Kävelevä aikapommi. Sellaisen kuvan tyypin 2 diabeteksesta eli aikuistyypin diabeteksesta saa, kun tutustuu sen aiheuttamiin tuhoihin elimistössä. Kun tiedät vaarat, niitä on helpompi motivoitua torjumaan. Aloita vaikka päivittäisestä kävelylenkistä.

Aivot

Diabeetikko saa aivohalvauksen todennäköisemmin kuin muut, sillä korkea veren sokeripitoisuus on haitaksi verisuonille. Aivoverisuonten tukkeumia tai vuotoja voi ehkäistä huolehtimalla sokeritasapainosta sekä hoitamalla verenpainetta ja kolesterolia.

Silmät

Suuri verensokeripitoisuus vahingoittaa pieniä hiussuonia, minkä seurauksena voi olla silmänpohjan verkkokalvosairas, retinopatia. Diabeetikon silmänpohjat tuleekin tutkia säännöllisesti muutosten toteamiseksi. Hyvä sokeritasapaino voi estää retinopatian tai ainakin hidastaa sen etenemistä.

Suu ja hampaat

Bakteerit viihtyvät makeassa, siksi diabeetikko saa muita herkemmin suusairauksia. Suun puhtaudesta ja säännöllisistä hammaslääkärikäynneistä kannattaa siis pitää kiinni. Hampaita vaanivat mm. ientulehdus, kiinnityskudosten sairaudet ja reikiintyminen erityisesti ienrajassa. Lisäksi diabeetikon suun limakalvot kuivuvat ja hänelle voi tulla suupoltetta, sieni-infektioita tai punajäkälää.

Sydän

Metabolinen oireyhtymä ja korkea paha LDL-kolesteroli ovat sydämelle valtavia rasitteita: riski saada sydäninfarkti on suuri. Sepelvaltimotauti on diabeetikoilla yleinen ja sen ennuste on huonompi kuin muilla. Liikkumalla puoli tuntia päivässä riski pienenee.

Munuaiset

Diabeetikon munuaisia uhkaa nefropatia. Se on sairaus, jossa virtsaan erittyy liikaa valkuaista. Pitkään jatkuessaan se voi johtaa munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaisen tarpeeseen. Nefropatian hoidossa ensisijalla on verensokerin ja verenpaineen laskeminen.

Maksa

Rasvamaksasta puhutaan, kun maksasoluihin kertyy runsaasti rasvaa. Rasva heikentää maksan insuliiniherkkyyttä ja nostaa verensokeriarvoja. Se voi johtaa maksakirroosiin ja maksasiirron tarpeeseen, se myös lisää sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Rasvamaksan hoitoon ei ole lääkettä, mutta pienikin painonpudotus parantaa maksa-arvoja.

Vatsarasva

Joillakin ylimääräiset kalorit kertyvät luultavasti perinnöllisistä syistä vatsaontelon sisään, puhutaan vyötärölihavuudesta tai omenalihavuudesta. Tällaisille henkilöille kehittyy muita herkemmin metabolinen oireyhtymä. Hyvä uutinen on, että laihduttaessa rasva katoaa ensin vyötäröltä.

Haima

Insuliinia tuottavat saarekesolut sijaitsevat haimassa. Tyypin 2 diabeteksessa haima ei jaksa tuottaa riittävästi insuliinia, mutta se ei kuitenkaan koskaan lopu kokonaan, kuten tyypin 1 diabeteksessa. Insuliinihoidosta on merkittävää hyötyä molemmissa diabeteksen muodoissa.

Hermot

Veren suuri sokeripitoisuus vaurioittaa hermostoa ja voi laukaista ääreishermoston sairauden, neuropatian. Se aiheuttaa särkyjä ja tunnottomuutta etenkin jaloissa, mutta myös ripulia tai oksentelua, huimausta, impotenssia ja pinneoireita. Sokeritasapainosta huolehtimisen lisäksi potilas hyötyy tupakan ja alkoholin välttämisestä.

Lihakset

Säännöllinen liikunta lisää lihaskudoksen insuliiniherkkyyttä ja sokerinkulutusta sekä parantaa metaboliseen oireyhtymään liittyviä rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. Lisäksi liikunta tukee painonpudotusta ja laskee verenpainetta.

Jalat

Jalkahaava on diabeetikkojen yleinen vaiva, joka syntyy jalkojen kuormituksesta ja kudosten heikentyneestä nestekierrosta. Jalkojen asentovirheet, hiertymät ja sieni-infektiot tulee hoitaa hyvin. Jalkojen verenkiertohäiriö voi laukaista perifeerisen valtimotaudin, jota kutsutaan katkokävelyksi.

Asiantunijana professori Hannele Yki-Järvinen HYKSistä.

Lue lisää

Diabeteksesta voi parantua

Tietoa verensokerista

Munuaistauti kiinni ajoissa.

Hyvän hoidon askeleet

  1. Tee puolen tunnin kävelylenkki joka päivä. Pyydä kaveri mukaan.
  2. Syö välipalaksi hedelmä tai kuppi marjoja. Muista ruisleipä!
  3. Jos tupakoit, hae tukea lopettamiseen.
  4. Vaihda maito rasvattomaan, leipärasva pehmeäksi ja juusto kevyempään tai vähärasvaiseen leikkeleeseen.
  5. Tarkista ostamasi leivän suolapitoisuus, vähäsuolaisessa on suolaa alle 0,7g /100 g.
  6. Mieti mikä on tärkeää ja mistä voit luopua.
  7. Anna löytämäsi aika läheisille.
  8. Kiitä, kannusta ja välitä.
  9. Nauti Suomen kauniista luonnosta aina kun voit.
Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.