuukauden kuureina myös siksi, että ne ovat usein syyllisiä kaatumistapaturmissa.

‚Äď Lonkkamurtuma on monelle muistisairaalle tie taivaaseen, Sirpa Hartikainen sanoo.

Syömisestä pitää huolehtia

Muistisairas voi laihtua siksikin, että syöminen unohtuu. Syömisestä ja riittävästä proteiinin saannista pitää huolehtia, ja erityisen tärkeää on, että illalla ennen nukkumaanmenoa syödään tarpeeksi.

‚Äď Terveellisell√§ ruokavaliolla ei en√§√§ ole niin v√§li√§, voissa paistettu kala on sallittua, jos siit√§ tykk√§√§. El√§m√§nlaatu on t√§rkein asia, koska elinaikaa ei en√§√§ ole kovin pitk√§lti j√§ljell√§.

Toinen tärkeä huolehdittava on liikkuminen, koska paikallaan ollessa vanhan ihmisen lihasmassa katoaa nopeasti. Lihasvoima heikkenee ja sitä myöten myös liikuntakyky. Kuntosali on mainio paikka lihasten kunnon ylläpitämiseen myös vanhuksille, kunhan harjoittelu on ohjattua ja ohjaaminen on mukautettu heidän kyvyilleen sopivaksi.

Kerta viikossa riittää huonokuntoisemmalle, kunhan ohjelmat tehdään kunnon painoilla ja kuormitusta vähitellen lisäten.

Takaisin lapsuuteen

Sairauden myöhemmissä vaiheissa myös tietoisuus omasta itsestä alkaa kadota. Silloin depressio yleensä väistyy ja mielikuvat siirtyvät lapsuuteen tai nuoruuteen.

‚Äď √Ąidin ja is√§n nouseminen muistikuviin lienee ainakin osittain turvallisuuden hakemista. Kun sairas n√§in on siirtynyt takaisin lapsuuteensa, h√§n voi olla onnellinen, Sirpa Hartikainen sanoo.

Eräs vanha rouva halusi iltaisin ehdottomasti, että kodin ovi jätetään auki. Hän odotti isää kotiin, monen kymmenen vuoden kuluttua tämän kuolemasta.

Muistisairasta hoitava tietää, että hoidettavaa on usein vaikea ymmärtää. Miten esimerkiksi suhtautua hänen harhakäsityksiinsä tai miten ylipäätään puhua hänelle, jos tuntuu, ettei viesti millään mene perille?

‚Äď Kun muistisairas puhuu omiaan, sekoittaa ajat ja paikat eik√§ tunne ihmisi√§, h√§nt√§ voi hienovaraisesti ohjata t√§h√§n aikaan. Esimerkiksi lapset ja lastenlapset voivat esitell√§ itsens√§. Sen sijaa harhak√§sityksi√§, kuten varastamisharhoja ei pit√§isi tukea, Sirpa Hartikainen neuvoo.

‚Äď Jos vaikka tavaroita on kadoksissa, sairas saattaa olla sit√§ mielt√§, ett√§ naapurin rouva k√§y h√§nen luonaan varkaissa. Silloin voi kysell√§, onko h√§n mahdollisesti laittanut tavaroita erityisen hyv√§√§n talteen tai piiloon t√§llaisten tapausten varalta.

Kun yhdessä etsitään, piiloista voi löytyä kaikenlaista.
Tavaroiden katoaminen voi johtua myös hahmottamisvaikeuksista, ja niin vaikkapa myssy tai hampaat päätyvät jääkaappiin.

‚Äď Kun tavarat oikeasti ovat hukassa, voi tuntua kunniallisemmalta ajatella, ett√§ joku on ne vienyt. Omakuva itsest√§ kykenev√§n√§ ja osaavana pysyy niin parempana, Sirpa Hartikainen selitt√§√§.

Hänen mielestään läheskään aina ei ymmärretä, miten vaativaa ja raskasta muistisairaan hoitaminen on. Jos ja kun se kovasti turhauttaa, hän neuvoo kuvittelemaan itsensä hoidettavan asemaan: miltä tuntuisi, kun ei enää hallitse tekemisiään ja mieltään eikä pysty käyttämään sanoja. Esimerkiksi aggressiivisuus voi johtua kivusta tai vaikka pelosta, josta ei pysty kertomaan.

‚Äď Omaishoitajan kannalta parannus asiaan tulee, jos h√§n saa apua ja omaa aikaa silloin kun h√§n sit√§ tarvitsee, Hartikainen muistuttaa.

Lue lisää muistinmenetyksestä.

Muistisairauden ensioireita

  • tavarat katoavat ja l√∂ytyv√§t oudoista paikoista
  • sovittuja tapaamisia ja asioita unohtuu
  • keskittymist√§ vaativat suoritukset eiv√§t onnistu
  • uuden oppiminen vaikeutuu
  • raha-asioiden hoito takkuilee
  • kodinhoito lipsuu
  • ty√∂ ja vaativat harrastukset uuvuttavat
  • uudessa ymp√§rist√∂ss√§ tai h√§t√§tilanteessa paniikkivaara
Vierailija

Olen nuori nainen. Mulla on alkanu muisti heiketä viimeaikoina. En muista ihan tavallisia asioita mitä pitäisi muistaa, kuten jos sovin jonkun kanssa tapaamisen niin mun on mahdotonta muistaa että mihin aikaan. On myös vaikea muistaa että mitä vaikka kuluneella viikolla on tapahtunut ja missä järjestyksessä, tai mitä olen jollekin ihmiselle luvannut. En muista ihmisten nimiäkään jos tutustun uusiin ja keskusteluista on tosi vaikea painaa asioita mieleen. Oikeastaan tuntuu että ihan kaikenlainen muistaminen on vaikeaa. Kun luen tenttiin niin tajuan sivun luettuani että en pysty kertomaan siitä mitään. Ja tuntuu että aivot oikeastaan lyö jo etukäteen lukkoon, jos tiedän että mun pitää painaa jotain mieleen, että pitää kertoa vaikka jollekin seuraavalle ihmiselle joku monimutkaisempi asia. En käytä päihteitä eikä ole mitään lääkityksiä. Ei ole myöskään diagnosoituja mielenterveysongelmia. Univaikeuksia vähän kyllä on ja yksinäisyyttä.

Viime vuonna luulin että tää on jonkinlaista masennusta tai burnoutia opiskelujen takia, mutta nyt ahdistaa jo aika paljon. Mitä mun pitäs tehdä? Huomaanko edes enää jos tää vielä pahenee? Voiko muistiongelmat johtua jostain psyykkisestä sairaudesta vai onko mun aivoihin tullu jotain rakenteellista vikaa? Pelottaa että olen työkyvytön kun valmistun. Olisi kiva kuulla jos joku on kokenut samanlaista.

  • yl√∂s 34
  • alas 17

H√∂p√∂,h√∂p√∂!Varhaisessa i√§ss√§ alkava alzheimer on GEENEISS√Ą!!Meill√§ sit√§ on √§idin puolelta,monessa sukupolvessa ja hyvin ollaan sy√∂ty ja liikuttu!

  • yl√∂s 19
  • alas 26
Sisältö jatkuu mainoksen alla