Lääkkeen ja ruoan yhteisvaikutus voi yllättää. Kun opettelet lääkkeiden oton säännöt, niin varmistat, että lääke vaikuttaa, kuten on tarkoitus.

Perussäännön muistaa helposti: melkein kaikki lääkkeet on parasta ottaa tyhjään vatsaan veden kanssa. Silloin ne imeytyvät kunnolla. 

Tätä ohjetta ei tarvitse kirjaimellisesti noudattaa, jos se tuntuu kovin hankalalta. Ruokailunkin yhteydessä lääkkeen voi yleensä nielaista tehon siitä heikkenemättä. Vaikutus tosin saattaa silloin alkaa hitaammin. 

Kaikki lääkkeet eivät kuitenkaan sovi otettavaksi minkä tahansa ruoka-aineen kanssa. Jos tällaisia rajoituksia on, ”kiellettyä” ruoka-ainetta on yleensä parasta olla käyttämättä yhdestä kahteen tuntiin ennen ja pari tuntia  lääkkeenoton jälkeen.

Jos on nielemisvaikeuksia, yleensä tavallisen lääkekapselin voi aukaista ja tavallisen tabletin murskata. Lääkejauheen voi sitten sekoittaa viileään ruokaan ja pieneen ruokamäärään, että se varmasti tulee otetuksi kokonaan. Varsinkin jos lääke on pahanmakuista, ruokahalun varjelemisen takia sen otto tällä tavalla on hyvä ajoittaa aterian loppuun.

Kaikkia lääkkeitä, kuten veteen liukenemattomalla kalvolla päällystettyjä pitkävaikutteisia depottabletteja, ei voi murskata, pureskella tai avata. Ne pitää aina ottaa kokonaisina, muuten teho voi muuttua ja kestovaikutus menetetään.

Apteekkiin on juuri tullut uusi tuote, joka helpottaa ison tabletin nielemistä. Medcoat on sitruunanmakuinen liukas kalvo, joka ”puetaan” lääkkeen päälle painamalla tabletti sen läpi.

Jos lääkkeen ottotapa mietityttää, apteekissa osataan neuvoa. Paljon tarpeellista tietoa löytyy myös lääkepakkauksen annosteluohjeesta. Lue se siis huolella, varsinkin jos aloitat uuden lääkkeen käytön.

Karta maitotuotteita

Antibiooteista tetrasykliinin ja fluorokinolonien kanssa ei saa käyttää maitotuotteita, koska kalkki ja lääkeaine sitoutuvat toisiinsa. Silloin kumpikaan niistä ei imeydy, vaan molemmat menevät hukkaan.

Jos antibioottikuuri on, kuten yleensä, vain muutaman päivän mittainen, maitotuotteista saamatta jäävää kalkkia ja D-vitamiinia ei tarvitse hankkia muualta.

Jotkin antibiootit, kuten doksisykliini, aiheuttavat herkästi pahoinvointia. Sitä voi yrittää välttää nauttimalla lääkkeen ruokailun yhteydessä.

Osteoporoosin hoitoon käytettäviä bisfosfonaattilääkkeet imeytyvät huonosti suolesta, eikä niitä siksi saa ottaa yhtä aikaa maitotuotteiden, mehun tai ruoan kanssa. Ne on viisainta nauttia puoli tuntia ennen aamiaista tyhjään vatsaan pystyasennossa, ja pelkästään veden kanssa.

Ei alkoholia

Myös metronidatsoli-antibiootin käyttöön liittyy rajoitus. Sen kanssa ei saa käyttää alkoholia. Jos niin tekee, seurauksena voi olla on raju pahoinvointi ja sydämen tykytys, antabusreaktio. Muiden antibioottikuurien yhteydessä alkoholia voi halutessaan kohtuudella käyttää, jolloin tosin vatsan ärtymisen vaara kasvaa. Antibiootin imeytymiseen alkoholi ei vaikuta.

Myös psyykenlääkkeitä käyttävän on viisainta pitää alkoholinkäyttö kohtuullisena. Alkoholi voi lisätä lääkkeiden vaikutusta arvaamattoman voimakkaasti, pahimmillaan hengenvaarallisesti.

Alkoholinkäyttöä lääkekuurien yhteydessä yleensä on kuitenkin viisasta välttää, koska monet lääkkeet, kuten alkoholikin, poistuvat maksan kautta.

Tasaisesti vihreitä vihanneksia

Verenohennuslääke Marevania käyttävän pitää huolehtia siitä, ettei vastakkaisesti vaikuttavaa, verta hyydyttävää K-vitamiinia tule ravinnosta liikaa. Lääkityksen kannalta on tärkeää, että sitä saa päivästä toiseen suurin piirtein saman verran. Jos K-vitamiinin saanti heittelee, tarvittavan Marevanin määrä muuttuu.

K-vitamiinia on paljon tummanvihreissä vihanneksissa, mustaherukassa, kiivissä ja avokadossa. Näitä terveellisiä ruoka-aineita ei tarvitse jättää syömättä vaan sisällyttää niitä ruokavalioon melko samanlainen määrä päivittäin.

Marevania käyttävä voi siis huoletta olla vaikka kasvissyöjä, kunhan lääkitys on sopeutettu tähän ruokavalioon.

Jos on tapana syödä satoaikaan enemmän vihreitä kasviksia kuin muulloin, Marevan-hoito säädetään ruokavalion vaihtelun mukaan. Yleensäkin kun Marevania käyttävän ruokavalio muuttuu, pitäisi verikokeella tarkistaa, että lääkityksen määrä on oikea.

Muita ruokavaliorajoituksia Marevan-hoito ei vaadi. Parhaita valintoja tätä hoitoa tarvitsevalle, kuten kaikille muillekin, ovat sydänystävälliset ja paljon kasviksia sisältävät ruoat.

Greippimehu pois

Greippiä ja greippimehua ei pitäisi sisällyttää ruokavalioon, kun on lääkekuurilla. Tämän sitrushedelmän sisältämät yhdisteet, muun muassa naringetiini, voivat vahvistaa lääkkeen tehoa yllättävän paljon. Muilla sitrushedelmillä tätä vaikutusta ei ole.

Greippituotteet eivät vaikuta lääkeaineiden imeytymiseen vaan hidastavat niiden hajoamista ja poistumista elimistöstä. Siitä seuraa, että lääkeainetta voi olla veressä aivan liikaa. Tämä vaikutus voi tulla jo lasillisesta greippimehua.

Sydän- ja verenpainelääkkeiden, kolesterolilääkkeiden ja unilääkkeiden kanssa tämä pitää ottaa huomioon aivan erityisesti. Jos esimerkiksi unilääkkeen huuhtelee alas greippimehulla, uneliaisuus ja tokkuraisuus voi jatkua pitkälle seuraavaan päivään.

Greipin makuiset virvoitusjuovat eivät saa tällaista aikaan, koska niissä maun antajana on aromivalmisteita.

Rautaa tehokkaasti

Jos käyttää anemiaan rautatabletteja tai muita rautavalmisteita, yhtä aikaa niiden kanssa ei kannata juoda maitoa eikä syödä juustoa, kananmunia tai tummia viljatuotteita. Ne kaikki huonontavat raudan imeytymistä.

Imeytyminen sitä vastoin paranee huomattavasti, jos tabletin ottaa kalaa tai lihaa ja kasviksia sekä hedelmiä sisältävän aterian yhteydessä. C-vitamiini tehostaa kasviperäisen, kuten viljasta saatavan raudan imeytymistä. Rautavalmisteisiin onkin usein lisätty C-vitamiinia imeytymisen tehostamiseksi.

Rauta, kuten myös kalkki, vaikeuttaa kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa käytettävän tyroksiinin imeytymistä ja tehoa. Siksi tyroksiini suositellaan otettavaksi aamulla ennen aamiaista.

Asiantuntijoina proviisori Petri Kröger sekä farmaseutti ja ravitsemusterapeutti Johanna Sarajärvi.

Lue lisää leikkaukseen valmistautumisesta.

Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti