Näkö saattaa heikentyä paljonkin, ennen kuin sen itse huomaa. Jos esimerkiksi lukeminen tai näyttöpäätetyö aiheuttavat pääkipua ja silmien väsymistä, on syytä käydä silmälääkärissä.

1. Näkö alkaa heiketä 25-vuotiaana. Sen jälkeen pitää käydä säännöllisesti näöntarkastuksissa.

Väärin. Näön huononeminen näin varhain johtuu silmän taittokyvyn muutoksista tai silmäsairauksista. Noin 45-vuotiaana ilmaantuva ikänäkö on selkein iän aiheuttamista muutos silmän toiminnassa. Vanheneva silmä ei enää entiseen tapaan pysty tarkentamaan lähelle, jolloin lähinäkö heikkenee.

Lähinäköä voidaan parantaa luku- tai moniteholaseilla. Iän mukana yleistyvien silmäsairauksien vuoksi silmät pitäisi tarkastaa viimeistään, kun ikänäkö alkaa vaivata. Muuten tarkastukset tehdään todettujen riskitekijöiden ja silmäsairauksien mukaan.

2. Näön huonontumista ei itse huomaa.

Oikein ja väärin. Esimerkiksi liikennemerkkien ja katukylttien sumentuminen voi antaa viitettä näön huonontumisesta. Joskus vähitellen heikentyvää näköä on kuitenkin vaikea havaita ja näkö saattaa heikentyä paljonkin, ennen kuin sen itse huomaa. Jos näkökyky heikkenee vain toisesta silmästä, sen huomaa usein vasta, kun paremman silmän peittää.

3. Huono näkö rasittaa, aiheuttaa pääkipua ja väsyttää.

Väärin ja oikein. Huonon näön erityiset syyt, kuten esimerkiksi taittovirheet voivat aiheuttaa pääkipua ja silmien väsymistä. Jos siis esimerkiksi lukeminen tai näyttöpäätetyö aiheuttavat tällaista, olisi hyvä käydä silmälääkärissä.

4. Illalla näkö on huonompi kuin aamulla.

Väärin. Kun esimerkiksi työ väsyttää silmiä mihin vuorokauden aikaan tahansa, voi tuntua, että näkö huononee. Erityisesti korjaamattomat taittoviat ja piilokarsastus voivat rasittaa silmiä ja aiheuttaa päänsärkyä. Oireita saattaa tulla myös, jos silmät päivän mittaan kuivuvat ja niiden voitelujärjestelmä kuormittuu.


5. Television katselu liian läheltä, tietokonetyöskentely ja hämärässä lukeminen huonontavat näköä.

Väärin. Silmien käyttäminen ei heikennä näköä pysyvästi. Olosuhteet kuitenkin vaikuttavat siihen, minkä verran silmät rasittuvat. Varsinkin jos näyttöpäätettä käyttää paljon, on tärkeää asettaa se oikein ja huolehtia kunnollisesta valaistuksesta.

6. Ikänäkö parantaa likinäköisen näkemistä niin, että hän voi päästä eroon silmälaseista.

Väärin. Ikänäkö ei paranna likinäköisen näkökykyä, mutta likinäköisen lähinäkö pysyy ilman laseja hyvänä vanhempanakin. Likinäköinen ei siis välttämättä tarvitse lukulaseja nähdäkseen lähelle. Kauas katsellessa hän kuitenkin edelleen tarvitsee kaukolasejaan. Varttuneemmalla iällä alkava harmaakaihi saattaa muuttaa silmän taittokykyä likitaitteiseksi ja tällöin lähinäkö aluksi paranee. Tästä on kyse, kun kerrotaan isoäideistä ja -isistä, jotka ovat päässeet eroon lukulaseista.

7. Jos käyttää silmälaseja, ei välttämättä tarvitse aurinkolaseja, koska tavallinen muovilinssi suojaa säteiltä.

Osittain totta. Tavallinen muovilinssi antaa kohtalaisen hyvän suojan auringonvalon UV-säteiltä. Näkyvältä valolta ne eivät silmiä suojaa. Jos silmät ovat valoherkät tai joutuvat alttiiksi kirkkaalle valolle, aurinkolaseja on syytä käyttää. Lippalakki ja lierihattu suojaavat silmiä hyvin suoraan ylhäältä tulevilta valonsäteiltä, mutta eivät niiltä, jotka heijastuvat vedestä tai maasta.

8.Vanhempana silmien suojaaminen auringolta ei ole yhtä tärkeää kuin lapsena.

Väärin. Vanhemmiten silmän mykiön muutokset, kuten mykiön värin muuttuminen kellertäväksi, saavat aikaan sen, että silmässä on ikään kuin sisäinen aurinkolasi. Muuten vanhan ihmisen silmä on ehkä jopa herkempi auringon valon aiheuttamille muutoksille. Näin etenkin, kun silmästä on leikattu kaihi ja sisäinen aurinkolasi on poistettu. Tuolloin silmien suojaaminen voimakkaalta auringonvalolta on tärkeää.

9. Jos ei käytä kirkkaassa auringonpaisteessa aurinkolaseja, glaukooman eli silmänpainetaudin riski lisääntyy.

Väärin. Auringonvalon määrällä ja glaukoomalla ei ole osoitettu olevan yhteyttä.

10. Jos vilkaisee kiikarilla aurinkoon, näkö heikkenee pysyvästi.

Totta. Auringonvalon energia on niin suuri, että silmän verkkokalvo vaurioituu tällöin pysyvästi. Vastaavia vaurioita syntyy, kun auringonpimennystä seurataan suojaamatta silmiä riittävästi.

11. Sairaudet näkyvät silmistä.

Osittain totta. Eivät kaikki, mutta esimerkiksi monet verisuoniin vaikuttavat sairaudet, kuten diabetes, verenpainetauti ja valtimonkovettumatauti, aiheuttavat muutoksia myös silmänpohjaan.

12. Kaihi tulee kaikille.

Totta. Kaihi liittyy hyvin oleellisesti silmän ikääntymiseen. Se kehittyy kaikille, jos vain elinpäiviä riittää.

13. Hyvä tai huononäköisyys on perinnöllistä, jos vanhemmilla on lasit, lapsillakin on.

Totta. Taittovirheet ja monet silmäsairaudet, kuten glaukooma periytyvät osalle jälkeläisiä, eivät siis kaikille. Samalla tavalla silmien taittovirheet ovat perinnöllisiä, mutta vaikka molemmilla vanhemmilla olisi silmälasit, lapsi ei niitä välttämättä tarvitse. Mikäli suvussa esiintyy perinnöllisiä silmäsairauksia, silmien tavallista huolellisempi tarkastaminen on tärkeää.


14. Hyvät lasit parantavat näköä.

Oikein ja väärin. Varhaislapsuudessa näkö täytyy oppia silmiä käyttämällä, ja mikäli tuolloin näkö jää esimerkiksi taittovirheestä johtuen oppimatta, silmästä kehittyy ns. laiska silmä. Ratkaisevin näön kehittyminen tapahtuu ennen kouluikää ja silloin silmälasit todella saattavat korjata näkökykyä pysyvästi. Tuossa vaiheessa lapsen silmälasien käyttöä ja muiden annettujen hoito-ohjeiden noudattamista on viisasta huolellisesti valvoa. Muuten silmälasit ovat näkemisen apuväline. Niillä voidaan estää monia taittovirheiden ja karsastuksen aiheuttamia oireita ja ennen kaikkea parantaa näköä. Mitenkään itsestään lasit eivät tätä kuitenkaan tee, vaan niiden täytyy olla vahvuudeltaan oikein määritetty ja käyttäjälleen sovitettu.

Asiantuntijana silmätautien professori Hannu Uusitalo Tampereen yliopistosta.

LUE LISÄÄ:

Silmät ja terveys

Näköhäiriöt

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Otat ratkaisevan askelen kohti parempaa unta, kun tunnistat, mikä sinua valvottaa. Sopivatko nämä oireet sinun unettomuuteesi?

KATKEILEEKO UNI?

Uniapnea on hengityshäiriö, jossa nukkujan ylemmät hengitystiet sulkeutuvat kymmeniäkin kertoja yön aikana eri pituisiksi ajoiksi ja hän havahtuu tai herää monta kertaa yössä.

Uniapnean tunnistaminen voi olla hankalaa, sillä moni ei aamulla muista havahtuneensa vähän väliä hereille. Katkonainen uni vaikuttaa kuitenkin siten, että väsymys jää päälle. Monilla myös päätä särkee ja muisti pätkii. Joskus uniapneasta kertovat vain yöhikoilu tai tihentynyt yöllinen virtsaamistarve.

Jos voimakas väsymys jatkuu, kannattaa hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Ensisijaisena hoitona uniapneassa on painonhallinta. Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa myös ylipainehoito (CPAP) on yleensä tarpeen.

Lue lisää Uniapnea pilaa yön

KUTITTAAKO JALKOJA?

Arviolta 5–15 prosenttia suomalaisista kärsii ajoittain levottomat jalat -oireyhtymästä. Jalkoja kihelmöi, polttelee tai kutittaa levossa ja nukahtaminen vaikeutuu. Reilu 20 prosenttia raskaana olevista naisista kärsii levottomista jaloista etenkin raskauden loppuvaiheessa.

Vaikka oireet olisivat lieviä, moni nukkuu jatkuvasti huonosti. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa samalla unen saantia.

Oireyhtymän sukulaista, periodista raajaliikehäiriötä (PLMD) on vaikeampi tunnistaa, sillä se oireilee pelkästään unen aikana jalkojen liikahduksina. Oireet eivät vaikeuta nukahtamista, mutta rikkovat yöunta ja voivat siten aiheuttaa voimakasta väsymystä päiväsaikaan.

Lue lisää Levottomat jalat – misten rauhaa yöksi?

HERÄTTÄÄKÖ HIKOILU?

Vaihdevuosien alkaessa 45–55 vuoden iässä unen rakenne muuttuu. Jotkut saavat hormonikorvaushoidosta apua uniongelmiin, mutta eivät kaikki. Gynekologi voi määrätä unilääkkeitä, mutta pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon ne eivät sovi.

Menopaussi voi laukaista myös uniapnean. Jos vaihdevuosi-ikäisen naisen uni on katkonaista, hän hikoilee öisin, kuorsaa tavallista enemmän ja myös verenpaine nousee, kannattaa tarkistaa voisiko kyseessä olla uniapnea. Oireet voivat olla lieviäkin.

Lue lisää Mistä yöhikoilu keertoo?

VALVOTKO LIIKAA?

Teini-ikäiset ja nuoret aikuiset kärsivät usein unirytmin viivästymisestä. He saattavat valvova pikkutunneille, vaikka aamulla on menoa. Nuoret elävät eri rytmissä arkena ja viikonloppuna, ja rytmin kääntäminen joka maanantai on haastavaa. Jatkuvan univajeen takia moni nuori pilkkii koulussa eikä pysty keskittymään opetukseen.

Melatoniini auttaa tutkitusti vuorokausirytmin säätelyssä, mutta siitäkään ei ole apua ilman unenhuoltoa eli elämäntapojen muutosta. Vaikka melatoniini on reseptivapaa lääke, sen käytöstä olisi hyvä keskustella lääkärin kanssa.

Lue lisää Unirytmi sekaisin – tee korjausliike

KERTYYKÖ UNIVAJE?

Riittävä unensaanti on usein priorisointikysymys. Moni kärsii kroonisesta unenpuutteesta, koska nipistää jatkuvasti aikaa yöunista. Suurin osa aikuisista tarvitsee unta 7–8 tuntia yössä, mutta harva suo sen itselleen. Teinien unentarve on 9 tuntia ja peruskoululaisen 10 tuntia. Tarhaikäisten lasten tulisi nukkua 10–11 tuntia yössä ja välillä päiväunet päälle.

Unen määrästä ja laadusta huolehtimisen pitäisi olla arkista rutiinia. Jos viikolla kertyy parina yönä univajetta, tutkimusten mukaan univelkoja ei pysty kuittaamaan viikonlopun aikana. ■

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti