Jyrisee, suhisee, vinkuu. Räkättää, haukkuu ja kailottaa. Korvamme ovat kovilla joka päivä. Eivätkä vain korvat. Niin aivot kuin sydänkin resonoi ympäristön meluhyökkäykseen jälkeen.

Tiesitkö, että kun haavanlehti syksyllä irtoaa puusta, sen voi kuulla. Lehden kannasta kuuluu pieni, lähes aavistuksenomainen naksahdus, kun se heittää hyvästit puulle ja leijailee alas.

Äänten harrastajalle maailma avautuu hieman samalla tavalla kuin makujen maailma ruoanharrastajalle. Siinä missä herkuttelija poimii aterioista erilaisia mausteita ja nyansseja, äänien nautiskelija poimii ympäristöstään ritinöitä, solinoita ja kaikuja. Ja siinä missä kulinaristille kauhistus on täyteen rasvaa ja suolaa tupattu eines, ääni-ihmiselle sitä on melu.

Melua on vaaran merkki

Ympäristömme todellakin on muuttunut meluisaksi. Sen pahin ilmenemismuoto ovat jyrisevät rekat, jylisevät lentokoneet, kolisevat junat ja suhahtelevat autot. Melua aiheuttavat myös seinää poraava naapuri, ruohonleikkurit, pärinäpojat ja kaikkien vihaamat lehtipuhaltimet. Etenkin kaupunkiympäristö on paljon meluisampi paikka kuin se oli sata vuotta sitten.

Monet tutkijat pitävät melua vakavana ympäristöhaittana, sillä melussa olemisen tiedetään vahingoittavan terveyttä. Monissa paikoissa liikennemelu ylittää lähes jatkuvasti 55 desibeliä, mikä on määritelty melun terveysvaikutusten riskirajaksi.

– Ongelma on mittava, sillä näillä alueilla asuu lähes 900 000 suomalaista, sanoo ympäristömelua tutkinut lääkäri ja tutkija Marja Heinonen-Guzejev.

Tutkijat uskovat, että kova ääni toimii eräänlaisena vaarasignaalina, joka kytkee elimistön stressireaktion päälle. Kun elimme vielä savannilla, kovat äänet merkitsivät usein vaaraa ja pelastauduimme niiltä kuulomme avulla. Siksi kuuloaivokuorelta on edelleen suora yhteys aivojen niihin osiin, jotka säätelevät pelkoreaktioitamme ja valmistavat meidät pakenemaan tai taistelemaan.

Nykykäsityksen mukaan melun aiheuttamat terveysvaikutukset liittyvät päasiassa tähän stressireaktioon. Kun kuulemme kovaa melua, stressihormonien määrä veressä kasvaa, verenpaineemme nousee ja elimistömme menee hälytystilaan. Terveytemme kannalta on olennaista, kuinka kauan tuo hälytystila kestää.

Sydän kärsii melusta

Paras todiste siitä, että tuo ikiaikainen mekanismi toimii meissä on se, että melun keskellä elävät ihmiset ovat selvästi stressaantuneita. Kun eri puolilla maailmaa on tutkittu ihmisiä, jotka elävät lento- tai liikennemelualueilla, on todettu, että melualueilla elävien ihmisten stressihormonitasot ja verenpaine ovat yleensä korkeammat kuin hiljaisemmilla alueilla elävillä ihmisillä.

Tutkijat uskovat, että nämä oireet ovat merkki elimistön pitkittyneestä hälytystilasta. Toisin sanoen normaalitilanteessa stressireaktio tulee ja menee, eikä se silloin aiheuta ongelmia, mutta meluisilla alueilla jatkuva altistus pitää reaktiota yllä. Tämä hiljaisella liekillä elävä stressireaktio alkaa kalvaa terveyttä.

Suurin terveysriski pitkään melulle altistuville ovat sydän- ja verisuonisairaudet: kohonnnut verenpaine ja etenkin sepelvaltimotauti. Saksalaisissa tutkimuksissa on laskettu, että pelkkä tieliikennemelu aiheuttaisi vuosittain noin kolme prosenttia kaikista sydäninfarkteista.

– Meillä tuo prosenttiosuus on pienempi, koska Suomessa tieliikennemelua on Saksaa vähemmän, sanoo Heinonen-Guzejev.

Kova meteli merkitsee aivoillemme vaaraa. Vaikka keskushermostomme tietoinen osa kertoo meille, että kyseessä on vain rekka, aivojemme primitiiviset osat voivat tulkita jylyn uhkana. Koska tiedämme, ettei rekka ole vaarallinen, emme juokse pakoon mutta emme voi myöskään estää sisällämme nousevaa primitiivistä aggressiota.

Herkät vaaravyöhykkeessä

Kun ihmiset avaavat suunsa ja valittavat melusta, vastauksena on usein närkästynyt umpimielisyys: Mitä siinä valitatte? Ei melu minua häiritse. Nykyään tutkijat jakavatkin ihmiset meluherkkiin ja ei-meluherkkiin.  

– Ihmiset poikkeavat suuresti siinä, miten he kokevat melun ja reagoivat siihen, sanoo Heinonen-Guzejev

– Toiset sietävät melua hyvin, kun taas  toisia häiritsee jo vähäinenkin ääni.
Se, mitten meluherkkä ihminen on, vaikuttaa suuresti siihen, millaiset mahdollisuudet hänellä on tottua meluun. Lääkäri pitää selvänä, että hyvin meluherkkä ihminen ei totu meluun, vaikka asuisi moottoritien varrella kolmekymmentä vuotta.

Entä sitten melunsietäjät? Mielenkiintoisesti heidän stressireaktionsa paljastaa, ettei heidänkään elimistönsä totu meluun, vaikka he muuta väittävät. Kun nimittäin näiden ihmisten stressihormonieritystä ja verenpainetta seurataan läpi yön, heidän elimistönsä reagoi meluun selvästi, vaikka he olisivat itse sikeässä unessa.  

Marja Heinonen-Guzejev on tutkinut meluherkkyyttä ja pitää meluherkkiä melualtistuksen kannalta suurimpana riskiryhmänä.

– On loogista, että jos ihmiset kärsivät melusta, myös sen vaikutukset terveyteen ovat vakavammat.

Tämä on käynyt ilmi Heinonen-Guzejevin tutkimasta suomalaisaineistosta. Siinä havaittiin, että meluherkillä naisilla oli huomattavasti suurempi riski kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin kuin verrokeilla, jotka eivät olleet meluherkkiä.

Hälinä väsyttää

Melulla on myös toiset kasvot. Siinä desibelit eivät välttämättä nouse korkealle, mutta ympäristössä vallitsee jatkuva kakofonia. Puhelimet soivat, faksit ujeltavat, työkaverit puhuvat kännyköihinsä ja joku nauraa rätkättää kovaäänisesti naapuriloosissa.

Tällainen tilanne käy hyvin nopeasti sietämättömäksi keskushermostolle. Hälyn vaikutuksella henkisiin toimintoihimme on neurofysiologinen pohja. Koska keskushermosto joutuu käyttämään aikaa ja energiaa turhien hälyäänien käsittelyyn, sillä riittää vähemmän energiaa muihin tehtäviin. Tämä näkyy esimerkiksi avotoimistoissa keskittymiskyvyn puutteena ja se voi oireilla myös käsittämättömänä väsymyksenä ja unihäiriöinä.

Tutkijat ovat erityisen huolestuneita siitä, mitä häly tekee päiväkoti- ja koululapsille. Siinä missä häly syö aikuisilla suorituskykyä, lasten kohdalla on osoitettu lukuisin tutkimuksin, että melu syö heidän oppimis- ja keskittymiskykyään ja heikentää heidän muistiaan. Ongelma ei koske vain päiväkoti- ja kouluympäristöä; tulos on sama, jos lasten koti sijaitsee moottoritien tai lentokentän tuntumassa.

Koska lasten aivot ovat vasta kehittymässä, melun pelätään aiheuttavan pysyviä haittoja lasten kognitiivisiin taitoihin.

Pelastus hiljaisuudessa

Marja Heinonen-Guzejevin mukaan vastuu meluntorjunnasta on viranomaisilla, kaavoittajilla ja suunnittelijoilla, ei yksityisillä kansalaisilla.

– Jos asuu moottoritien varrella ja kärsii melusta, voi toki muuttaa pois tai siirtää makuuhuoneen talon hiljaisemmalle puolelle, hän sanoo.

Melun sijasta ihmiset voivat kuitenkin vaikuttaa sen aiheuttamaan stressireaktioon. Melun vastakohdalla, hiljaisuudella, nimittäin on päinvastainen vaikutus stressiin. Tutkimusten mukaan jo muutaman minuutin oleskelu luonnon rauhassa alentaa verenpainetta ja lievittää stressiä muutenkin. Lisäksi on havaittu, että kävelyretki luonnossa tai puistossa alentaa sykettä ja verenpainetta nopeammin kuin kävelyretki kaupungin keskustassa. Puistossa ei tarvitse koko ajan tarkkailla ympäristöä, jolloin elimistön valmiustila kytkeytyy pois ja tilalle astuu ihana rauha.

Monet melualueilla asuvat ihmiset näyttävät tietävän tämän ilman tutkimuksiakin. He nimittäin käyvät puistoissa ja viheralueilla useammin kuin rauhallisemmilla alueilla elävät ihmiset.

Asiantuntija työterveyshuollon erikoislääkäri ja tutkija Marja Heinonen-Guzejev, Helsinki

Lue lisää:
Korva kaipaa hiljaisuutta
Tinnitus - miten estän korvien soimisen?

Melu

  • heikentää kuuloa ja aiheuttaa kuulovaurioita
  • virittää elimistön hälytystilaan, jolla vaikutuksia mm. verenkiertoelimistöön ja stressihormoneihin
  • nostaa verenpainetta
  • aiheuttaa unihäiriöitä
  • heikentää oppimista, tarkkaavaisuutta, muistia ja keskittymiskykyä sekä lapsilla että aikuisilla
  • aiheuttaa hermostuneisuutta, aggressiivisuutta ja levottomuutta
  • lisää sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riskiä.

Millainen melu vahingoittaa?

  • Aiheuttaa kipua 110–130 dB, esim. ukkonen, painepora, haulikon laukaus.
  • Vuosien altistus aiheuttaa kuulovamman 75–85 dB, esim. rekan jyrinä, auton sisätila, kaupunkiliikenne.
  • Jatkuva altistus vahingoittaa terveyttä 55 dB, esim. luokkahuone, normaali keskustelu.

Ohje-arvoja, joita ei saa ylittää

  • Asutusalue korkeintaan 55 dB (yöllä 50 dB; uusilla asuinalueilla 45 dB), vastaa hiljaista kaupunkiliikennettä.
  • Virkistysalueilla 45 dB; yöllä 40 dB, vastaa kuiskausta kirjastossa.
  • Liike- ja toimistohuoneet 45 dB, vastaa hiljaista puhetta.
  • Asuinhuoneissa 35 dB; yöllä 30 dB, vastaa metsää.
  • Opetustilat 30 Db, vastaa puiden suhinaa.
Vierailija

Melu uhkaa terveyttä

Te jotka pyydätte lapsia lomille mukaan, ottakaa koko katras jos harrastuksena mekkalan pito (joukkuepeli), mökissä, pihalla jos naapureita ei lähellä, isovanhemmat puhumaan kovaäänisesti, potkimaan palloa, huutamaan, tätä muutama vuosi aamusta iltaan, 8-23. En usko, että sen jälkeen meillä on niin paljon vanhempia, jotka ylpeilevät lastensa äänellä. Toisten melun kuuleminen uuvuttaa ja sairastuttaa. Kaikille oikeus meteliin. Sukupuolierot tuotetaan. Toisten metelin kuuntelu uu uttaa, saa...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Minulta poistettiin eturauhanen 2010. Sen jälkeen ei erektiota ole ollut. Voinko näin pitkän tauon jälkeen ottaa potenssilääkettä?

Erektiohäiriö on tavallinen ongelma eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen, sillä erektion kannalta tärkeät hermot kulkevat aivan eturauhasen vieressä.

Erektiohäiriön hoitoon on suun kautta otettavia lääkkeitä (fosfodiesteraasin estäjiä), jotka laajentavat verisuonia ja tehostavat veren virtausta siittimeen silloin, kun mies kiihottuu.

Mitä vaikeampi erektiohäiriö on, sitä harvempi saa tableteista riittävän avun. Kaikkiaan kuitenkin yli puolet niistä, joiden erektiohäiriö johtuu eturauhasleikkauksesta, on tutkimuksissa hyötynyt lääkityksestä, joten pitkänkin tauon jälkeen lääkehoitoa kannattaa kokeilla, jollei siihen ole esteitä. Nämä lääkkeet eivät esimerkiksi sovi nitrovalmisteiden kanssa.

Jos erektiotabletit eivät auta, voidaan kokeilla pistoksena siittimen paisuvaiskudokseen tai virtsaputkeen annosteltavia lääkkeitä, jotka tehoavat useammille miehille. Joskus kysymykseen tulee myös penisproteesi. Hoidosta voi keskustella oman terveyskeskuslääkärin kanssa tai hakeutua urologin vastaanotolle.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Onko runsaalla kahvinjuonnilla vaikutusta rytmihäiriöihin? Juon noin seitsemän kuppia vuorokaudessa, ja minusta tuntuu, että rytmihäiriöt ovat lisääntyneet kahvikuppien myötä.

Kahvissa oleva kofeiini stimuloi ihmisen sisäistä hermostoa: vireystila nousee ja samalla syke ja verenpaine. Kahvikupillisen koko ja sen sisältämä kofeiinimäärä voivat vaihdella huomattavasti, joten kuppien lukumäärästä ei suoraan voi päätellä saadun kofeiinin määrää. Nykyiset kupit ja mukit ovat melko kookkaita verrattuna vaikka vielä 1970-luvun kahvikuppeihin.

Myös kahvin ja muidenkin stimulanttien vaste ihmisissä vaihtelee. Osa ihmisistä on hyvin herkkiä kofeiinille ja kokee sen aiheuttaman stimulaation niin häiritsevänä, että välttävät kahvia kokonaan tai juovat vain kofeiinitonta kahvia.

Seitsemän kuppia kahvia päivässä on kupin koosta ja keitoksen vahvuudesta riippumatta joka tapauksessa melko suuri määrä. Pitkän päälle moni pyrkii vähentämään kahvin määrään muun muassa vatsavaivojen, rytmihäiriöiden, levottoman olon ja univaikeuksien takia.

Rytmihäiriöongelma syntyy harvoin pelkästään kahvia juomalla. Runsas kofeiinin saanti lisää kuitenkin helposti rytmihäiriöitä niillä, jotka niistä muutenkin kärsivät. Kannattaa kokeilla, onko vointi parempi, jos nauttii vain 2-3 kupillista kahvia päivässä. Silloin kahvihetkestä muodostuu helpommin päivän nautintohetki, varsinkin, jos kahvi on laadukasta.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.