Alkoholissa on lähes yhtä paljon energiaa kuin rasvassa. Itse asiassa, jos lasissasi on alkoholia, se on kaloripommi.

Kun suomalaisilta on kysytty, mitkä tekijät vaikuttavat heidän painoonsa, useimmat mainitsevat syömisen ja liikkumisen, mutta vain 15 prosenttia yhdistää alkoholijuomat painonhallintaan, kertoo sisätautien erikoislääkäri Jarmo Kaukua.

Alkoholi lihottaa yksinkertaisesti siksi, että siinä on paljon energiaa. Grammassa on seitsemän kilokaloria, melkein yhtä paljon kuin rasvagrammassa, jossa kilokaloreita on yhdeksän.

Alkoholin lisäksi kaloreita tulee juoman sisältämästä sokerista: mitä makeampi juoma, sen enemmän kaloreita. Makeassa liköörissä voi olla viisikin kertaa enemmän energiaa kuin kuivassa valkoviinissä.

Voinappeja pullossa

Juomalla yhden lasillisen viiniä eli 12 cl saa kaloreita voinapin verran. Puolessa litrassa siideriä on saman verran energiaa kuin kahdeksassa palassa suklaata (noin 270 kcal). Samassa määrässä olutta energiaa on hieman vähemmän, eli kuuden suklaapalan verran (noin 200 kcal).

Pullo keskiolutta sisältää noin 130 kilokaloria. Jos sen verran ylimääräistä energiaa tulee päivittäin, kuukaudessa lihoo noin kilon, vuodessa runsaat kymmenen kiloa.

Muista elämäntavoista, varsinkin liikunnan määrästä, kuitenkin riippuu, lisääntyykö paino tosiaan näin paljon. Tämä teoreettinen kymmenen kiloa havainnollistaa paremminkin sitä, miten paljon alkoholissa on energiaa. Mitä enemmän sitä tulee, sitä enemmän se tietysti nostaa painoa.

Vähemmän kaloreita saa valitsemalla vähäsokerisen tai keinomakeutetun siiderin, light-oluen tai viineistä kuivimman. Mutta niissäkin on kaikki alkoholin kalorit.

Ravitsemuksellisesti taas ei ole järkevää miettiä, mitä päivän ruokavaliosta jättäisi pois, että siihen sisältyvät kaksi keskiolutta eivät jäisi vyötärölle.

– Laskennallisesti voisi karsia mitä tahansa 260 kilokalorin edestä, vaikka juustohampurilaisen, jossa kaloreita on kolmisensataa. Päivittäin lukemia ei kuitenkaan kannata tarkkailla, koska ratkaisevaa on pitempiaikainen energiansaanti, Jarmo Kaukua sanoo.

Terveellisintä on syödä ja juoda mahdollisimman monipuolisesti ja säännöllisesti, huomioiden energiansaanti ja -kulutus pitkällä aikavälillä. Silloin ei tarkkailla pelkästään syömisiä ja juomisia, vaan myös liikkumista, millä on yllättävän suuri merkitys.

Tuplasti energiaa

Alkoholi lihottaa myös epäsuorasti, koska se muuttaa käyttäytymistä. Jos ruokajuomana on alkoholia, tulee helposti syöneeksi tavallista enemmän. Aterialla saatava energiamäärä voi jopa tuplaantua.
Yleensä alkoholia nauttiessa tulee herkästi nälkä myös ruoka-aikojen välillä ja jääkaapilla tai sipsipussilla käydään ahkerasti.

Vaikutuksensa on myös sillä, että alkoholia käytettäessä liikunta jää yleensä vähiin tai unohtuu kokonaan. Syynä on ensin se, että alkoholi väsyttää, ja seuraavaksi mahdollinen krapula. Mitä enemmän on juonut, sitä kauemmin veto on vähissä.

Liikuntaa kahden keskiolutpullollisen sisältämän energiamäärän kuluttamiseen tarvitaan yllättävän paljon. Keskikokoiselta ihmiseltä niiden tuomat 260 kilokaloria kuluvat kävelemällä reippaasti lähes tunnin, kiireettömästi pari tuntia.

Kokonaisenergian saannista riippuu, kuinka paljon alkoholia voi käyttää ilman että lihoo. Kaikki alkoholi, mikä tulee saantisuositusten lisäksi on liikaenergiaa ja lisää siis painoa.

Kohtuukäyttö ei silti ole painonhallinnallinen katastrofi.

– Kahden keskioluen 260 kilokaloria on kuitenkin vain kymmenisen prosenttia keskikokoisen miehen päivittäisestä 2 500 kilokalorin tarpeesta. Kahden keskioluen verran ruokavaliotaan voi yrittää keventää lisäämällä siihen paljon vettä ja vähän energiaa sisältäviä ravintoaineita, kuituja ja kasviksia siis, Kaukua neuvoo.

Rasvamaksa monella

Alkoholin lihottava vaikutus on myös erityisen epäedullista tyyppiä.

– Koska alkoholi edistää rasvan kertymistä vatsaontelon sisään ja maksaan, ylipainon aiheuttamat aineenvaihduntahäiriöt, kuten metabolinen oireyhtymä MBO, tulevat herkemmin esiin, Jarmo Kaukua sanoo.

Rasvamaksa on yleisin maksasairaus, ja se todetaan noin joka neljännellä aikuisella. Normaalipainoisilla sitä esiintyy noin kahdella kymmenestä, lihavilla, etenkin vyötärölihavilla jopa kahdeksalla kymmenestä.

Ylipaino on yleisin rasvamaksan aiheuttaja, alkoholin aiheuttama toiseksi yleisin. Rasvamaksalla tarkoitetaan rasvan runsasta kertymistä maksasoluihin. Sen seurauksena maksa voi suurentua jopa useita kiloja.

Maksan kannalta ei ole aivan samantekevää, rasvoittaako sen ruoka vai alkoholi.

– Ruoan maksaa rasittava vaikutusta tulee vain energiasta, mutta alkoholin myötä myös etanolista, joka on myrkyllinen aine. Pelkällä liikasyömiselläkin hankittu rasvamaksa on kuitenkin maksalle haitallinen tila. Se huonontaa veren rasva-arvoja ja lisää kakkostyypin diabeteksen vaaraa, Kaukua sanoo.

Molemmilla tavoilla maksaan tulee tulehdus, joka pahimmillaan johtaa maksakirroosiin. Se voi tulla ilman alkoholiakin ylipainon kautta. Syömällä hankittu rasvamaksa muuttuu kuitenkin maksakirroosiksi todennäköisesti hitaammin kuin juomalla kehittynyt. Tällaisetkin maksakirroosit ovat lisääntymässä esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Maksan rasittamista, siis syömistä tai juomista vähentämällä maksa tervehtyy, ellei rasva- tai alkoholirasitus ole ehtinyt muuttaa maksasoluja sidekudokseksi. Ne eivät palaudu maksasoluiksi.

Turvotuksen syyt

Jokainen alkoholinkäyttäjä tietää, että juominen turvottaa. Ensin se kuitenkin poistaa nestettä elimistöstä.

– Usein jo ensimmäisen tuopin jälkeen täytyy alkaa juosta vessassa. Juomisen jälkeen tuleva turvotus taas voi johtua alkoholin hajoamistuotteista tai siitä, että juomisen lomassa on syöty paljon suolaista, Kaukua selittää.

Tämä turvotus häviää nopeasti. Mutta tilanne on vakavampi, jos rankan juomisen seurauksena on kehittynyt maksakirroosi.

– Silloin maksa ei pysty tuottamaan riittävästi valkuaisaineita verenkiertoon, minkä seurauksena verestä siirtyy nestettä kudoksiin. Tämä näkyy runsaana turvotuksena vatsassa että jaloissa.

Lyhyetkin tauot alkoholinkäytössä hoikistavat jonkin verran, ainakin lievästi ylipainoista.

– Tipaton kuukausi on kuitenkin kovin lyhyt aika. Jos tavoitteena on painonpudotus, alkoholinkäyttöä pitäisi vähentää pysyvästi, Kaukua sanoo.

Laihtumisen määrä riippuu myös siitä, kuinka paljon on juonut ennen tipattomuutta. Jos juominen on ollut säännöllistä, laihtuminen on melko varmaa.

Lue lisää
Laihdutus ja 5 muuta yllättävää syytä lihoa
Alkoholi - liian kova lääke
Maitotytöksi tai vesimieheksi

Vierailija

Alkoholi lihottaa salakavalasti

1 pullo (3,3 dl) keskiolutta sisältää 13,5 grammaa hiilihydraattia eli 5 palaa "sokeria" ja 141 kcal 1 pullo (3,3dl) siideriä (makea) sisältää 18,1 grammaa hiilihydraattia eli 7 palaa "sokeria" ja 168 kcal Longeron tietoja ei valmistajalla ole kotivisuillaan? Kalorien lähde on ratkaiseva tekijä eli se mitä syöt tai juot!
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Otat ratkaisevan askelen kohti parempaa unta, kun tunnistat, mikä sinua valvottaa. Sopivatko nämä oireet sinun unettomuuteesi?

KATKEILEEKO UNI?

Uniapnea on hengityshäiriö, jossa nukkujan ylemmät hengitystiet sulkeutuvat kymmeniäkin kertoja yön aikana eri pituisiksi ajoiksi ja hän havahtuu tai herää monta kertaa yössä.

Uniapnean tunnistaminen voi olla hankalaa, sillä moni ei aamulla muista havahtuneensa vähän väliä hereille. Katkonainen uni vaikuttaa kuitenkin siten, että väsymys jää päälle. Monilla myös päätä särkee ja muisti pätkii. Joskus uniapneasta kertovat vain yöhikoilu tai tihentynyt yöllinen virtsaamistarve.

Jos voimakas väsymys jatkuu, kannattaa hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Ensisijaisena hoitona uniapneassa on painonhallinta. Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa myös ylipainehoito (CPAP) on yleensä tarpeen.

Lue lisää Uniapnea pilaa yön

KUTITTAAKO JALKOJA?

Arviolta 5–15 prosenttia suomalaisista kärsii ajoittain levottomat jalat -oireyhtymästä. Jalkoja kihelmöi, polttelee tai kutittaa levossa ja nukahtaminen vaikeutuu. Reilu 20 prosenttia raskaana olevista naisista kärsii levottomista jaloista etenkin raskauden loppuvaiheessa.

Vaikka oireet olisivat lieviä, moni nukkuu jatkuvasti huonosti. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa samalla unen saantia.

Oireyhtymän sukulaista, periodista raajaliikehäiriötä (PLMD) on vaikeampi tunnistaa, sillä se oireilee pelkästään unen aikana jalkojen liikahduksina. Oireet eivät vaikeuta nukahtamista, mutta rikkovat yöunta ja voivat siten aiheuttaa voimakasta väsymystä päiväsaikaan.

Lue lisää Levottomat jalat – misten rauhaa yöksi?

HERÄTTÄÄKÖ HIKOILU?

Vaihdevuosien alkaessa 45–55 vuoden iässä unen rakenne muuttuu. Jotkut saavat hormonikorvaushoidosta apua uniongelmiin, mutta eivät kaikki. Gynekologi voi määrätä unilääkkeitä, mutta pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon ne eivät sovi.

Menopaussi voi laukaista myös uniapnean. Jos vaihdevuosi-ikäisen naisen uni on katkonaista, hän hikoilee öisin, kuorsaa tavallista enemmän ja myös verenpaine nousee, kannattaa tarkistaa voisiko kyseessä olla uniapnea. Oireet voivat olla lieviäkin.

Lue lisää Mistä yöhikoilu keertoo?

VALVOTKO LIIKAA?

Teini-ikäiset ja nuoret aikuiset kärsivät usein unirytmin viivästymisestä. He saattavat valvova pikkutunneille, vaikka aamulla on menoa. Nuoret elävät eri rytmissä arkena ja viikonloppuna, ja rytmin kääntäminen joka maanantai on haastavaa. Jatkuvan univajeen takia moni nuori pilkkii koulussa eikä pysty keskittymään opetukseen.

Melatoniini auttaa tutkitusti vuorokausirytmin säätelyssä, mutta siitäkään ei ole apua ilman unenhuoltoa eli elämäntapojen muutosta. Vaikka melatoniini on reseptivapaa lääke, sen käytöstä olisi hyvä keskustella lääkärin kanssa.

Lue lisää Unirytmi sekaisin – tee korjausliike

KERTYYKÖ UNIVAJE?

Riittävä unensaanti on usein priorisointikysymys. Moni kärsii kroonisesta unenpuutteesta, koska nipistää jatkuvasti aikaa yöunista. Suurin osa aikuisista tarvitsee unta 7–8 tuntia yössä, mutta harva suo sen itselleen. Teinien unentarve on 9 tuntia ja peruskoululaisen 10 tuntia. Tarhaikäisten lasten tulisi nukkua 10–11 tuntia yössä ja välillä päiväunet päälle.

Unen määrästä ja laadusta huolehtimisen pitäisi olla arkista rutiinia. Jos viikolla kertyy parina yönä univajetta, tutkimusten mukaan univelkoja ei pysty kuittaamaan viikonlopun aikana. ■

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti