Kenkä jääkaapissa, banaani lavuaarin reunalla. Tuttujen tavaroiden löytyminen vääristä paikoista voi olla ensi merkki siitä, ettei muisti pelaa entiseen tapaan. Mutta onko kyse liikarasituksesta vai alkavasta muistisairaudesta?

Yhä useampi työikäinen kärsii uupumustilojen aiheuttamista muistihäiriöistä, tietää aivotutkija ja muistihäiriöpotilaita hoitava neurologian erikoislääkäri Auli Verkkoniemi HYKSistä. 

– Taantuman kiristämät työelämän vaatimukset, ihmisten huoli työpaikoistaan ja tämän stressin muun muassa muistihäiriöitä aiheuttava vaikutus näkyvät jo lääkäreiden vastaanotoilla.

Yleensä näissä tilapäisissä muistihäiriöissä ei kuitenkaan ole kysymys mistään etenevästä sairaudesta, kuten Alzheimerin taudista. Oireet voivat tosin olla samantapaisia ja aina on syytä tutkia, mistä ne johtuvat.

Väsyneenä pätkii

Väsyneenä jokainen unohtelee ajoittain ja muistiinpainaminen on vaikeaa. Auli Verkkoniemi rauhoittaa, että se vain harvoin on merkki vakavammasta asiasta.

Huolestua pitää silloin, jos muistihäiriöitä tulee viikoittain ilman selvää syytä ja jos itse tai lähipiiri jatkuvasti törmää siihen, että muisti pettää. Usein työtoverit saattavat huomata ongelmat jopa ennen kuin muistihäiriöistä kärsivän puoliso.

– Kun toinen on kovin lähellä ja välillä on tunneside, muutoksia ei aina helposti huomaa. Jos kysymys todella on muistisairaudesta, jälkikäteen tilanteen kehittymistä muistellessa omainen yleensä kuitenkin ymmärtää, että oireita on ollut jo kauan.

Oletko entiselläsi?

Sen lisäksi, että stressi kuormittaa muistia, se voi tehdä myös hajamieliseksi. Pitääkö huolestua, jos tuntuu, että vaikka lompakko, avaimet ja kännykkä ovat vähän väliä kateissa?

– Muistin toimimisessa ihmisiä ei pidä verrata toisiinsa vaan omaan itseen aikaisemmin, sanoo Kuopion yliopiston geriatrisen lääkehoidon professori Sirpa Hartikainen.

Esimerkiksi hajamielisyys on persoonallisuuden piirre, joka saattaa iän lisääntyessä korostua. Jos vaiva ei ole merkittävästi pahentunut tai muita muistamisvaikeuksia ei ole ilmaantunut, huoleen ei ole aihetta.

– Mutta jos jokin taito tai suoriutuminen heikentyy pysyvästi, syitä pitäisi miettiä, Hartikainen neuvoo.

Hänen kokemuksensa mukaan ihminen usein itsekin huomaa, jos kyse todella on alkavasta muistisairaudesta.

– Silloin ei enää ole entisensä, asiat eivät hoidu entiseen tapaan, unohtuu myös tärkeitä asioita, jotka ennen olisi ilman muuta muistanut.

Tutkimuksilla turhista huolista

Jos muistin toiminta huolestuttaa, lääkäriin kannattaa mennä viivyttelemättä jo siksikin, että stressiä lisäävä huolissaan olo pahentaa unohtelua. Tutkimalla saadaan mahdollisuus korjata taustalla olevia muistiongelmien aiheuttajia, kuten unettomuutta, uupumusta ja masentuneisuutta.

Ongelmien laajuutta kartoitetaan erilaisilla muistitesteillä. Lisäksi tutkimukseen sisältyy muun muassa aivokuvaus, kuten magneettikuvaus, sekä perusteellinen mahdollisten psyykkisten ja  fyysisten syiden selvittely.

Myös kipuja aiheuttavat sairaudet otetaan huomioon, koska kivut voivat heikentää yöunen laatua, lyhentää sitä ja väsyttää päivällä. Päiväkivut taas huonontavat keskittymiskykyä.

Muistisairauksiin ei liity kipuja mutta ne väsyttävät.

– Esimerkiksi Alzheimerin tautiin sairastunut joutuu töissä pinnistelemään, jolloin uupumisen vaara kasvaa, Auli Verkkoniemi sanoo.

Miten ottaa puheeksi?

Muistiongelmat voivat pelottaa ja ahdistaa. Siksi niitä itsellään epäilevä ei haluaisi asiasta puhuttavan.

Neurologi ja geriatri ymmärtävät hyvin, että muistamattomuuden aiheuttamat muutokset omassa mielessä voivat säikäyttää pahasti. Ei ole ihme, jos ne haluaa salata, kun pelkää, ettei enää pysty hallitsemaan elämäänsä vaan joutuu muiden armoille.

Myös omaiset voivat yrittää torjua epäilyn, että joku lähipiiristä ei enää kunnolla muista. Muun muassa  Alzheimerin taudista voi olla tuttavapiirissä pelottavia kokemuksia. Mutta silloin ei ehkä tulla ajatelleeksi, että sairauden vaikea myöhäisvaihe tulee pitkän ajan, vasta noin kymmenen vuoden kuluttua.

Tilanteen salaaminen ei koskaan auta, vaan on päätettävä, puhuuko omainen lääkärin kanssa kahden kesken vai potilaan läsnä ollessa. Vaikka tarkoitus on pelkästään hyvä, hienotunteisuus pitää muistaa, ettei potilas tunne tulevansa aliarvioiduksi tai häpäistyksi.

Kaikki ei lopu

Jos tutkimukset paljastavat muistisairauden, se on ainakin aluksi potilaalle ja omaisille järkyttävä uutinen.

– Merkitseehän se monia suuria elämänmuutoksia. Pitää valmistautua ennemmin tai myöhemmin luopumaan esimerkiksi työstä ja autolla ajamisesta. Pelottaa kuinka lasten käy, jos sairaus osoittautuu perinnölliseksi. Ja miten käy ihmissuhteiden, kun sairaus vähitellen passivoi. Heikkous saattaa hävettääkin.

Lääkärinä Auli Verkkoniemi tuo diagnoosista kertoessaan esiin myös sen, että kaikki ei lopu muistisairauteen.

– Se on vain osa elämää, muu jää jäljelle. Tärkeisiin ihmisiin voi pitää yhteyttä entiseen tapaan ja jatkaa esimerkiksi matkustelua vielä vuosia eteenpäin.

Uusi ei jää mieleen

Työikäisenkin yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti. Sen alkuoire on muistin heikentyminen. Viimeaikaiset tapahtumat eivät pysy mielessä, eivätkä monivaiheiset tehtävät onnistu. Uusien asioiden oppiminen on vaikeaa. Lapsuuden laulut kajahtavat kirkkaina mutta juuri lehdestä luettu unohtuu saman tien. Enää ei tiedä, mitä vuotta tai kuukautta eletään, onko aamu vai ilta.

Paikantaju ja hahmottamiskyky saattavat hämärtyä niin, että vieraammassa ja lopulta tutussakin ympäristössä eksyy helposti. Sairauden edetessä ruokailuvälineitä voi olla vaikea löytää ja käyttää ruokapöydässä, otteet muuttuvat kömpelöiksi, pukeutuminen ja muut päivittäiset toimet hankaloituvat. Myös kielelliset kyvyt taantuvat. Puhe ja  monimutkaisen tekstin ymmärtäminen on yhä vaikeampaa.

Sen sijaan sosiaaliset kyvyt säilyvät pitkään, joten alkuvaiheessa ulkopuoliset eivät välttämättä huomaa sairautta lainkaan.

Nuorena saatuna Alzheimerin tauti yleensä etenee nopeammin ja on hankalampi kuin vanhemmalla iällä ilmaantunut. Pieni osa nuorella iällä alkavasta Alzheimerin taudista on perinnöllistä tautimuotoa.

Kontrolli katoaa

Työikäisillä toiseksi yleisin dementoiva sairausryhmä ovat aivojen otsa- ja ohimolohkoa rappeuttavat dementoivat sairaudet. Ne eivät alkuvaiheessa vaikuta muistiin vaan käytökseen ja persoonallisuuteen.

Tyypillistä on, että estot vähenevät, sairastunut tekee esimerkiksi sopimattomia, usein seksiväritteisiä ehdotuksia. Tämä johtuu siitä, että otsalohkossa sijaitseva aivojen kontrollikeskus vaurioituu.

– Silloin kaikki impulssit tulevat läpi ja ne myös toteutetaan. Enää aivot eivät kykene arvioimaan, kannattaako kaikki mielessä liikkuva toteuttaa, Auli Verkkoniemi luonnehtii.

Näihin dementioihn liittyi usein alavireisyys, pitkäjännitteisyyden puute ja se, ettei oikein mihinkään jaksa ryhtyä tai tehdä asioita oikeassa järjestyksessä. Itsestä huolehtiminenkaan ei enää kiinnosta, joten entinen snobi voi kulkea likaisena risoissa vaatteissa. Muisti säilyy paremmin kuin Alzheimerin taudissa, mutta jo melko varhain puheen tuottaminen hankaloituu.

Työikäisen muistin rappeutumisen syynä voi olla myös runsas ja säännöllinen alkoholinkäyttö. Se vaikuttaa muistiin muun muassa B-vitamiinin puutoksen seurauksena. Vitamiinin saantia lisäämällä ja juomista vähentämällä tämä ongelma korjautuu ainakin osittain. Pitkän alkoholinkäytön seurauksena tulee kuitenkin aina myös hermosolukatoa, joka ei korjaannu. Oireet muistuttavat Alzheimerin tautia tai otsalohkodementia.

Hoitopolku kuntoon

Työiässä alkanutta Alzheimerin tautia hoidetaan lääketieteellisesti samoin kuin vanhoilla ihmisillä. Käytössä olevia kahta erilaista Alzheimerin taudin lääkeryhmän lääkettä kuitenkin kokeillaan yhdistelminä työikäisillä herkemmin kuin vanhemmilla. Lääkitys auttaa noin kaksi vuotta, yksilöllisesti tosin. Senkin jälkeen se vielä pitää poissa käytösoireita, kuten harhaluuloja.

Yleisestä terveydentilasta, ravitsemuksesta ja muiden sairauksien hyvästä hoidosta on huolehdittava hyvin, jos toivotaan, ettei muistisairaus etene tarpeettoman nopeasti.

Erikseen hoidetaan myös masennusta, joka usein liittyy dementoivan sairauden alkuvaiheisiin. 
Sirpa Hartikainen toivoisi, että nykyisin, kun muistisairaudet osataan diagnosoida hyvin ja varhain, alettaisiin kiinnittää huomiota muistisairauden hoitopolkuun. Vaikka dementia rappeuttaa aivoja ja lyhentää siksi elämää, sitä on usein vielä jäljellä ainakin vuosikymmen.

– Se merkitsee kunnollista hoitoa koko jäljellä olevan eliniän, 10–12 vuoden ajan. Tärkeää on, ettei sairasta hoivata ja holhota liikaa, vaan hänen omaa toimintakykyään tuetaan, mutta häntä ei jätetä heitteille. Ympärivuorokautiseen hoitopaikkaan siirtymisen toivoisi tapahtuvan vasta, kun se todella on tarpeen, koska laitos passivoi eikä siellä useinkaan ole oikein mitään tekemistä.

Myöhäinen laitokseen siirtyminen luonnollisesti edellyttää, että kotihoidossakin apua saadaan kulloisenkin sairauden vaiheen vaatima määrä.

Sairauseläkkeelle muistisairas jää, jos ja kun työkyky heikentyy. Tähän vaikuttaa tietysti myös työn laatu ja sen vaativuustaso.

Vanhusten muistisairauksia

Seniori-iässä, yli 70-vuotiaana, alkaa kasvaa myös aivoverenkiertohäiriön aiheuttaman dementian ja Lewyn kappale -taudin mahdollisuus.

Lewyn kappale -taudin alussa voivat olla psyykkisiä oireita, Parkinsonin taudin kaltaisia oireita sekä tarkkaavuuden ja vireyden vaihtelua. Vasta myöhemmin älyllisen toimintakyky heikkenee. Muita tyypillisiä oireita ovat näköharhat, hallusinaatiot usein unen ja valveen rajamailla, ei oikein tiedä, nukkuuko vai ei. Näistä elävistä unista tutkimuksissa usein kysytäänkin. Myöhemmin puheeseen vastaaminen vie aikaa, ja vähitellen lauseet lyhenevät ja sanat katoavat kuten Alzheimerin taudissakin.

Lyhyitä tajunnanmenetyskohtauksia ja toistuvia kaatumisiakin voi olla.
Sairauden alussa oppimiskyky ja lähimuisti säilyvät sen sijaan paremmin kuin Alzheimer-potilaalla.
Alzheimer-lääkkeitä käytetään myös tämän sairauden hoidossa, ja alkuvaiheessa niiden vaikutus voi olla todella hyvä.

– Erästä Lewyn kappale -tautia sairastavaa vanhaa rouvaa kiusasi se, että hän tiesi sisarensa kuolleen jo vuosia sitten, mutta kuitenkin hän usein näki tämän tanssivan pöydällä. Muistihäiriöitä rouvalla ei vielä ollut. Hyvin pienellä Alzheimer-lääkityksellä harhakuva lähti pois ja olo helpottui, Sirpa Hartikainen kertoo.

Vaskulaarinen dementia on ryhmä erilaisia aivoverenkierron sairauksia. Se johtuu useimmiten aivojen pienten valtimoiden ja aivojen valkean aineen vaurioista. Lisäksi vaskulaarinen dementia voi tulla yksittäisen suuremman aivoveritulpan tai -verenvuodon seurauksena.

Joskus tähänkin muistisairauteen liittyy kävelyvaikeutta. Persoonallisuuspiirteet pysyvät suhteellisen hyvin, ja tietoisuus sairaudesta säilyy pitkään. Lisäksi on yleistä, että vaskulaarista dementiaa sairastava kärsii masennuksesta.

Muut sairaudet hoitoon

Kun mikä tahansa muistisairaus etenee pitkälle, sairastava alkaa laihtua ja kuihtua. Silloin monien lääkkeiden tarve vähenee. Jos lääkityksen määrää ei tarkisteta, tilanne voi turhaan huonontua. Varsinkin verenpainelääkityksessä pitäisi olla tarkka.

– Jos annos on liian suuri, verenpaine voi alentua liikaa, jolloin väsyttää ja heikottaa ja toimintakyky huononee muutenkin. Vanhoilla ihmisillä matala verenpaine voikin olla isompi ongelma kuin korkea, Sirpa Hartikainen muistuttaa.

Liian alhainen verenpaine saattaa myös olla osasyynä muistisairaille yleiseen aamuöiseen levottomuuteen. Silloin sairas nousee sekavana touhuilemaan. Se on elimistön tapa yrittää nostaa verenpainetta.

Yhtä lailla tablettihoitoisen diabeteksen lääkitys pitää aika ajoin tarkistaa. Kun laihtuu, verensokeri yleensä korjaantuu, mutta jos lääkitys pidetään ennallaan, verensokeri voi laskea vaarallisen matalaksi.

Psykoosilääkkeitä pitäisi käyttää korkeintaan muutaman viikon tai kuukauden kuureina myös siksi, että ne ovat usein syyllisiä kaatumistapaturmissa.

– Lonkkamurtuma on monelle muistisairaalle tie taivaaseen, Sirpa Hartikainen sanoo.

Syömisestä pitää huolehtia

Muistisairas voi laihtua siksikin, että syöminen unohtuu. Syömisestä ja riittävästä proteiinin saannista pitää huolehtia, ja erityisen tärkeää on, että illalla ennen nukkumaanmenoa syödään tarpeeksi.

– Terveellisellä ruokavaliolla ei enää ole niin väliä, voissa paistettu kala on sallittua, jos siitä tykkää. Elämänlaatu on tärkein asia, koska elinaikaa ei enää ole kovin pitkälti jäljellä.

Toinen tärkeä huolehdittava on liikkuminen, koska paikallaan ollessa vanhan ihmisen lihasmassa katoaa nopeasti. Lihasvoima heikkenee ja sitä myöten myös liikuntakyky. Kuntosali on mainio paikka lihasten kunnon ylläpitämiseen myös vanhuksille, kunhan harjoittelu on ohjattua ja ohjaaminen on mukautettu heidän kyvyilleen sopivaksi.

Kerta viikossa riittää huonokuntoisemmalle, kunhan ohjelmat tehdään kunnon painoilla ja kuormitusta vähitellen lisäten.

Takaisin lapsuuteen

Sairauden myöhemmissä vaiheissa myös tietoisuus omasta itsestä alkaa kadota. Silloin depressio yleensä väistyy ja mielikuvat siirtyvät lapsuuteen tai nuoruuteen.

– Äidin ja isän nouseminen muistikuviin lienee ainakin osittain turvallisuuden hakemista. Kun sairas näin on siirtynyt takaisin lapsuuteensa, hän voi olla onnellinen, Sirpa Hartikainen sanoo.

Eräs vanha rouva halusi iltaisin ehdottomasti, että kodin ovi jätetään auki. Hän odotti isää kotiin, monen kymmenen vuoden kuluttua tämän kuolemasta.

Muistisairasta hoitava tietää, että hoidettavaa on usein vaikea ymmärtää. Miten esimerkiksi suhtautua hänen harhakäsityksiinsä tai miten ylipäätään puhua hänelle, jos tuntuu, ettei viesti millään mene perille?

– Kun muistisairas puhuu omiaan, sekoittaa ajat ja paikat eikä tunne ihmisiä, häntä voi hienovaraisesti ohjata tähän aikaan. Esimerkiksi lapset ja lastenlapset voivat esitellä itsensä. Sen sijaa harhakäsityksiä, kuten varastamisharhoja ei pitäisi tukea, Sirpa Hartikainen neuvoo.

– Jos vaikka tavaroita on kadoksissa, sairas saattaa olla sitä mieltä, että naapurin rouva käy hänen luonaan varkaissa. Silloin voi kysellä, onko hän mahdollisesti laittanut tavaroita erityisen hyvään talteen tai piiloon tällaisten tapausten varalta.

Kun yhdessä etsitään, piiloista voi löytyä kaikenlaista.
Tavaroiden katoaminen voi johtua myös hahmottamisvaikeuksista, ja niin vaikkapa myssy tai hampaat päätyvät jääkaappiin.

– Kun tavarat oikeasti ovat hukassa, voi tuntua kunniallisemmalta ajatella, että joku on ne vienyt. Omakuva itsestä kykenevänä ja osaavana pysyy niin parempana, Sirpa Hartikainen selittää.

Hänen mielestään läheskään aina ei ymmärretä, miten vaativaa ja raskasta muistisairaan hoitaminen on. Jos ja kun se kovasti turhauttaa, hän neuvoo kuvittelemaan itsensä hoidettavan asemaan: miltä tuntuisi, kun ei enää hallitse tekemisiään ja mieltään eikä pysty käyttämään sanoja. Esimerkiksi aggressiivisuus voi johtua kivusta tai vaikka pelosta, josta ei pysty kertomaan.

– Omaishoitajan kannalta parannus asiaan tulee, jos hän saa apua ja omaa aikaa silloin kun hän sitä tarvitsee, Hartikainen muistuttaa.

Lue lisää muistinmenetyksestä.

Muistisairauden ensioireita

  • tavarat katoavat ja löytyvät oudoista paikoista
  • sovittuja tapaamisia ja asioita unohtuu
  • keskittymistä vaativat suoritukset eivät onnistu
  • uuden oppiminen vaikeutuu
  • raha-asioiden hoito takkuilee
  • kodinhoito lipsuu
  • työ ja vaativat harrastukset uuvuttavat
  • uudessa ympäristössä tai hätätilanteessa paniikkivaara
Vierailija

Liikarasitusta vai alkava muistisairaus?

Huono ravinto, liikkumattomuus, erilaiset lääkkeet, erilaiset sairaudet sekä päihteiden liikakäyttö aiheuttaa monenlaista ikävää sairautta. Tosin suomalaisia on valistettu jo yli 70 vuotta terveellisistä elintavoista. Meillä Alzheimerin tautia on ylivoimaisesti eniten maailmassa - jopa kahdeksan kertaa enemmän kuin Saksassa, missä ei ole milloinkaan omaksuttu tällaisia ruoka- ja hoito- suosituksia kuin Suomessa. Muistisairaudet lisääntyvät kohisten ja vika ei ole ikääntymisessä, koska nuoretkin...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.