Jyrisee, suhisee, vinkuu. Räkättää, haukkuu ja kailottaa. Korvamme ovat kovilla joka päivä. Eivätkä vain korvat. Niin aivot kuin sydänkin resonoi ympäristön meluhyökkäykseen jälkeen.

Tiesitkö, että kun haavanlehti syksyllä irtoaa puusta, sen voi kuulla. Lehden kannasta kuuluu pieni, lähes aavistuksenomainen naksahdus, kun se heittää hyvästit puulle ja leijailee alas.

Äänten harrastajalle maailma avautuu hieman samalla tavalla kuin makujen maailma ruoanharrastajalle. Siinä missä herkuttelija poimii aterioista erilaisia mausteita ja nyansseja, äänien nautiskelija poimii ympäristöstään ritinöitä, solinoita ja kaikuja. Ja siinä missä kulinaristille kauhistus on täyteen rasvaa ja suolaa tupattu eines, ääni-ihmiselle sitä on melu.

Melua on vaaran merkki

Ympäristömme todellakin on muuttunut meluisaksi. Sen pahin ilmenemismuoto ovat jyrisevät rekat, jylisevät lentokoneet, kolisevat junat ja suhahtelevat autot. Melua aiheuttavat myös seinää poraava naapuri, ruohonleikkurit, pärinäpojat ja kaikkien vihaamat lehtipuhaltimet. Etenkin kaupunkiympäristö on paljon meluisampi paikka kuin se oli sata vuotta sitten.

Monet tutkijat pitävät melua vakavana ympäristöhaittana, sillä melussa olemisen tiedetään vahingoittavan terveyttä. Monissa paikoissa liikennemelu ylittää lähes jatkuvasti 55 desibeliä, mikä on määritelty melun terveysvaikutusten riskirajaksi.

– Ongelma on mittava, sillä näillä alueilla asuu lähes 900 000 suomalaista, sanoo ympäristömelua tutkinut lääkäri ja tutkija Marja Heinonen-Guzejev.

Tutkijat uskovat, että kova ääni toimii eräänlaisena vaarasignaalina, joka kytkee elimistön stressireaktion päälle. Kun elimme vielä savannilla, kovat äänet merkitsivät usein vaaraa ja pelastauduimme niiltä kuulomme avulla. Siksi kuuloaivokuorelta on edelleen suora yhteys aivojen niihin osiin, jotka säätelevät pelkoreaktioitamme ja valmistavat meidät pakenemaan tai taistelemaan.

Nykykäsityksen mukaan melun aiheuttamat terveysvaikutukset liittyvät päasiassa tähän stressireaktioon. Kun kuulemme kovaa melua, stressihormonien määrä veressä kasvaa, verenpaineemme nousee ja elimistömme menee hälytystilaan. Terveytemme kannalta on olennaista, kuinka kauan tuo hälytystila kestää.

Sydän kärsii melusta

Paras todiste siitä, että tuo ikiaikainen mekanismi toimii meissä on se, että melun keskellä elävät ihmiset ovat selvästi stressaantuneita. Kun eri puolilla maailmaa on tutkittu ihmisiä, jotka elävät lento- tai liikennemelualueilla, on todettu, että melualueilla elävien ihmisten stressihormonitasot ja verenpaine ovat yleensä korkeammat kuin hiljaisemmilla alueilla elävillä ihmisillä.

Tutkijat uskovat, että nämä oireet ovat merkki elimistön pitkittyneestä hälytystilasta. Toisin sanoen normaalitilanteessa stressireaktio tulee ja menee, eikä se silloin aiheuta ongelmia, mutta meluisilla alueilla jatkuva altistus pitää reaktiota yllä. Tämä hiljaisella liekillä elävä stressireaktio alkaa kalvaa terveyttä.

Suurin terveysriski pitkään melulle altistuville ovat sydän- ja verisuonisairaudet: kohonnnut verenpaine ja etenkin sepelvaltimotauti. Saksalaisissa tutkimuksissa on laskettu, että pelkkä tieliikennemelu aiheuttaisi vuosittain noin kolme prosenttia kaikista sydäninfarkteista.

– Meillä tuo prosenttiosuus on pienempi, koska Suomessa tieliikennemelua on Saksaa vähemmän, sanoo Heinonen-Guzejev.

Kova meteli merkitsee aivoillemme vaaraa. Vaikka keskushermostomme tietoinen osa kertoo meille, että kyseessä on vain rekka, aivojemme primitiiviset osat voivat tulkita jylyn uhkana. Koska tiedämme, ettei rekka ole vaarallinen, emme juokse pakoon mutta emme voi myöskään estää sisällämme nousevaa primitiivistä aggressiota.

Herkät vaaravyöhykkeessä

Kun ihmiset avaavat suunsa ja valittavat melusta, vastauksena on usein närkästynyt umpimielisyys: Mitä siinä valitatte? Ei melu minua häiritse. Nykyään tutkijat jakavatkin ihmiset meluherkkiin ja ei-meluherkkiin.  

– Ihmiset poikkeavat suuresti siinä, miten he kokevat melun ja reagoivat siihen, sanoo Heinonen-Guzejev

– Toiset sietävät melua hyvin, kun taas  toisia häiritsee jo vähäinenkin ääni.
Se, mitten meluherkkä ihminen on, vaikuttaa suuresti siihen, millaiset mahdollisuudet hänellä on tottua meluun. Lääkäri pitää selvänä, että hyvin meluherkkä ihminen ei totu meluun, vaikka asuisi moottoritien varrella kolmekymmentä vuotta.

Entä sitten melunsietäjät? Mielenkiintoisesti heidän stressireaktionsa paljastaa, ettei heidänkään elimistönsä totu meluun, vaikka he muuta väittävät. Kun nimittäin näiden ihmisten stressihormonieritystä ja verenpainetta seurataan läpi yön, heidän elimistönsä reagoi meluun selvästi, vaikka he olisivat itse sikeässä unessa.  

Marja Heinonen-Guzejev on tutkinut meluherkkyyttä ja pitää meluherkkiä melualtistuksen kannalta suurimpana riskiryhmänä.

– On loogista, että jos ihmiset kärsivät melusta, myös sen vaikutukset terveyteen ovat vakavammat.

Tämä on käynyt ilmi Heinonen-Guzejevin tutkimasta suomalaisaineistosta. Siinä havaittiin, että meluherkillä naisilla oli huomattavasti suurempi riski kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin kuin verrokeilla, jotka eivät olleet meluherkkiä.

Hälinä väsyttää

Melulla on myös toiset kasvot. Siinä desibelit eivät välttämättä nouse korkealle, mutta ympäristössä vallitsee jatkuva kakofonia. Puhelimet soivat, faksit ujeltavat, työkaverit puhuvat kännyköihinsä ja joku nauraa rätkättää kovaäänisesti naapuriloosissa.

Tällainen tilanne käy hyvin nopeasti sietämättömäksi keskushermostolle. Hälyn vaikutuksella henkisiin toimintoihimme on neurofysiologinen pohja. Koska keskushermosto joutuu käyttämään aikaa ja energiaa turhien hälyäänien käsittelyyn, sillä riittää vähemmän energiaa muihin tehtäviin. Tämä näkyy esimerkiksi avotoimistoissa keskittymiskyvyn puutteena ja se voi oireilla myös käsittämättömänä väsymyksenä ja unihäiriöinä.

Tutkijat ovat erityisen huolestuneita siitä, mitä häly tekee päiväkoti- ja koululapsille. Siinä missä häly syö aikuisilla suorituskykyä, lasten kohdalla on osoitettu lukuisin tutkimuksin, että melu syö heidän oppimis- ja keskittymiskykyään ja heikentää heidän muistiaan. Ongelma ei koske vain päiväkoti- ja kouluympäristöä; tulos on sama, jos lasten koti sijaitsee moottoritien tai lentokentän tuntumassa.

Koska lasten aivot ovat vasta kehittymässä, melun pelätään aiheuttavan pysyviä haittoja lasten kognitiivisiin taitoihin.

Pelastus hiljaisuudessa

Marja Heinonen-Guzejevin mukaan vastuu meluntorjunnasta on viranomaisilla, kaavoittajilla ja suunnittelijoilla, ei yksityisillä kansalaisilla.

– Jos asuu moottoritien varrella ja kärsii melusta, voi toki muuttaa pois tai siirtää makuuhuoneen talon hiljaisemmalle puolelle, hän sanoo.

Melun sijasta ihmiset voivat kuitenkin vaikuttaa sen aiheuttamaan stressireaktioon. Melun vastakohdalla, hiljaisuudella, nimittäin on päinvastainen vaikutus stressiin. Tutkimusten mukaan jo muutaman minuutin oleskelu luonnon rauhassa alentaa verenpainetta ja lievittää stressiä muutenkin. Lisäksi on havaittu, että kävelyretki luonnossa tai puistossa alentaa sykettä ja verenpainetta nopeammin kuin kävelyretki kaupungin keskustassa. Puistossa ei tarvitse koko ajan tarkkailla ympäristöä, jolloin elimistön valmiustila kytkeytyy pois ja tilalle astuu ihana rauha.

Monet melualueilla asuvat ihmiset näyttävät tietävän tämän ilman tutkimuksiakin. He nimittäin käyvät puistoissa ja viheralueilla useammin kuin rauhallisemmilla alueilla elävät ihmiset.

Asiantuntija työterveyshuollon erikoislääkäri ja tutkija Marja Heinonen-Guzejev, Helsinki

Lue lisää:
Korva kaipaa hiljaisuutta
Tinnitus - miten estän korvien soimisen?

Melu

  • heikentää kuuloa ja aiheuttaa kuulovaurioita
  • virittää elimistön hälytystilaan, jolla vaikutuksia mm. verenkiertoelimistöön ja stressihormoneihin
  • nostaa verenpainetta
  • aiheuttaa unihäiriöitä
  • heikentää oppimista, tarkkaavaisuutta, muistia ja keskittymiskykyä sekä lapsilla että aikuisilla
  • aiheuttaa hermostuneisuutta, aggressiivisuutta ja levottomuutta
  • lisää sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riskiä.

Millainen melu vahingoittaa?

  • Aiheuttaa kipua 110–130 dB, esim. ukkonen, painepora, haulikon laukaus.
  • Vuosien altistus aiheuttaa kuulovamman 75–85 dB, esim. rekan jyrinä, auton sisätila, kaupunkiliikenne.
  • Jatkuva altistus vahingoittaa terveyttä 55 dB, esim. luokkahuone, normaali keskustelu.

Ohje-arvoja, joita ei saa ylittää

  • Asutusalue korkeintaan 55 dB (yöllä 50 dB; uusilla asuinalueilla 45 dB), vastaa hiljaista kaupunkiliikennettä.
  • Virkistysalueilla 45 dB; yöllä 40 dB, vastaa kuiskausta kirjastossa.
  • Liike- ja toimistohuoneet 45 dB, vastaa hiljaista puhetta.
  • Asuinhuoneissa 35 dB; yöllä 30 dB, vastaa metsää.
  • Opetustilat 30 Db, vastaa puiden suhinaa.
Vierailija

Melu uhkaa terveyttä

Te jotka pyydätte lapsia lomille mukaan, ottakaa koko katras jos harrastuksena mekkalan pito (joukkuepeli), mökissä, pihalla jos naapureita ei lähellä, isovanhemmat puhumaan kovaäänisesti, potkimaan palloa, huutamaan, tätä muutama vuosi aamusta iltaan, 8-23. En usko, että sen jälkeen meillä on niin paljon vanhempia, jotka ylpeilevät lastensa äänellä. Toisten melun kuuleminen uuvuttaa ja sairastuttaa. Kaikille oikeus meteliin. Sukupuolierot tuotetaan. Toisten metelin kuuntelu uu uttaa, saa...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Oikean diagnoosin löytäminen voi vaatia lähes salapoliisityötä, sillä monien sairauksien oireissa on huomattavaa samankaltaisuutta.

Ärtyvän suolen oireyhtymä

Tavallisimman toiminnallisen suolistovaivan ärtyvän suolen oireyhtymän (IBS) pääoireita ovat vatsakipu, turvotus, ilmavaivat sekä ummetus tai ripuli.

Oikean diagnoosin takeeksi potilaalla tulisi olla oireita vähintään kuusi kuukautta ja oireiden tulisi vaivata vähintään kolmena päivänä kuukaudessa viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Lisäksi vähintään kaksi seuraavista tulisi toteutua: vatsakipu tai -vaiva helpottaa ulostamisen jälkeen ja ulostamiskerrat vähenevät tai tihenevät vaivan pahentuessa ja/tai uloste muuttuu löysäksi tai kovaksi vaivan pahentuessa.

SEKOITETAAN NÄIHIN

IBS saattaa sekoittua tulehdukselliseen suolistosairauteen (IBD). Niihin kuuluvat muun muassa Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus.

IBS voi sekoittua myös keliakiaan. Naisilla endometrioosi, jossa kohtumainen kudos kasvaa jossakin muualla kehossa, aiheuttaa samanlaisia vatsavaivoja. Henkeä uhkaavista sairauksista suolisto- tai munasarjasyöpää muistuttavat oireiltaan ärtyvän suolen oireyhtymää.

NÄIN HOIDETAAN

Ärtyvän suolen oireyhtymän diagnoosilla voidaan poissulkea muut hoidettavat sairaudet, mutta ärtyvän suolen oireyhtymää itsessään ei voi kovin tarkasti hoitaa. Oireita on kuitenkin todistetusti mahdollista hillitä huonosti sulavien, niin sanottujen FODMAPhiilihydraattien rajoittamisella, probiooteilla, piparminttuöljykapseleilla ja oikein valituilla kuituvalmisteilla.


Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kun kilpirauhanen ei enää pysty tuottamaan riittävästi kilpirauhashormoneja, kyseessä on hypotyreoosi eli kilpirauhasen vajaatoiminta. Kilpirauhashormonit ovat tärkeimpiä terveyttämme sääteleviä hormoneja, jotka vaikuttavat oleellisesti painonhallintaan, energisyyteen ja mielialaan.

Varhaisessa vaiheessaan kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat hyvin epämääräisiä: niihin voi liittyä väsymystä, painonnousua, ihon kuivuutta, lihassärkyjä ja muistiongelmia. Hypotyreoosin toteamiseksi tärkeintä on suorittaa kaksi verikoetta, joista selviää tyroksiini- ja tyreotropiiniarvot.

SEKOITETAAN NÄIHIN

Hypotyreoosi voi muistuttaa oireiltaan erityisesti masennusta tai fibromyalgiaa.

Professori ja endokrinologi Matti Välimäen mukaan kilpirauhaspotilaita on saatettu hoitaa pitkäänkin masennuksen vuoksi masennuslääkkeillä ilman hyötyvaikutuksia – usein on aiheutunut vain sivuvaikutuksia.

Koska kilpirauhasen vajaatoiminta on yleisintä yli 60-vuotiailla, se sekoittuu helposti myös luonnolliseen vanhenemiseen. Toisinaan epäily kilpirauhasen vajaatoiminnasta paljastuu täysin normaaliksi vaihteluksi elämässä: joskus ihminen on vain väsyneempi, hiuksia voi lähteä vähän enemmän ja painokin voi samalla nousta.

NÄIN HOIDETAAN

Diagnosoitua kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan tyroksiinilla, eli samalla hormonilla, jota elimistö itse tuottaa. Joskus masennus tai muu psyykkinen stressi häiritsee kilpirauhashormoneja, jotka normalisoituvat itsekseen tilanteen parantuessa.


Krooninen väsymysoireyhtymä

Krooninen väsymysoireyhtymä (ME) on invalidisoiva pitkäaikaissairaus. Sen diagnosointi on hankalaa ja edellyttää, että potilas on kärsinyt vähintään kuusi kuukautta voimakkaasta väsymyksestä ja että toimintakyky on sen seurauksena merkittävästi heikentynyt.

ME lukeutuu neurologiin sairauksiin, mutta sen varsinaista syytä ei tunneta. Joskus jatkuva väsymystila

kehittyy vaikean tai pitkäaikaisen ruumiillisen sairauden seurauksena.

SEKOITETAAN NÄIHIN

Useat niistä, jotka olettavat kärsivänsä ME:sta, saattavatkin sairastaa asentohuimausta, joka on viralliselta nimeltään ortostaattinen takykardia oireyhtymä. Newcastlen yliopiston professori Julia Newton arvioi, että kolmasosalla kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivistä voi olla asentohuimaus.

Asentohuimaus on hermojärjestelmän epänormaali reaktio, jonka oireet vaihtelevat laajasti: jotkut tuntevat huimaavaa oloa, toiset voivat pyörtyä. Newcastlen yliopiston selvitysten perusteella asentohuimausta esiintyy useimmin nuorilla naisilla. Tutkimuksia johtanut Newton arvioi, että asentohuimauksen aiheuttajana olisivat hormonaaliset muutokset tai virus.

Asentohuimauksen lisäksi ME voi sekoittua masennukseen. Osa kroonisesta väsymystilasta kärsivistä hyötyykin masennuslääkkeiden käytöstä, vaikka ei kärsisikään varsinaisesta masennustilasta.

NÄIN HOIDETAAN

ME:n oireita lievittää usein säännöllinen liikunta ja lihasvenyttely sekä fyysisen kunnon ylläpitäminen.


Keliakia

Keliakia on autoimmuunitauti, jossa viljan gluteeni aiheuttaa tulehduksen ohutsuolessa.Gluteenipitoisesta

ruoasta, kuten vehnästä, ohrasta ja rukiista, johtuvat oireet vaihtelevat yksilöllisesti vatsavaivoista ja närästyksestä päänsärkyyn ja nivelkipuihin.

Keliakiasta saadaan yleensä varmuus verikokeella. Tähystyksellä puolestaan selviää ohutsuolen kunto.

SEKOITETAAN NÄIHIN

Useimmiten virheellinen diagnoosi on ärtyvän suolen oireyhtymä.

Oma lukunsa on niin kutsuttu gluteeniyliherkkyys: silloin henkilö saa gluteenista oireita, vaikka hänellä ei ole keliakiaa. Tutkijat huomauttavat, että gluteeniyliherkiksi itsensä kokevilla todellinen vaiva saattaa aiheutua heidän elimistönsä vaikeudesta sulattaa niin kutsuttuja FODMAP-hiilihydraatteja. Sen sijaan gluteeni ei näytä olevan niin suuri uhka, jona sitä yleisesti pidetään.

NÄIN HOIDETAAN

Koska viljan gluteiini vaurioittaa keliaakikon suolta, vaivat poistuvat, kun syömisistä karsitaan kaikki gluteiinipitoinen.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Näin kartat gluteenia tarkasti
Ruoka
Näin kartat gluteenia tarkasti

Nivelreuma

Pitkäaikaista tulehdusta, kipua ja turvotusta nivelissä aiheuttavan reuman ominaispiirre on oireiden symmetrisyys. Yleensä käsien tai jalkojen nivelet kipeytyvät molemmin puolin. Verikoe auttaa löytämään sairauden.

Autoimmuunitauteihin lukeutuvan nivelreuman syyt ovat suurimmaksi osaksi hämärän peitossa. Hormonaalisilla seikoilla lienee vaikutusta, koska enemmistö potilaista on naisia ja koska sairaus lievittyy raskauden aikana. Tupakointi lisää sairastumisriskiä.

SEKOITETAAN NÄIHIN

Nivelet vaivaavat myös fibromyalgiassa. Se on tauti, johon liittyy vaihtelevasti

kipuja koko kehon alueella. Fibromyalgiaan voi liittyä myös päänsärkyä, unettomuutta ja suolistohäiriöitä.

Mikäli kipu tuntuu hyppivän kehonosasta toiseen ja tätä on ilmennyt vähintään kolme kuukautta, on aiheellista selvittää lääkärin kanssa, voisiko oireiden syynä olla fibromyalgia.

NÄIN HOIDETAAN

Varhaisella lääkityksen aloittamisella niveltulehdus saadaan yleensä hyvin hallintaan.

Asiantuntija: ylilääkäri Joni Suomi, Terveystalo.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

En pysty käyttämään nieltäviä lääketabletteja, vaikka ruoan nielemisessä minulla ei ole ongelmia. Missä vika ja mikä neuvoksi? Tähän asti olen pystynyt vaihtamaan lääkkeeni pureskeltaviin tai imeskeltäviin vaihtoehtoihin.

Tablettien nielemisvaiketta esiintyy kaiken ikäisillä, mutta yleisintä se on lapsilla ja vanhuksilla. Sen syynä voi olla tabletin suuri koko tai karhea pinta, herkkä nielun yökkäysheijaste tai suun kuivuus.

Lisätutkimuksia nielemisvaikeuden syyn selvittämiseksi tarvitaan yleensä vasta, jos tavallisen ruoan ja juoman nielemisessä esiintyy vai-
keuksia.

Ensisijaisesti pyritään valitsemaan helposti nieltävä lääkevalmiste. Näitä ovat muun muassa pienikokoiset tabletit ja kapselit, poretabletit ja suussa liukenevat tabletit.

Jotkut lääkkeet ovat saatavissa myös lääkelaastarien muodossa.

Osan lääkkeistä voi murskata tai liottaa pieneen määrään nestettä. Lääkkeen pakkausselosteessa mainitaan yleensä, jos tämä on sallittua. Jos tietoa ei löydy voi neuvoa kysyä apteekista. Yleisperiaatteena voidaan pitää, että tavallisia tabletteja (etenkin jakouurteellisia) saa murskata.

Sen sijaan depot-, entero- tai kalvopäällysteisiä tabletteja ei lähtökohtaisesti saa puolittaa tai murskata. Tällöin lääkäri voi tarkistaa muut saatavissa olevat valmistemuodot ja valita niistä sopivimman. Osassa lääkkeistä tarvitaan lääkärin merkintä lääkevaihdon kieltämisestä, jotta potilas saa juuri halutun valmisteen.

Tabletin nielemistä voidaan helpottaa myös apteekista ilman reseptiä saatavilla geeleillä tai tablettikalvoilla. Nämä liukastavat lääkkeen pinnan ja helpottavat lääkkeen nielemistä merkittävästi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.