Aivotutkijat ovat päätyneet suunnilleen samaan, kuin entisajan kansankynttilät. Lukuharrastus suojaa lukemisen ongelmilta ja jopa korjaa niitä.

 Kirjoitin kisa, kun piti kirjoittaa kissa. Tavutkin saattoivat vaihtaa paikkaa: sakis.

Rakastin ainekirjoitusta, mutta sain usein huonon arvosanan ja tylyn huomautuksen: huolimattomuusvirheitä. Rakastin silti. Kirjoitin päiväkirjoja. Luin ahmimalla.
Aikuisena lukihäiriötä ei enää suurestikaan ole näkynyt. Joskus sanat vinksahtavat. Joskus lapsuusmuistot kirpaisevat. Mutta itsestäänkö vaiva hävisi?

Jyväskylän yliopiston kehitysneuropsykologian professori Heikki Lyytinen vahvistaa oletukseni. Niin voi käydä. Joskus aivot saattavat omia aikojaan korjata tilanteen.

Lukeminen on oivallus äänteiden yhdistymisestä kirjainten järjestyksessä. Lukutaidon oppiminen on vaikeampaa, jos äänteiden haku mielen sanakirjasta on mutkikasta, mutta aivot rekisteröivät sitkeän harjoituksen.

Vaikka lukihäiriön ja oppimishäiriöiden syistä on olemassa lähes tolkuton kirjo tietoa, punaisena lankana on ja pysyy sama yksinkertainen totuus: lukihäiriöön auttaa lukeminen.

Lukemisen imuun

Yksinkertaista? Periaatteessa kyllä, mutta polkuja ja esteitä poluille tulee laaja kirjo heti, kun mennään hieman syvemmälle ja aletaan puhua motiiveista. Niinpä innostusta lukemiseen, jopa mekaanisen lukemisen harjoitteluun, pitäisi Lyytisen mielestä varjella kaikin keinoin.

– Toinen kaikesta tutkimustiedosta käteen jäänyt punainen lanka onkin mahdollisten oppimishäiriöiden ja etenkin lukihäiriön varhainen toteaminen. Mitä varhemmin häiriöt todetaan, sitä helpompi niihin on puuttua.

Tai toisin päin: mitä myöhemmin ongelma huomataan, sen ohdakkeisemmaksi oppijan tie käy. Pahimmillaan oppimisvaikeudet aiheuttavat opiskelun välttämistä, häiriköimistä, itsetunnon alenemista ja lopulta syrjäytymiskierteen.

Jos lukeminen on jäänyt hyvin takkuiseksi, opiskeluintoa on Lyytisen mukaan aikuisena enää hankala löytää.

– Lukivaikeuden korjaaminen voi vaatia todella kovia ponnisteluja. Kun harjoittelu pitää aloittaa pohjalta, se saattaa olla kuin paluuta painajaisuneen lapsuuden koulunpenkistä.

Sykkyrä oppimishäiriöitä

Oppimishäiriöistä tunnetuin on lukihäiriö eli dysleksia. Se johtuu aivotoiminnan häiriöistä, ja se on tunnetuin erityisoppimishäiriöistä. Mutta muitakin on luokiteltu: Esimerkiksi lapsen kielelliset vaikeudet, joita nimitetään dysfasiaksi, saattavat näkyä sanavaraston normaalia hitaampana kasvuna ja puutteellisina lauseina. Matematiikan oppimisen vaikeus, dyskalkylia, taas saattaa ilmetä vaikeutena ymmärtää numerojärjestelmiä ja peruslaskutaidon automatisoitumisen hitautena. Tarkkaavaisuushäiriö ADHD taas vaikeuttaa keskittymistä opiskeluun.

Mutta mikä aiheuttaa mitäkin? Johtaako toinen toiseen? Voiko tarkkaavaisuushäiriö aiheuttaa lukihäiriötä ja päinvastoin?

Häiriöiden erottelu on Heikki Lyytisen mukaan hankalaa ja haastavaa, koska syyt ovat moninaiset.

– Harvoin pystytään tekemään tiukkaa yhden oppimisvaikeuden diagnoosia tyyliin ”lapsella on nyt tämä tai tuo”.

Lyytinen korostaa, että häiriön tunnistaminen on hyödyllistä, jos se auttaa ymmärtämään lasta eikä esimerkiksi ”päärinväin”-kirjoittajaa sorruta moittimaan huolimattomuusvirheistä. Silti vielä hyödyllisempää on ylipäätään saada lapsi oppimisen ja ennen kaikkea lukemisen imuun. Pitää saada aikaa oppimisen myönteinen kierre.

Kirjainleikkejä eskarissa

Heikki Lyytisen mielestä lapselle on eduksi tutustua kirjaimiin jo hyvissä ajoin ennen kouluikää. Varsinaisesti lukemista ei tarvitse tuputtaa, muttei aikaisin lukemaan oppimista kannata estelläkään.
On laskettu, että nyt jo 30 prosenttia suomalaislapsista osaa lukea esikouluikäisenä ja että määrä saattaa vielä kasvaa 40 prosenttiin.

Hän muistuttaa, että toisten lasten varhainen lukemaan oppiminen saattaa olla omiaan vahvistamaan negatiivista kierrettä niillä lapsilla, joille lukeminen on normaalia vaikeampaa, etenkin jos lapsen ympäristö ei kannusta lukemaan. Kierre saa lisävauhtia, jos opettajakaan ei huomaa, että lapsen häsläämisen syynä onkin aivoista johtuva oppimishäiriö.

– Lapsi, jonka ympäristö on suhtautunut myönteisesti lukemiseen ja jolle luetaan paljon, suuntautuu ikään kuin itsestään lukemiseen ja lähestyy koko ajan spontaanistikin sitä hetkeä, jolloin oivaltaa lukemisen periaatteen: tuo koukero on tuollainen äänne, tämä tällainen. Näistä seuraa oivalluksista suurin, jonka useimmat ihmiset muistavat koko elämänsä halki: hetki, jona lukemisen ihme avautui.

Lukihäiriöinen priimus

Vaikka esimerkiksi lukihäiriö on myös perinnöllistä, ympäristö on Lyytisen mukaan aina läsnä lukemisen oppimisessa. Kyse ei koskaan ole pelkästään geeneistä.

”Olin huono koulussa” -lause voi siis kätkeä taakseen miltei mitä tahansa: perinnöllisistä tai muista syistä johtuvia aivotoiminnan häiriöitä, emotionaalisia häiriöitä, ympäristön ymmärtämättömyyttä, latistamista, välinpitämättömyyttä?

– Voi. Toisaalta ei ole lainkaan mahdotonta että lapsi, jolla on lukihäiriö onkin niin sanottu hyvä oppilas. Kyse voi olla myös määrittelijästä. Jos esimerkiksi lukihäiriötä sorrutaan pitämään lapsen olennaisimpana piirteenä, se voi rajusti heikentää hänen intoaan oppimiseen.

Liian hidas lukija

Heikki Lyytisen mielestä vanhempien tai opettajien ja myös päivähoidon ammattilaisten pitää reagoida, ja parempi on huomata ongelmat liian varhain kuin liian myöhään. On havaittu esimerkiksi, että päivähoidon ammattilaisten arviot lasten kehitystasosta ovat usein ennakoineet suoriutumista läpi kouluajan.
Hän arvelee, että oppimishäiriöihin suhtaudutaan liian huolettomasti kuin huolekkaasti.

– Tapana on ajatella, että kyllä tämä tästä korjaantuu, että kaikkihan lukemaan oppivat. Niin onkin, että lähes kaikki suomalaislapset oppivat käytännön arjessa riittävän tarkoiksi lukijoiksi, mutta ongelmat saattavat ilmetä myöhemmässä elämässä esimerkiksi siten, että lukeminen jää toivottua paljon hitaammaksi

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Jos terveydentilasi epäilyttää, älä kysy lääkäriltä lupaa matkustamiseen, sillä hän ei voi sitä antaa.

– Vastuu on aina matkustajalla itsellään, lääkäri Ari Kinnunen Matkustajan Lääkäripalvelusta muistuttaa.

Hänen mukaansa joka vuosi kymmenet matkalla sairastuneet ja hoidosta huimasti maksaneet suomalaiset kokevat tulleensa petetyiksi, koska eivät ole tulleet ajatelleeksi, että omalla riskillä mennään. Jos vaikka Aasiassa kiertomatkalla sairastuu, jää yksin oman kielitaitonsa varassa sairaalaan, kun muut jatkavat matkaansa.

Matkavakuutuskaan ei aina pelasta. Se korvaa kyllä odottamattoman sairauden hoitokulut, mutta jos olemassa oleva sairaus pahenee matkalla, korvataan korkeintaan 7–14 vuorokauden välttämätön lääketieteellinen hoito. Muu hoito ja kuljetukset menevät omasta pussista.

– Ja jos paluu ei onnistu omalla lennolla, kroonikko maksaa myös matkansa ja sen vaatimat erikoisjärjestelyt. Ambulanssilento mantereelta toiselle maksaa 100 000 euroa, Ari Kinnunen muistuttaa.

Euroopassa turvallista sairastua

Kun matkustaa EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä, on paremmassa turvassa. Matkalainen saa sairastuessaan lääkärin hoitoa samalla hinnalla kuin paikalliset. Sellainen sairaus hoidetaan, jonka hoito ei voi odottaa kotiinpaluuta.

Jos on eurooppalainen sairaanhoitokortti, saa matkan aikana hoitoa myös pitkäaikaissairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi. Kortin voi tilata ennen matkaa verkossa tai puhelimitse.

Apua hakevan on kuitenkin hyvä muistaa, että hoidon laatu ja määrä vaihtelee maittain. Esimerkiksi Espanjassa ja Portugalissa turisti ohjataan helposit yksityiselle puolelle hoitoon, koska julkinen on ruuhkautunut. Sitä Kela ei korvaa.

Pohjoismaissa ei välttämättä tarvitse eurooppalaista sairaanhoitokorttia, koska hoidon saa myös esittämällä voimassa olevan passin tai muun virallisen henkilöllisyystodistuksen.

Euroopan ulkopuolella hoitoa voi saada paikallisen asiakasmaksun hinnalla ainoastaan Australian julkisessa terveydenhuollossa, kun esittää Kela-kortin ja passin. Muissa maissa joutuu maksamaan hoidon kaikki kustannukset itse.

Se on kuitenkin hyvä muistaa, että Suomen valtio ei maksa ulkomailla sairastuneiden tai kuolleiden kuljetusta kotimaahan.

Lue lisää Kelan sivuilta hoidon korvaamisesta ulkomailla

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Ientulehdus on flunssan jälkeen toiseksi tavallisin infektiosairaus, jota moni potee tietämättään. Koska bakteerit eivät pysy vain suussa, tulehdus kannattaa pysäyttää alkuunsa.

Ienverenvuoto on tuttua lähes jokaiselle, mutta usein verenvuoto tulee ja menee. Jos se hetkeksi loppuu, koko asia unohtuu. Ientulehdus on kuitenkin mainio naamioituja. Se saattaa tehdä tihutöitään kaikessa rauhassa, vaikka verenvuoto hiipuisikin. Tupakoitsijoilla tilanne on astetta salakavalampi, sillä tupakka on myrkkyä ikenille. Nikotiini supistaa myös verisuonia, jolloin verenvuotoa ei aina tule.

– Ainoa tapa huomata suun piilevät tulehdukset onkin käydä säännöllisesti hammaslääkärissä, muistuttaa iensairauksien erikoishammaslääkäri Birgitta von Troil.

Terve ien on väriltään kauniin vaaleanpunainen. Jos ikenet tihkuvat vähänkin verta, ne ovat tulehtuneet. Yksi ientulehduksen merkki onkin punastunut omena. Kun omenaa puraisee, siihen jää verinen viiru. Tulehtunut ien on myös usein turvonnut ja kipeä. Pahanhajuinen hengityskin voi kieliä infektiosta.

Hätkähdyttävää on, että jopa 65 prosentilla yli kolmikymppisistä todetaan syventyneitä ientaskuja, he siis sairastavat ientulehdusta, usein tietämättään. Ientulehdus saattaa iskeä herkästi esimerkiksi raskauden aikana, sillä tietyntyyppiset suun bakteerit lisääntyvät hormonaalisten tekijöiden vuoksi ja pääsevät aiheuttamaan ientulehdusta. Myös syljen eritys vähenee odotusaikana, jolloin hampaat reikiintyvät helpommin.

– Ientulehdusta aiheuttavat bakteerit siirtyvät syljen välityksellä jo äidistä vauvaan. Usein se tapahtuu niin, että tutin tippuessa lattialle äiti puhdistaa sen omassa suussaan tai maistaa samasta lusikasta, onko ruoka sopivan lämpöistä.

Aikuisilla bakteerit tarttuvat etenkin suudellessa.

Yksi hammas tai koko suu

Ientulehdus johtuu usein siitä, että ienrajojen ja hammasvälien säännöllinen puhdistaminen tuppaa unohtumaan, jolloin ienrajoihin kertyy bakteeripeitettä, plakkia. Kun bakteerit tekevät tuttavuutta syljen suolojen kanssa, muodostuu hammaskiveä, jonka karkea ja röpelöinen pinta on bakteerimagneetti. Toisille hammaskiveä syntyy puhdistuksesta huolimatta nopeammin, jopa parissa viikossa.

Kortteja ei jaeta tasan terveydenkään suhteen. On pieni joukko ihmisiä, joilla ientulehdus ei hoitamattomanakaan etene, mutta useimmille syntyy ajan mittaan kiinnityskudossairautena tunnettu parodontiitti. Silloin elimistön puolustussolut ryntäävät paikalle ja yrittävät vimmaisesti tappaa bakteereita.

Hammasta leukaluuhun kiinnittävät sidekudossäikeet haurastuvat, lopulta myös luuta tuhoutuu. Kun kudostuho etenee, hampaat alkavat liikkua, yläetuhampaat viuhkaantuvat ja hampaiden väliin syntyy rakoja.

–Pahimmillaan hammas voi irrota. Vaikeasti tulehtuneessa ikenessä ientaskumittari hurahtaa juuren kärkeen. Suun limakalvoille voi ilmestyä myös märkäpesäkkeitä, kertoo von Troil.

Parodontiitti voi rajoittua vain yhden hampaan tuntumaan, mutta pahimmillaan koko suu voi olla tulehduksen peitossa. Silloin tulehtuneen alueen pinta-ala saattaa olla kämmenen kokoinen. Harva meistä katselisi kovin pitkään tulehtunutta kämmentä.

Parodontiitti saattaa olla oireeton ja kivuton.

Sen kehittyminen vie yleensä vuosia, mutta joskus se voi kehittyä nopeamminkin.

Vaarallinen yleisinfektio

Vaikeaa, märkäistä ientulehdusta esiintyy erityisesti poikkeuksellisessa stressitilanteissa. Sitä nähdään joskus pakolaisilla ja sotien aikaan niin sanottu juoksuhautasuu oli yleinen myös Suomessa.

Jos ihminen sairastuu äkillisesti esimerkiksi keuhkokuumeeseen, influenssaan, syöpään tai sydäninfarktiin, suun tulehdus voi ryöstäytyä käsistä, sillä kehon puolustusta tarvitaan muualla. Kuume, yleiskunnon lasku ja nielemisvaikeudet ovat merkki siitä, että pitää mennä päivystävälle hammaslääkärille.

Kun bakteerit pääsevät verenkiertoon, ne voivat tarttua esimerkiksi vaurioituneisiin sydänläppiin tai keinoniveliin. Tulehdus voi johtaa myös ennenaikaiseen synnytykseen.

– Hoitamaton tulehdus saattaa viedä hampaat suusta, johtaa sydäninfarktiin, aivoverenkierron häiriöihin tai hengenvaaralliseen yleisinfektioon. Joka vuosi satoja ihmisiä joutuu sairaalaan, jopa tehostettuun hoitoon hammastulehduksen vuoksi. Usein heillä on jokin perussairaus tai haastava elämäntilanne, kuvailee von Troil.

Koska suussa muhivat tulehdukset heikentävät immuunipuolustusta, ne voivat pahentaa jo puhjenneita sairauksia. Joskus toistuvan poskiontelotulehduksen taustalta löytyy hammasjuuren infektio.

Diabeetikolla hoitamaton ientulehdus saattaa johtaa siihen, että verensokerit sahaavat ylös alas, insuliinin teho kudoksissa heikkenee ja lisäsairauksien vaara kasvaa. Reumaatikolla sairaus voi pahentua. Tulehtunut suu voi romahduttaa myös syöpäpotilaan kunnon ja heikentää syöpähoitojen tehoa. Syöpähoitojen alkaessa, samoin kuin esimerkiksi ennen lonkkanivelleikkausta, on tärkeää saada suusta tulehduspesäkkeet pois.

Kuin ruosteinen auto

Ihminen saattaa ajatella, että jos hammas parodontiitin vuoksi irtoaa tai joudutaan poistamaan ja jos tilillä on muutama tonni ylimääräistä, tilalle voi kätevästi pistää keinojuuren, implantin. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen.

– Samat bakteerit käyvät myös implantin kimppuun ja voivat irrottaa senkin. Puhutaan peri-implantiitista, muistuttaa von Troil.

Hammaslääkäri vertaa parodontiittia ruosteiseen autoon, jota voidaan hoitaa monella tavalla. Yksi vaihtoehto on laittaa maalia päälle, mutta jos saranatkaan eivät liiku, pitää vaihtaa koko ovi. Sama pätee parodontiittiin.

– Jos vaurioita on paljon, pelkästään mekaaninen puhdistus, hammaskiven poisto ja antibioottikuuri eivät auta. Tarvittaessa ientasku pitää avata ja vaurioitunutta aluetta hoitaa kirurgisesti. Joskus hampaita joudutaan myös poistamaan, ettei tulehdus etenisi, von Troil sanoo.

Parodontiitin hoidossa tarvitaan erikoishammaslääkäriä. Hoitosuunnitelma tehdään aina yksilöllisesti. Parodontologisen hoidon päättymisen jälkeen hoitoa voidaan myös jakaa hammaslääkärin ja suuhygienistin kesken, mikä laskee kustannuksia.

Asiantuntija: iensairauksien erikoishammaslääkäri Birgitta von Troil, Oral Hammaslääkärit.