Puutiaisaivokuume lisääntyy kovaa vauhtia Baltiassa ja muualla Euroopassa. Suomessakin sairautta kantavien punkkien reviiri laajenee rannikolta kohti sisämaata. Miten suomalaisten pitää varautua tähän?

Millainen on puutiaisaivokuume eli Kumlingen tauti, erikoistutkija Rose-Marie Ölander Kansanterveyslaitoksen rokoteosastolta?

Se on TBE-viruksen aiheuttama, yleensä kaksivaiheinen tauti. Ensimmäisessä vaiheessa noin viikon kuluttua tartunnasta tulee lievä kuume, joka paranee yleensä viikossa. Varsinainen aivokuumevaihe alkaa muutamaa viikkoa myöhemmin. Sen oireita ovat korkea kuume, niskajäykkyys ja päänsärky sekä joskus tajunnanhäiriöt tai halvaukset.

Toipuminen voi kestää useita kuukausia. Vaikka tauti aiheuttaa harvoin vakavia jälkiseurauksia, huomattava osa sairastuneista kärsii pysyvästi lievistä aivotoiminnan häiriöistä. Yli puolella infektio on kuitenkin oireeton. Kerran sairastettu, oireellinen tai oireeton Kumlingen tauti jättää elinikäisen vastustuskyvyn.

Missä Kumlingen taudin voi saada?

Etenkin Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa. TBE-virusta kantavia punkkeja on tavattu jonkin verran myös Isosaaressa Helsingin edustalla, Kaakkois-Suomessa ja Kokkolan ympäristössä. Parhaiten punkit viihtyvät kosteassa heinikossa.

Virossa, Latviassa ja Liettuassa Kumlingen tautia on niin paljon, että nämä maat kuuluvat Euroopan riskimaiden joukkoon. Viime vuonna esimerkiksi Virossa rekisteröitiin 164 puutiaisaivokuumetapausta, Suomessa vain 16, useimmat Ahvenanmaalla. Meilläkin tapaukset ovat 2000-luvulla lisääntyneet.

Miten taudilta voi suojautua?

Rokotuksella. Apteekista saa reseptillä rokotetta. Nyrkkisääntönä on, että kaksi ensimmäistä rokoteannosta on hyvä ottaa talvella ja varhain keväällä 1–3 kuukauden välein ennen puutiaiskautta, joka alkaa Ahvenanmaalla toukokuussa. Tehosterokotus tulisi ottaa kolmen vuoden kuluttua ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Rokotus on tehokas ja turvallinen.

Onko mitään tehtävissä, jos huomaa rokottamistarpeen vasta loman lähestyessä?

Rokotussuoja voidaan antaa myös nopeutetulla aikataululla, jolloin rokotusaikataulu on toisen valmistajan mukaan 0, 7 ja 21 vuorokautta. Neljäs rokotus annetaan noin vuoden kuluttua. Toinen valmistaja ilmoittaa, että kaksi ensimmäistä piikkiä voidaan ottaa kahden viikon välein, kolmas mielellään jo puolen vuoden kuluttua.

Kenen pitäisi ottaa rokotus?

Kansanterveyslaitos suosittelee sitä Viron, Latvian tai Liettuan luonnossa liikkuville ja myös Keski-Eurooppaan matkustaville vaeltajille ja suunnistajille. Tautia on myös Venäjällä, ja Siperiassa jyllää taudin vaarallisempi, itäinen muoto.

Suomen saaristossa lomailevien kannattaa ottaa rokotus ainakin, jos punkinpuremia tulee useita joka kesä, ja myös, jos oleskelee saarella, jossa tautiin on sairastuttu.

Tekeekö rokotus punkkisyynistä tarpeettoman?

Ei, sillä punkista voi saada myös toisen, yleisemmän taudin, borrelioosin. Jos punkkeja löytyy iholta, ne täytyy heti irrottaa vaikka punkkipinseteillä tai punkinpoistajalla, joka ensin jäädyttää punkin ja vasta sitten poistaa sen, jolloin punkki irtoaa kokonaisena. Puremakohtaa tulee tarkkailla. Lääkäriin pitää mennä, jos siihen kehittyy 1–4 viikon kuluessa laajeneva punoittava ihottumarengas. Se voi olla merkki borrelioosista, jonka hoitoon tarvitaan antibioottia.

Lue lisää:

rokotteista
Eläinten kantamista taudeista