Mittaamalla seerumin bilirubiinipitoisuus voidaan selvittää maksan ja sappiteiden sairauksia. Samalla saadaan tietoa punasolujen hajoamisesta.

Kun punasolut kuolevat, niiden rautaa sitova osa muuttuu bilirubiiniksi, keltaiseksi sappiväriaineeksi. Bilirubiini on rasvaliukoinen ja hakeutuu mielellään muun muassa aivoihin, joita se voi vaurioittaa, jos sitä joutuu sinne paljon. Maksassa bilirubiini muuttuu vesiliukoisiksi johdannaisiksi eli konjugoituneeksi bilirubiiniksi.

Bilirubiinikonjugaatit erittyvät sapen mukana suoleen, josta osa imeytyy takaisin verenkiertoon ja osa menee hiukan muuttuneena ulosteisiin. Bilirubiinin aineenvaihduntatuotteet aiheuttavat ulosteen ruskean värin.

Pitoisuus suurin aamulla

Tavallisimmin mitataan bilirubiinin kokonaispitoisuus seerumissa, mutta tarvittaessa voidaan mitata erikseen konjugoitunut bilirubiini. Vapaa bilirubiini on näiden erotus. Mittaus tehdään verinäytteestä, jonka ottamiseen ei tarvita erityisiä esivalmisteluja, esimerkiksi paastoa.

Terveillä aikuisilla bilirubiinin kokonaispitoisuus on 2–20 mikromoolia litrassa (µmol/l) ja konjugoidun bilirubiinin alle 5 µmol/l.

Pitoisuus on aamulla suurempi kuin iltapäivällä. Silmänvalkuaiset alkavat kellertää, kun kokonaisbilirubiini ylittää 50 µmol/l.

Syynä sappivaivat

Punasolujen kiihtynyt hajoaminen eli hemolyysi nopeuttaa bilirubiinin syntyä ja suurentaa sen pitoisuutta veressä. Jo suuren mustelman häviäminen voi aiheuttaa merkittävän bilirubiinituotannon lisän. Hemolyysin aikana lisääntyy erityisesti vapaa bilirubiini konjugoituneen osuuden pysyessä suurin piirtein normaalina.

Sappiteiden virtauseste, joka voi johtua esimerkiksi sappikivistä, häiritsee bilirubiinin poistumista maksasta. Tällöin bilirubiini ei pääse suoleen, ja konjugoituneen bilirubiinin pitoisuus veressä lisääntyy. Konjugaatit erittyvät virtsaan ja tummentavat sen värin. Jos sappitukos on täydellinen, ulosteet voivat muuttua savenharmaiksi.

Vaikeissa maksavaurioissa, kuten maksatulehduksessa tai maksakuoliossa, molempien bilirubiinien määrä lisääntyy.

Maksan kyky poistaa bilirubiinia voi olla huonontunut perinnöllisistä syistä. Näistä tiloista yleisin on Gilbertin oireyhtymä, jota arvellaan olevan jopa noin seitsemällä prosentilla väestöstä. Gilbertin oireyhtymässä vapaan bilirubiinin pitoisuus veressä suurenee, mutta useimmiten korkeintaan 50 µmol/l:n tienoille. Taudista ei ole haittaa, eikä sitä tarvitse hoitaa. Se löytyykin usein sattumalta, kun joku huomaa valkuaistensa vähän kellertävän tai kun bilirubiini tulee jostakin muusta syystä mitatuksi.

Vauvoille sinivalohoitoa

Sikiöaikaisen hemoglobiinin nopea hajoaminen ja maksan kehittymätön kyky poistaa bilirubiinia nostavat vastasyntyneen veren bilirubiinipitoisuuden jopa yli kymmenkertaiseksi aikuiseen verrattuna. Tilannetta pahentaa, jos vauvalla on punasolujen hajoamista edistävä sairaus.

Ennen pysyviäkin aivovaurioita aiheuttanut vastasyntyneen liika bilirubiini osataan nykyään hoitaa. Vauvan pitäminen sinisessä valossa edistää bilirubiinin poistumista elimistöstä, ja vaikeassa tilanteessa voidaan tehdä verenvaihto. Mikä hoito milloinkin valitaan, riippuu bilirubiinipitoisuuden lisäksi muun muassa vauvan iästä ja painosta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Vatsan murina hävettää

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon sekä rypsiöljyn karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tie parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liian korkean verenpaineen kanssa eläminen on hengenvaarallista. Onneksi paineiden tasaamiseen on keinoja.

1. Milloin korkea verenpaine muuttuu verenpainetaudiksi?

Verenpainetaudista puhutaan, kun verenpaine on toistuvissa mittauksissa noin 140/90 elohopeamillimetriä tai tämän yli. Kotimittauksissa tämä vastaa arvoa 135/85. Jos selkeää tulosta ei saada, tutkittava voi pitää vuorokauden ajan verenpainetta rekisteröivää laitetta.

2. Mistä verenpainetauti johtuu?

Kohonnen verenpaineen taustalla voivat vaikuttaa perinnöllisten seikkojen lisäksi elämäntapatekijät, kuten stressi, runsas suolan käyttö, ylipaino, tupakointi, reipas alkoholin juominen tai liikunnan vähäisyys. Myös tulehduskipulääkkeiden runsas napsiminen ja joillakin vähäinenkin lakritsin syöminen

voi nostaa verenpainetta. Iän myötä verisuonet menettävät kimmoisuuttaan ja ylä- ja alapaineen välinen ero, niin sanottu pulssipaine, kasvaa. Joskus verenpainetta kohottavat sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta.

3. Kuinka nopeasti verenpainetauti vaurioittaa?

Korkea verenpaine voi aiheuttaa välittömänkin hengenvaaran, mutta yleensä vaikutukset tulevat vuosien saatossa. Joskus sairauden ensimmäinen oire saattaa olla sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö, kuten aivoverisuonitukos tai aivoverenvuoto, mutta useimmiten tauti on oireeton. Jotkut valittavat päänsärkyä tai huimausta. Kun verenpainetauti saadaan hoidettua, monet kokevat olonsa paremmaksi.

Nykyään verenpainelääkitys pyritään lisävaurioiden välttämiseksi aloittamaan mahdollisimman vikkelästi.

4. Mitkä elimet ovat vaarassa verenpainetaudissa?

Aivot, sydän, munuaiset ja silmät. Silmänpohjan kovettuneet verisuonet saattavat ratkeilla ja tihkuttaa verta, jolloin näkökyky voi heikentyä pysyvästikin. Aivojen pieniin verisuoniin tulee hauraita kohtia ja pullistumia, jotka saattavat repeytyä. Syntyy vuotoja ja tukoksia. Myös verenvirtaus aivojen valkeassa

aineessa heikkenee, mikä kasvattaa Alzheimerin taudin riskin kymmenkertaiseksi. Munuaisten verisuonten vaurioituminen voi johtaa pahimmillaan munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaishoitoon, dialyysiin. Verenpaineen murjoma sydänlihas saattaa jäädä vajaatoimintaiseksi, jolloin se ei enää jaksa pumpata verta kunnolla eteenpäin, myös rytmihäiriöt yleistyvät.

5. Korjaantuvatko elimistön vauriot, kun paine saadaan alas?

Syntyneitä vaurioita ei voida enää korjata, mutta uusien vaurioiden, kuten aivoverenkiertohäiriöiden syntyminen estyy.

6. Kuinka verenpainetautia hoidetaan?

Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä sekä hillitä suolan käyttöä tai siirtyä mineraalisuolaan. Myös liikunta, hyvä uni ja rentoutuminen on tärkeää. Aina elämäntapojen korjaaminen ei yksin riitä laskemaan verenpainetta ja silloin tarvitaan myös lääkitystä. Lääkitys aloitetaan, jos verenpaine on yli 140/90 elohopeamillimetriä 4–6 kuukauden elämäntaparemontin jälkeen tai joskus aiemminkin. Lääkityksen teho paranee selvästi, jos tekee samaan aikaan elämäntapamuutoksia. Verenpaine saadaan putoamaan eri keinoja ja lääkkeitä yhdistelemällä.

Asiantuntijat: Risto O. Roine, neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri. Päivi Korhonen, yleislääketieteen professori, Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja. Marja Ruuti, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Vierailija

Keittääkö painekattila? Näin tasaat paineita

Korkea verenpaine ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire niinkuin on esimerkiksi kuume. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä selvittää oireen aiheuttaja. Aikuisista suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine ja verenpainelääkkeitä käyttää noin miljoona suomalaista. Liika natrium (yksi syy tusinasta, joka voi nostaa verenpainetta) ei kerry elimistöön vaan poistuu virtsan mukana. Siis normaalisti, kun elimistö on tasapainossa. Näin ei käy jos noudattaa virallisterveellistä (liikaa...
Lue kommentti