Näkö saattaa heikentyä paljonkin, ennen kuin sen itse huomaa. Jos esimerkiksi lukeminen tai näyttöpäätetyö aiheuttavat pääkipua ja silmien väsymistä, on syytä käydä silmälääkärissä.
1. Näkö alkaa heiketä 25-vuotiaana. Sen jälkeen pitää käydä säännöllisesti näöntarkastuksissa.
Väärin. Näön huononeminen näin varhain johtuu silmän taittokyvyn muutoksista tai silmäsairauksista. Noin 45-vuotiaana ilmaantuva ikänäkö on selkein iän aiheuttamista muutos silmän toiminnassa. Vanheneva silmä ei enää entiseen tapaan pysty tarkentamaan lähelle, jolloin lähinäkö heikkenee.
Lähinäköä voidaan parantaa luku- tai moniteholaseilla. Iän mukana yleistyvien silmäsairauksien vuoksi silmät pitäisi tarkastaa viimeistään, kun ikänäkö alkaa vaivata. Muuten tarkastukset tehdään todettujen riskitekijöiden ja silmäsairauksien mukaan.
2. Näön huonontumista ei itse huomaa.
Oikein ja väärin. Esimerkiksi liikennemerkkien ja katukylttien sumentuminen voi antaa viitettä näön huonontumisesta. Joskus vähitellen heikentyvää näköä on kuitenkin vaikea havaita ja näkö saattaa heikentyä paljonkin, ennen kuin sen itse huomaa. Jos näkökyky heikkenee vain toisesta silmästä, sen huomaa usein vasta, kun paremman silmän peittää.
3. Huono näkö rasittaa, aiheuttaa pääkipua ja väsyttää.
Väärin ja oikein. Huonon näön erityiset syyt, kuten esimerkiksi taittovirheet voivat aiheuttaa pääkipua ja silmien väsymistä. Jos siis esimerkiksi lukeminen tai näyttöpäätetyö aiheuttavat tällaista, olisi hyvä käydä silmälääkärissä.
4. Illalla näkö on huonompi kuin aamulla.
Väärin. Kun esimerkiksi työ väsyttää silmiä mihin vuorokauden aikaan tahansa, voi tuntua, että näkö huononee. Erityisesti korjaamattomat taittoviat ja piilokarsastus voivat rasittaa silmiä ja aiheuttaa päänsärkyä. Oireita saattaa tulla myös, jos silmät päivän mittaan kuivuvat ja niiden voitelujärjestelmä kuormittuu.
5. Television katselu liian läheltä, tietokonetyöskentely ja hämärässä lukeminen huonontavat näköä.
Väärin. Silmien käyttäminen ei heikennä näköä pysyvästi. Olosuhteet kuitenkin vaikuttavat siihen, minkä verran silmät rasittuvat. Varsinkin jos näyttöpäätettä käyttää paljon, on tärkeää asettaa se oikein ja huolehtia kunnollisesta valaistuksesta.
6. Ikänäkö parantaa likinäköisen näkemistä niin, että hän voi päästä eroon silmälaseista.
Väärin. Ikänäkö ei paranna likinäköisen näkökykyä, mutta likinäköisen lähinäkö pysyy ilman laseja hyvänä vanhempanakin. Likinäköinen ei siis välttämättä tarvitse lukulaseja nähdäkseen lähelle. Kauas katsellessa hän kuitenkin edelleen tarvitsee kaukolasejaan. Varttuneemmalla iällä alkava harmaakaihi saattaa muuttaa silmän taittokykyä likitaitteiseksi ja tällöin lähinäkö aluksi paranee. Tästä on kyse, kun kerrotaan isoäideistä ja -isistä, jotka ovat päässeet eroon lukulaseista.
7. Jos käyttää silmälaseja, ei välttämättä tarvitse aurinkolaseja, koska tavallinen muovilinssi suojaa säteiltä.
Osittain totta. Tavallinen muovilinssi antaa kohtalaisen hyvän suojan auringonvalon UV-säteiltä. Näkyvältä valolta ne eivät silmiä suojaa. Jos silmät ovat valoherkät tai joutuvat alttiiksi kirkkaalle valolle, aurinkolaseja on syytä käyttää. Lippalakki ja lierihattu suojaavat silmiä hyvin suoraan ylhäältä tulevilta valonsäteiltä, mutta eivät niiltä, jotka heijastuvat vedestä tai maasta.
8.Vanhempana silmien suojaaminen auringolta ei ole yhtä tärkeää kuin lapsena.
Väärin. Vanhemmiten silmän mykiön muutokset, kuten mykiön värin muuttuminen kellertäväksi, saavat aikaan sen, että silmässä on ikään kuin sisäinen aurinkolasi. Muuten vanhan ihmisen silmä on ehkä jopa herkempi auringon valon aiheuttamille muutoksille. Näin etenkin, kun silmästä on leikattu kaihi ja sisäinen aurinkolasi on poistettu. Tuolloin silmien suojaaminen voimakkaalta auringonvalolta on tärkeää.
9. Jos ei käytä kirkkaassa auringonpaisteessa aurinkolaseja, glaukooman eli silmänpainetaudin riski lisääntyy.
Väärin. Auringonvalon määrällä ja glaukoomalla ei ole osoitettu olevan yhteyttä.
10. Jos vilkaisee kiikarilla aurinkoon, näkö heikkenee pysyvästi.
Totta. Auringonvalon energia on niin suuri, että silmän verkkokalvo vaurioituu tällöin pysyvästi. Vastaavia vaurioita syntyy, kun auringonpimennystä seurataan suojaamatta silmiä riittävästi.
11. Sairaudet näkyvät silmistä.
Osittain totta. Eivät kaikki, mutta esimerkiksi monet verisuoniin vaikuttavat sairaudet, kuten diabetes, verenpainetauti ja valtimonkovettumatauti, aiheuttavat muutoksia myös silmänpohjaan.
12. Kaihi tulee kaikille.
Totta. Kaihi liittyy hyvin oleellisesti silmän ikääntymiseen. Se kehittyy kaikille, jos vain elinpäiviä riittää.
13. Hyvä tai huononäköisyys on perinnöllistä, jos vanhemmilla on lasit, lapsillakin on.
Totta. Taittovirheet ja monet silmäsairaudet, kuten glaukooma periytyvät osalle jälkeläisiä, eivät siis kaikille. Samalla tavalla silmien taittovirheet ovat perinnöllisiä, mutta vaikka molemmilla vanhemmilla olisi silmälasit, lapsi ei niitä välttämättä tarvitse. Mikäli suvussa esiintyy perinnöllisiä silmäsairauksia, silmien tavallista huolellisempi tarkastaminen on tärkeää.
14. Hyvät lasit parantavat näköä.
Oikein ja väärin. Varhaislapsuudessa näkö täytyy oppia silmiä käyttämällä, ja mikäli tuolloin näkö jää esimerkiksi taittovirheestä johtuen oppimatta, silmästä kehittyy ns. laiska silmä. Ratkaisevin näön kehittyminen tapahtuu ennen kouluikää ja silloin silmälasit todella saattavat korjata näkökykyä pysyvästi. Tuossa vaiheessa lapsen silmälasien käyttöä ja muiden annettujen hoito-ohjeiden noudattamista on viisasta huolellisesti valvoa. Muuten silmälasit ovat näkemisen apuväline. Niillä voidaan estää monia taittovirheiden ja karsastuksen aiheuttamia oireita ja ennen kaikkea parantaa näköä. Mitenkään itsestään lasit eivät tätä kuitenkaan tee, vaan niiden täytyy olla vahvuudeltaan oikein määritetty ja käyttäjälleen sovitettu.
Asiantuntijana silmätautien professori Hannu Uusitalo Tampereen yliopistosta.
LUE LISÄÄ:
