Näkö saattaa heikentyä paljonkin, ennen kuin sen itse huomaa. Jos esimerkiksi lukeminen tai näyttöpäätetyö aiheuttavat pääkipua ja silmien väsymistä, on syytä käydä silmälääkärissä.

1. Näkö alkaa heiketä 25-vuotiaana. Sen jälkeen pitää käydä säännöllisesti näöntarkastuksissa.

Väärin. Näön huononeminen näin varhain johtuu silmän taittokyvyn muutoksista tai silmäsairauksista. Noin 45-vuotiaana ilmaantuva ikänäkö on selkein iän aiheuttamista muutos silmän toiminnassa. Vanheneva silmä ei enää entiseen tapaan pysty tarkentamaan lähelle, jolloin lähinäkö heikkenee.

Lähinäköä voidaan parantaa luku- tai moniteholaseilla. Iän mukana yleistyvien silmäsairauksien vuoksi silmät pitäisi tarkastaa viimeistään, kun ikänäkö alkaa vaivata. Muuten tarkastukset tehdään todettujen riskitekijöiden ja silmäsairauksien mukaan.

2. Näön huonontumista ei itse huomaa.

Oikein ja väärin. Esimerkiksi liikennemerkkien ja katukylttien sumentuminen voi antaa viitettä näön huonontumisesta. Joskus vähitellen heikentyvää näköä on kuitenkin vaikea havaita ja näkö saattaa heikentyä paljonkin, ennen kuin sen itse huomaa. Jos näkökyky heikkenee vain toisesta silmästä, sen huomaa usein vasta, kun paremman silmän peittää.

3. Huono näkö rasittaa, aiheuttaa pääkipua ja väsyttää.

Väärin ja oikein. Huonon näön erityiset syyt, kuten esimerkiksi taittovirheet voivat aiheuttaa pääkipua ja silmien väsymistä. Jos siis esimerkiksi lukeminen tai näyttöpäätetyö aiheuttavat tällaista, olisi hyvä käydä silmälääkärissä.

4. Illalla näkö on huonompi kuin aamulla.

Väärin. Kun esimerkiksi työ väsyttää silmiä mihin vuorokauden aikaan tahansa, voi tuntua, että näkö huononee. Erityisesti korjaamattomat taittoviat ja piilokarsastus voivat rasittaa silmiä ja aiheuttaa päänsärkyä. Oireita saattaa tulla myös, jos silmät päivän mittaan kuivuvat ja niiden voitelujärjestelmä kuormittuu.


5. Television katselu liian läheltä, tietokonetyöskentely ja hämärässä lukeminen huonontavat näköä.

Väärin. Silmien käyttäminen ei heikennä näköä pysyvästi. Olosuhteet kuitenkin vaikuttavat siihen, minkä verran silmät rasittuvat. Varsinkin jos näyttöpäätettä käyttää paljon, on tärkeää asettaa se oikein ja huolehtia kunnollisesta valaistuksesta.

6. Ikänäkö parantaa likinäköisen näkemistä niin, että hän voi päästä eroon silmälaseista.

Väärin. Ikänäkö ei paranna likinäköisen näkökykyä, mutta likinäköisen lähinäkö pysyy ilman laseja hyvänä vanhempanakin. Likinäköinen ei siis välttämättä tarvitse lukulaseja nähdäkseen lähelle. Kauas katsellessa hän kuitenkin edelleen tarvitsee kaukolasejaan. Varttuneemmalla iällä alkava harmaakaihi saattaa muuttaa silmän taittokykyä likitaitteiseksi ja tällöin lähinäkö aluksi paranee. Tästä on kyse, kun kerrotaan isoäideistä ja -isistä, jotka ovat päässeet eroon lukulaseista.

7. Jos käyttää silmälaseja, ei välttämättä tarvitse aurinkolaseja, koska tavallinen muovilinssi suojaa säteiltä.

Osittain totta. Tavallinen muovilinssi antaa kohtalaisen hyvän suojan auringonvalon UV-säteiltä. Näkyvältä valolta ne eivät silmiä suojaa. Jos silmät ovat valoherkät tai joutuvat alttiiksi kirkkaalle valolle, aurinkolaseja on syytä käyttää. Lippalakki ja lierihattu suojaavat silmiä hyvin suoraan ylhäältä tulevilta valonsäteiltä, mutta eivät niiltä, jotka heijastuvat vedestä tai maasta.

8.Vanhempana silmien suojaaminen auringolta ei ole yhtä tärkeää kuin lapsena.

Väärin. Vanhemmiten silmän mykiön muutokset, kuten mykiön värin muuttuminen kellertäväksi, saavat aikaan sen, että silmässä on ikään kuin sisäinen aurinkolasi. Muuten vanhan ihmisen silmä on ehkä jopa herkempi auringon valon aiheuttamille muutoksille. Näin etenkin, kun silmästä on leikattu kaihi ja sisäinen aurinkolasi on poistettu. Tuolloin silmien suojaaminen voimakkaalta auringonvalolta on tärkeää.

9. Jos ei käytä kirkkaassa auringonpaisteessa aurinkolaseja, glaukooman eli silmänpainetaudin riski lisääntyy.

Väärin. Auringonvalon määrällä ja glaukoomalla ei ole osoitettu olevan yhteyttä.

10. Jos vilkaisee kiikarilla aurinkoon, näkö heikkenee pysyvästi.

Totta. Auringonvalon energia on niin suuri, että silmän verkkokalvo vaurioituu tällöin pysyvästi. Vastaavia vaurioita syntyy, kun auringonpimennystä seurataan suojaamatta silmiä riittävästi.

11. Sairaudet näkyvät silmistä.

Osittain totta. Eivät kaikki, mutta esimerkiksi monet verisuoniin vaikuttavat sairaudet, kuten diabetes, verenpainetauti ja valtimonkovettumatauti, aiheuttavat muutoksia myös silmänpohjaan.

12. Kaihi tulee kaikille.

Totta. Kaihi liittyy hyvin oleellisesti silmän ikääntymiseen. Se kehittyy kaikille, jos vain elinpäiviä riittää.

13. Hyvä tai huononäköisyys on perinnöllistä, jos vanhemmilla on lasit, lapsillakin on.

Totta. Taittovirheet ja monet silmäsairaudet, kuten glaukooma periytyvät osalle jälkeläisiä, eivät siis kaikille. Samalla tavalla silmien taittovirheet ovat perinnöllisiä, mutta vaikka molemmilla vanhemmilla olisi silmälasit, lapsi ei niitä välttämättä tarvitse. Mikäli suvussa esiintyy perinnöllisiä silmäsairauksia, silmien tavallista huolellisempi tarkastaminen on tärkeää.


14. Hyvät lasit parantavat näköä.

Oikein ja väärin. Varhaislapsuudessa näkö täytyy oppia silmiä käyttämällä, ja mikäli tuolloin näkö jää esimerkiksi taittovirheestä johtuen oppimatta, silmästä kehittyy ns. laiska silmä. Ratkaisevin näön kehittyminen tapahtuu ennen kouluikää ja silloin silmälasit todella saattavat korjata näkökykyä pysyvästi. Tuossa vaiheessa lapsen silmälasien käyttöä ja muiden annettujen hoito-ohjeiden noudattamista on viisasta huolellisesti valvoa. Muuten silmälasit ovat näkemisen apuväline. Niillä voidaan estää monia taittovirheiden ja karsastuksen aiheuttamia oireita ja ennen kaikkea parantaa näköä. Mitenkään itsestään lasit eivät tätä kuitenkaan tee, vaan niiden täytyy olla vahvuudeltaan oikein määritetty ja käyttäjälleen sovitettu.

Asiantuntijana silmätautien professori Hannu Uusitalo Tampereen yliopistosta.

LUE LISÄÄ:

Silmät ja terveys

Näköhäiriöt

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun verensokeri on pysyvästi koholla, olet sairastunut tyypin 2 diabetekseen. Mikä siihen johtaa, miten sitä voi välttää?

Millaisia ovat alkavan tyypin 2 diabeteksen oireet?

Erityisesti syömisen jälkeen saattaa vähän väsyttää ja raukaista. Suu tuntuu kuivalta ja janottaa, voi ilmetä keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta, näön sumentumista sekä jalkojen puutumista ja pistelyä.

Kun verenkierrossa on paljon ylimääräistä glukoosia, sitä alkaa erittyä myös virtsaan, jolloin virtsaamistarve voimistuu.

Aiemmin puhuttiin vanhuustyypin diabeteksesta, mutta termi on vanhentunut, sillä osa sairastuneista on nuoria. Yhdysvalloissa ja Englannissa sairastuneiden joukossa on myös lapsia ja teiniikäisiä.

Onko löytynyt uusia tekijöitä, jotka vaikuttavat sairastumiseen?

Diabeteksen puhkeamisessa on vielä paljon tuntematonta, mutta ylipainon, vähäisen liikkumisen ja perintötekijöiden lisäksi yksi vähemmän tunnettu riskitekijä on pitkään jatkunut univaje. Jo yksi huonosti nukuttu yö voi pistää verensokeritasot hetkeksi hyrskyn myrskyn. Unen puute kääntää hormonitoiminnan sellaiseksi, että ruokahalu voimistuu, kylläisyyden tunne vähenee ja insuliinin toimintaa heikkenee.

Myös ympäristömyrkyt, kuten raskasmetallit ja torjunta-aineet muuttavat hormonien ja geenien toimintaa. Ympäristömyrkkyjä on esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmateriaaleissa, hygieniatuotteissa, muoveissa ja kaloissa.

Voiko sairastaa tietämättään?

Voi, jopa vuosia tai vuosikymmeniä, sillä tyypin 2 diabetes on usein petollisen vähäoireinen tai oireeton.

Ei ole lainkaan tavatonta, että silmälääkäri huomaa taudin ensimmäisenä. Liika sokeri verenkierrossa saa silmänpohjan pienet verisuonet ratkeilemaan ja vuotamaan.

Joskus äkillisen sydäninfarktin takaa paljastuu tyypin 2 diabetes.

Miksi huomaamaton tautikin on vaarallinen?

Pitkään jatkuessaan korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, sydäntä ja hermostoa.

Silmänpohjan verisuonten vaurioituminen voi jopa sokeuttaa. Jos munuaisten verisuonet vaurioituvat, ihminen voi joutua keinomunuaishoitoon tai elinsiirtoon.

Hermovauriot taas aiheuttavat erimuotoisia tuntohäiriöitä, kuten puutumista, pistelyä ja lämpötunnon vaihtelua raajoissa. Hermojen vaurioituminen voi tehdä myös sen, että ihminen ei tunne esimerkiksi kengässään hiertävää kiveä, jolloin jalat voivat haavautua.

Diabeetikoita myös ientulehdukset piinaavat terveitä enemmän.

Jopa 60–70 prosenttia aikuisiän diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin.

Voiko diabeteksesta parantua?

Tyypin 2 diabetesta pidetään elämänmittaisena sairautena, mutta sen voi hoitaa erinomaiseen tasapainoon syömällä terveellisesti, nukkumalla hyvin ja liikkumalla tarpeeksi.

Osa pääsee lihavuusleikkauksen jälkeen eroon diabeteslääkkeistä. Leikkaus parantaa insuliinin toimintaa ja lisää kylläisyyden tunnetta.

Voidaan ajatella, että jos verensokeri on pysynyt vuoden normaalina ilman lääkitystä, on parantunut.


Mikä on tehokkainta tyypin 2 diabetesta hoitoa?

Tärkeintä on painonpudotus. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabeetikoilla laihduttaminen on kuitenkin terveitä vaikeampaa. Silloin, kun laihtumisesta olisi eniten hyötyä, elimistö pistää kaikin keinoin hanttiin.

Taivaita ei kuitenkaan tarvitse tavoitella, sillä jo pieni, noin viiden prosentin painonpudotus voi saada ihmeitä aikaan.

Lääkehoidossa pyritään valitsemaan valmisteita, jotka eivät lihota tai altista hypoglykemioille ja jotka jopa auttavat laihtumaan. SGLT2-estäjäryhmän lääkkeet poistavat myös glukoosia virtsaan, ja osa diabeetikoista saattaa keventyä sen vaikutuksesta jopa parikymmentä kiloa.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Lue lisää tyypin 2 diabeteksesta Käypä hoito -suosituksesta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti