Väsyttää, kuumottaa ja särkee. Kutisee ja yskittää. Onko se home? Jos et tiedä, se ei ole ihme. Asiantuntijatkaan eivät ole yhtä mieltä.
Kätilö ei voi palata synnytyssaliin, koska alkaisi heti pärskiä. Noin kolmannes kouluista on remontin tarpeessa, ja niissä jopa lakkoillaan. Kosteus- ja homevaurioille saattaa altistua peräti 800 000 suomalaista, arvioi ympäristöministeriö.
— Se on varmaa, että hometalossa asuminen on terveydelle haitaksi, sanoo kosteusvaurioita 90-luvulta lähtien tutkinut Tuula Putus.
Kaikki muu onkin epävarmaa.
Epäiltyjen lista kosteusvaurioihin liitetyistä sairauksista on pitkä, nuhasta reumaan, mutta tarkkaan ei tiedetä, mikä aiheuttaa oireet. Asiaa mutkistaa se, että samantapaisia oireita kuin home aiheuttaa moni muukin. Vaikka kärsisi usein nuhasta, välttämättä ei huomata yhteyttä kosteusvaurioon. Sehän ei aina näy rakennuksesta päälle. Kalliissakin asunnossa voi piilotella homepommi.
Me myös reagoimme hyvin eri lailla. Mummo ja pappa saattavat asua läpihomehtuneessa talossa onnellisina elämänsä loppuun, mutta vieras saa astmaoireita jo porstuassa.
Faktoja on kuitenkin vähän. Sen tutkijat uskaltavat sanoa, että kosteus- ja homevauriot pahentavat hengitystieoireilua ja astmaa sekä saattavat altistaa astman puhkeamiselle. Tuula Putus arvioi, että kosteusvaurioisessa päiväkodissa sairastellaan 3—10 kertaa enemmän kuin niissä, jotka ovat kunnossa.
Täällä pohjoisessa on erityisen tärkeää, millainen ilma huoneissa on. Me kuhkimme sisällä jopa 80—90 prosenttia ajasta. Rakenteet ovat tiiviitä ja monimutkaisia. Niissä on paljon sellaista, mikä voi homehtua.
Homepommitus heikentää vastustukykyä
Se, miksi joku ei saa oireita kosteusvauriorakennuksessa ja toinen sairastuu parissa kuukaudessa, voi selittyä suurelta osin perimällä. Näin uskoo infektiolääkäri, professori Ville Valtonen.
— Perimän ansiosta iso osa kulkee homeiden keskellä ongelmitta. Heidän on vaikea ymmärtää niiden touhotusta, jotka sairastuvat.
Kosteusvaurioille altistuminen etenee monesti näin: Ensin tulee ärsytysoireita. Silmät vuotavat, on nuhaa ja yskittää. Jos homepommitus jatkuu, saattaa tulla infektiokierre. Yhtäkkiä on keuhkoputkitulehduksia tai puolitusinaa poskiontelotulehdusta peräkkäin.
Joillakin asia menee vielä mutkikkaammaksi. Yhdelle tulee astmaa, toiselle reumaattisia oireita ja nivelsärkyjä, kolmannelle neurologisia vaivoja. Väsymys kuuluu usein oirekimppuun ja tulehdukset pitkittyvät. Moni herkistyy muillekin asioille, kuten maalien tai hajuvesien tuoksulle. Kosteusvaurion alkaa vainuta kuin homekoira.
— Vainu on luonnon puolustusmekanismi, jota kannattaa uskoa, ja välttää paikkoja joissa ärsyttää. Äärimmäinen tapaus on homepakolainen, joka ei voi hyvin enää oikein missään.
Remontti helpottaa, vaikka syy ei selviäisi
Lääkäreillä ei toistaiseksi ole keinoa varmistaa, johtuvatko potilaan vaivat homealtistumisesta. Laboratoriotestit eivät sitä kerro. Eniten kertoo potilas itse.
Allergiatestejä on useille homeille, mutta vasta-aineita kosteusvauriomikrobeille on löydetty vain alle viidellä prosentilla altistuneista.
Vaikka oireita hoidetaan parhaan mukaan, vaivan alkuperästä ei välttämättä saada varmuutta. Kirsi Karvala Työterveyslaitoksesta muistuttaa, ettei tämä ole tavatonta.
— Lääketieteessä joudutaan usein toimimaan epävarman tiedon varassa. Esimerkiksi kroonisten kipujen syytä ei läheskään aina löydetä. Allergioitakaan ei tunnettu vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten.
Paras hoito hometalosta kärsivälle on muutto tai remontti. Mutta jos on pahasti herkistynyt ja oireet pitkittyneet, ne eivät välttämättä heti helpota.
— Suurimmalle osalle muutosta tai remontista on kuitenkin apua, ja sitkeätkin oireet helpottavat ajan myötä.
Kosteusvaurio pitää joka tapauksessa korjata.
— Jos todetaan kosteus- tai mikrobivaurio, se on mahdollinen terveyshaitta, joka pitää terveydensuojelulain mukaan korjata. Vaikka kukaan ei olisi sairastunut, ympäristöterveyden dosentti Anne Hyvärinen THL:stä sanoo.
Jos epäilet altistusta
- Mieti tuleeko nuhaa ja yskää vain tietyissä paikoissa? Helpottaako muualla?
- Muistele mitä tapahtui silloin, kun perhe alkoi sairastella. Aloittivatko lapset päiväkodissa? Vaihdettiinko taloa, koulua tai työpaikkaa? Auttaako pari viikkoa mummolassa?
- Onko koulussa tai päiväkodissa monilla paljon samantapaisia oireita jotka helpottavat poissa ollessa?
- Onko huomattu kosteusvaurio? Aina se ei näy päälle. Kosteusvauriosta voi pyytää arvion kunnan terveystarkastajalta. Yksityisiä rakennusterveyden asiantuntijoita on myös, VTT on alkanut listata sertifioituja. Taloyhtiössä asia hoidetaan isännöitsijän kautta.
Jos oireilet
- Terveyden tutkii lääkäri, mutta paras hoito on teettää remontti tai muuttaa.
- Altistuneen ei kannata hengittää remonttipölyä. Ammattilaiset suojautuvat. Tyhjennä rakennus korjauksen ajaksi tai eristä tavarat tiiviisti.
- Heitä muutossa pois kaikki, minkä voit. Sohva yli laidan! Ellet raaski luopua, pakkaa varastoon. Sairaimmassa vaiheessa ei pidä jäädä pöllyttämään tavaroita.
Asiantuntijat: Harri Alenius, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
Anne Hyvärinen, mikrobiologisen ympäristöterveyden dosentti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Kirsi Karvala, työterveyshuollon erikoislääkäri, ylilääkäri, Työterveyslaitos
Juhani Pirinen, tekniikan tohtori, ympäristöministeriön Hometalkoot
Tuula Putus, työterveyshuollon erikoislääkäri, professori, Turun yliopisto
Ville Valtonen, infektiolääkäri, professori
