Kun vaihdat öljyyn, moottorisi alkaa kehrätä. Voiteleva vaikutus tuntuu jokaisessa solussa ja näkyy niin voinnissa, mielialassa kuin ihossa. Näillä ohjeilla valitset parhaan eri käyttötarkoituksiin.

Eimistön rasvakoostumukselle käy samoin kuin voille, jos siihen sekoitetaan rypsiöljyä. Se notkistuu. Ravitsemustieteilijät ovat öljyjen terveyshyödyistä täysin varmoja.

– Ei löydy yhtään tutkimusta, joka osoittaisi kovan rasvan olevan terveellisempää kuin pehmeän, sanoo ravitsemusterapian apulaisprofessori Ursula Schwab.

Se kuinka pehmeä rasva tehostaa aineenvaihduntaa, näkyy ihan solutasolla.

– Kasviöljyjen pitkistä rasvahappoketjuista muotoutuu joustavia solukalvoja, joiden läpi ravintoaineet pääsevät helpommin kuin kovasta rasvasta rakentuneiden solukalvojen.

Omegoilla onneen

Epäterveellistä, kovaa, tyydyttynyttä rasvaa tulee helposti syödyksi piilorasvoina maito-, liha- ja leipomotuotteissa, kuten juustoissa, makkaroissa ja kekseissä. Voi, kookosöljy ja palmuöljy seikkailevat suonissa kuin tulitikut, kertyvät sisäelimiin ja kovettavat sydänlihassolukkoakin.

Kovia rasvoja ei kannata korvata toisella kovalla rasvalla, vaan pehmeillä kasviöljyillä.

Kertatyydyttymättömät öljyt ovat kaikille elintoiminnoille parempia kuin eläinrasvat, kookosrasva tai palmuöljy. Parasta, rasvojen  aatelia ovat kuitenkin öljyt, joissa on mahdollisimman paljon monityydyttymättömiä rasvahapposidoksia. Nämä monityydyttymättömät, pitkät sidokset joustavat joka nivelestään ja muokkaavat ihmissolukostakin joustavaa.

Elimistön mahdollisimman hyvän rasvahappokoostumuksen salaisuus on välttämättömissä rasvahapoissa, omega-3:ssa eli alfa-linoleenihapossa ja omega-6:ssa eli linolihapossa. Näitä kahta omegaa tarvitaan melkein kaikkiin elintoimintoihin hormoneiden hyrräämisestä hiustenkasvuun, eivätkä ne synny maksassa tyhjästä, vaan ne on syötävä.

Jahtaa omega-kolmosia

Öljyistä kannattaa valita se, jossa on vähiten tyydyttynyttä rasvaa ja paljon omega-3:a. Pellavansiemenöljyssä omega-kolmosia on yli puolet, mutta se on lähinnä nautiskeluöljy, eikä siinä voi paistaa. Arkiruoan kannalta paras on rypsiöljy, jossa tyydyttynyttä rasvaa on vain 6 prosenttia ja omega-3:a 11 prosenttia.

Välttämättömiä rasvahappoja ei ole kaikissa, vaan ainoastaan monityydyttymättömissä öljyissä. Valtaosassa monityydyttymättömiäkin öljyjä on enemmän omega-6:a kuin omega-3:a. Niinpä kuutostakaan ei tarvitse erikseen etsiä, vaan voi keskittyä jahtaamaan mahdollisimman suurta omega-3-pitoisuutta.

Omega-3-rasvahappoa tarkoittavat myös merkinnät n3, EPA, DHA, alfalinoleenihappo tai 18:3.

Myynnissä on myös öljyjä, joihin on lämäisty isolla omega-3-tarra, vaikka tuote on enimmäkseen oliiviöljyä. Oliiviöljyssä on omega-3:a vain nimeksi. Jos siitä haluaa saada päiväannoksen, on juotava koko 2,5 desin pullo! Jos niin tekisi, muuta ei tarvitsisi sinä päivänä suuhun pannakaan, sillä öljyt ovat silkkaa rasvaa.

Öljy pitää hyvin nälkää, ja omega-3 parantaa kehon rasvahappokoostumusta jo muutamassa viikossa. Sen voi huomata kuivan ihon kunnon kohentumisena ja mielialan paranemisena, kun aivoissa on tarpeeksi rasvasolujen välttämättömiä rakennusaineita.

Rypsiä, sanoo asiantuntija

Koska välttämättömät rasvahapot ovat elämällemme välttämättömiä, tarvitsemme omega-3:a päivittäin pari grammaa. Ja ne on siis saatava suun kautta.

Sen saa nauttimalla kämmenenkokoisen palan rasvaista kalaa, kourallisen saksanpähkinöitä tai pari ruokalusikallista rypsiöljyjä. Kun vielä silaa leivän kasvimargariinilla, alkavat suonet sulaa ja autoimmuunitautien, kuten reuman ja atopian, oireet voivat hellittää.

Mitä vähemmän rasvoja käyttää, sitä kipeämmin omega-öljyjä tarvitsee. Rypsiöljyä voi käyttää kaikessa ruoanlaitossa ja ruokailussa, salaateissa ja smoothiessa.

Ursula Schwab on käynyt läpi kaikki tämän vuosituhannen rasvatutkimukset ja suosittelee arkeen rypsiöljyä sen monipuolisen koostumuksen vuoksi.
Rypsi on kovan rasvan vastalääke. Mitä enemmän valmisruokiin ja leipomotuotteisiin piilotettuja tönkkörasvoja syö, sitä tärkeämpää on saada rypsiöljyn juoksevaa rasvaa.

Sen sijaan sillä ei ole terveyden kannalta väliä, onko öljy kylmä- vai lämminpuristettu. Maku- ja väriaineita on kylmäpuristetussa enemmän, mutta rasvahappokoostumuksessa eroja ei juuri ole.

Lue lisää:

Kasviöljyissä löytyy - lue mikä käy mihinkin

Mitä öljyä pannulle?

Lisää ruokavalioon hyvää rasvaa - ja laihdu

  • Kookosrasvaa markkinoidaan nykyään kookosöljynä, mutta tuote on samaa kovaa rasvaa, jota on voinut vuosikymmenet ostaa kuultavana könttinä kaupan kylmähyllystä.
  • Kookosrasva on vielä tyydyttyneempää (91 %) kuin voi (67 %).
  • Kookosrasva käyttäytyy laboratoriossa hiukan lempeämmin kuin eläinrasva, mutta ihmiselimistössä se on yhtä tyly kuin mikä tahansa könttärasva. Pahaa
    kolesterolia se ei ainakaan laske.
  • Kookosrasva pehmenee lämpimässä voin tavoin, mutta sen rasvahappokoostumus säilyy kovana rasvana.
Vierailija

Lyömättömät perustelut: öljy hyödyksi terveydelle

Tosi lyömättömät! Mulle tulee heti mieleen parikin juttua mitkä on tässä tekstissä päin helvettiä mutta otetaan yksi esimerkki: Jos mietitään öljyä vain omega-3:n kannalta niin kasviöljyt yleensäkin ovat erittäin huonoja vaihtoehtoja, koska ihmiskeho ei voi käyttää suoraan hyväksi kasviöljyjen alfalinoleenihappoa, joka on omega-3:n esiaste. Kehon pitää muuttaa alfalinoleenihappo ensin EPA:ksi ja DHA:ksi, joita sitten voi käyttää hyödyksi. Mikä tässä on sitten ongelma? Ihmiskeho muuntaa...
Lue kommentti
Vierailija

Lyömättömät perustelut: öljy hyödyksi terveydelle

MIlloin tämä nainen saadaan vaikenemaan? Tai milloin hän itse ymmärtää vaieta? Tässä jutussa todellakin on moni asia päin helvettiä ja pitäisi kirjoittaa koko artikkeli uusiksi jos haluaa kaikkiin epäkohtiin puuttua mutta tässä eräs mikä oikein hyppäsi silmille: "Kun vielä silaa leivän kasvimargariinilla, alkavat suonet sulaa ja autoimmuunitautien, kuten reuman ja atopian, oireet voivat hellittää." Itse uskon että sokeri se on mikä tappaa eikä rasva. Ja nopeasti sokeristuvat elintarvikkeet...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun verensokeri on pysyvästi koholla, olet sairastunut tyypin 2 diabetekseen. Mikä siihen johtaa, miten sitä voi välttää?

Millaisia ovat alkavan tyypin 2 diabeteksen oireet?

Erityisesti syömisen jälkeen saattaa vähän väsyttää ja raukaista. Suu tuntuu kuivalta ja janottaa, voi ilmetä keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta, näön sumentumista sekä jalkojen puutumista ja pistelyä.

Kun verenkierrossa on paljon ylimääräistä glukoosia, sitä alkaa erittyä myös virtsaan, jolloin virtsaamistarve voimistuu.

Aiemmin puhuttiin vanhuustyypin diabeteksesta, mutta termi on vanhentunut, sillä osa sairastuneista on nuoria. Yhdysvalloissa ja Englannissa sairastuneiden joukossa on myös lapsia ja teiniikäisiä.

Onko löytynyt uusia tekijöitä, jotka vaikuttavat sairastumiseen?

Diabeteksen puhkeamisessa on vielä paljon tuntematonta, mutta ylipainon, vähäisen liikkumisen ja perintötekijöiden lisäksi yksi vähemmän tunnettu riskitekijä on pitkään jatkunut univaje. Jo yksi huonosti nukuttu yö voi pistää verensokeritasot hetkeksi hyrskyn myrskyn. Unen puute kääntää hormonitoiminnan sellaiseksi, että ruokahalu voimistuu, kylläisyyden tunne vähenee ja insuliinin toimintaa heikkenee.

Myös ympäristömyrkyt, kuten raskasmetallit ja torjunta-aineet muuttavat hormonien ja geenien toimintaa. Ympäristömyrkkyjä on esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmateriaaleissa, hygieniatuotteissa, muoveissa ja kaloissa.

Voiko sairastaa tietämättään?

Voi, jopa vuosia tai vuosikymmeniä, sillä tyypin 2 diabetes on usein petollisen vähäoireinen tai oireeton.

Ei ole lainkaan tavatonta, että silmälääkäri huomaa taudin ensimmäisenä. Liika sokeri verenkierrossa saa silmänpohjan pienet verisuonet ratkeilemaan ja vuotamaan.

Joskus äkillisen sydäninfarktin takaa paljastuu tyypin 2 diabetes.

Miksi huomaamaton tautikin on vaarallinen?

Pitkään jatkuessaan korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, sydäntä ja hermostoa.

Silmänpohjan verisuonten vaurioituminen voi jopa sokeuttaa. Jos munuaisten verisuonet vaurioituvat, ihminen voi joutua keinomunuaishoitoon tai elinsiirtoon.

Hermovauriot taas aiheuttavat erimuotoisia tuntohäiriöitä, kuten puutumista, pistelyä ja lämpötunnon vaihtelua raajoissa. Hermojen vaurioituminen voi tehdä myös sen, että ihminen ei tunne esimerkiksi kengässään hiertävää kiveä, jolloin jalat voivat haavautua.

Diabeetikoita myös ientulehdukset piinaavat terveitä enemmän.

Jopa 60–70 prosenttia aikuisiän diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin.

Voiko diabeteksesta parantua?

Tyypin 2 diabetesta pidetään elämänmittaisena sairautena, mutta sen voi hoitaa erinomaiseen tasapainoon syömällä terveellisesti, nukkumalla hyvin ja liikkumalla tarpeeksi.

Osa pääsee lihavuusleikkauksen jälkeen eroon diabeteslääkkeistä. Leikkaus parantaa insuliinin toimintaa ja lisää kylläisyyden tunnetta.

Voidaan ajatella, että jos verensokeri on pysynyt vuoden normaalina ilman lääkitystä, on parantunut.


Mikä on tehokkainta tyypin 2 diabetesta hoitoa?

Tärkeintä on painonpudotus. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabeetikoilla laihduttaminen on kuitenkin terveitä vaikeampaa. Silloin, kun laihtumisesta olisi eniten hyötyä, elimistö pistää kaikin keinoin hanttiin.

Taivaita ei kuitenkaan tarvitse tavoitella, sillä jo pieni, noin viiden prosentin painonpudotus voi saada ihmeitä aikaan.

Lääkehoidossa pyritään valitsemaan valmisteita, jotka eivät lihota tai altista hypoglykemioille ja jotka jopa auttavat laihtumaan. SGLT2-estäjäryhmän lääkkeet poistavat myös glukoosia virtsaan, ja osa diabeetikoista saattaa keventyä sen vaikutuksesta jopa parikymmentä kiloa.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Lue lisää tyypin 2 diabeteksesta Käypä hoito -suosituksesta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti