Näet kyllä lukea mutta suojatietä lähestyvää lasta et autostasi huomaakaan. Olisiko kyse glaukoomasta?

Mikä silmäsairaus tulee hiipien?

Glaukoomassa näkökenttäpuutokset tulevat ensin nenän puolelle ja kyky nähdä äärilaidoilla olevia asioita heikentyy. Siksi glaukoomaa poteva autoilija ei huomaa esimerkiksi suojatielle juoksevaa lasta. Tauti ei varsinkaan alkuvaiheessa vaikuta tarkkaan näkemiseen, ja moni pystyy lukemaan vaivattomasti.

Puutos näkökentässä ei näytä miltään — ei harmaalta, mustalta eikä valkoiselta. Glaukooma on myös pitkään oireeton, ja kun se huomataan, se on voinut vaurioittaa näköhermoa ja sen säikeitä pahasti.

Sairaus etenee epäsymmetrisesti ja voi olla, että toinen silmä säilyy terveenä. Jos ei tule peittäneeksi tervettä silmäänsä, näkökentän kaventumista ei huomaa. On harvinaista, että herää joku aamu sokeana, mutta mahdollista sekin on.

Millainen tauti glaukooma on?

Glaukooma on näköhermon etenevä sairaus, johon liittyy usein kohonnut silmän sisäinen paine. Pikkuhiljaa näköhermon säikeet vaurioituvat, näköhermon pää kovertuu ja näkökenttään syntyy sokeita alueita.

Glaukoomassa on erilaisia muotoja. ”Kiltti” etenee hitaasti. Äkäisemmässä muodossa puutoksia tulee nopeammin ja erityisesti tarkan näön alueelle. Sairauden vanha nimi viherkaihi juontuu antiikin ajoista, jolloin mustuaisen aukko näytti lääkäreiden mukaan vihreältä. Nykyään sanaa ei käytetä, koska sen voisi helposti sotkea näön kannalta vaarattomampaan harmaakaihiin.

Mitä silmänpaine kertoo?

Silmän sisällä kiertävä kammioneste tuo happea ja ravintoa silmän veri­suonettomille kudoksille, kuten mykiölle ja lasiaiselle, ja pitää silmämunan
pyöreänä. Neste virtaa takakammiosta etukammioon ja poistuu silmäkulmasta. Glaukoomassa nesteen poistuminen on häiriintynyt. Jotta neste pääsisi silmästä pois, silmänpaine nousee.

Silmän kyky kestää paineen nousua on kuitenkin yksilöllistä. Normaalin silmänpaineen yläraja on 21 elohopeamillimetriä, mutta esimerkiksi 24 elohopeamillimetrin paine ei kaikilla vaurioita näköhermoa. Silmänpaine nousee niin hitaasti, ettei nousua tunne. Toisaalta, jos silmänpaine on hyvin korkea, silmä voi vaurioitua pahasti jo parissa viikossa. Hoidossa pyritään löytämään tavoitepaine ja hoitoa säädetään niin, että siihen päästään.

Tavoitepaine ei ole aina sama asia kuin normaali silmänpaine.

Kenelle glaukooma tulee?

Ikä on glaukooman suurin riskitekijä. Sairaus on harvinainen alle 40-vuotiailla, mutta sairastumisriski kasvaa 60 ikävuoden jälkeen. Kohonnut silmänpaine on yksi altistava tekijä, mutta glaukooma voi tulla, vaikka silmän­paine olisi normaali.

Kortisonia sisältävät lääkkeet voivat nostaa silmänpainetta, ja osa ihmisistä on tavallista herkempiä kortisonin haitoille. Joillakin silmänpaine saattaa nousta jo viikon tai kahden kuluttua kortisonitippojen tai kortisonitablettilääkityksen aloittamisesta.

Yksi glaukooman taustalla oleva tekijä on mykiön hilsetystauti, jolloin
mykiö näyttää siltä kuin sen päällä olisi tomusokeria. Joissakin suvuissa glaukoomaa on tavallista enemmän ja muutamia altistavia geenejäkin on
löydetty, mutta niiden merkitys taudin synnyssä ei ole kovin suuri.

Miten glaukooma todetaan?

Useimmiten glaukooma löytyy sattumalta silmälääkärin rutiinitarkastuksessa, kun tarvitaan uusia silmälaseja.

Silmänpaineen mittausta varten silmä puudutetaan ja näköhermoa tutkitaan silmämikroskoopilla. Jos näkö­hermon pään ulkonäkö on muuttunut, herää epäily glaukoomasta. Silloin tehdään näkökenttätutkimus ja silmänpohja valokuvataan.

Näkökenttätutkimuksessa tutkittava asettaa päänsä puolipallomaisen
kuvun reunalle, jonka sisäpinnalle heijastetaan tietokoneohjelman avulla pieniä valovälähdyksiä. Tutkittava painaa nappia aina, kun näkee välähdyksen. Tämän perusteella tietokone piirtää kuvan näkökentän toiminnasta.

Myös näköhermon säikeitä voidaan kuvata. Jotta näköhermon pää erottuisi hyvin, tutkittavalle annetaan mustuaista laajentavia tippoja. Ne sumentavat näön muutamien tuntien ajaksi.

Miten glaukooma hoidetaan?

Hoidoilla pyritään alentamaan silmänpainetta ja parantamaan silmänpohjan verenkiertoa. Prostaglandiinianalogeihin kuuluvat silmätipat lisäävät kammionesteen poistumista ja laskevat silmänpainetta. Vieläkin käytettävä
pilokarpiini sen sijaan supistaa säde­lihasta ja mustuaista, jolloin kammiokulma avautuu, mutta moni saa lääkkeestä otsapäänsärkyä. Tarvittaessa voidaan käyttää erilaisia yhdistelmävalmisteita. Silmätipat saattavat aiheuttaa ohimenevää silmien kirvelyä ja punoitusta.

Jos silmätipat eivät auta tai sovi, kuten vajaalla puolella potilaista, vaihtoehtona on leikkaus- tai laserhoito. Laserilla poltetaan kammiokulmaan arpia, jolloin kammionesteen virtaus paranee ja silmänpaine laskee, mutta hoitotulokset eivät välttämättä ole pysyviä.

Leikkauksessa silmän sisälle tehdään kanava, jota pitkin neste pääsee pois ja paine laskee, mutta käytävä saattaa arpeutua vähitellen tukkoon. Leik-
kauksessa voidaan käyttää arpikudoksen muodostumista hidastavia lääke-
aineita ja silikoniputkia, mutta nekään eivät aina auta. Monilla leikkaus kuitenkin parantaa lääkehoidon tehoa.   

Glaukoomalääkkeet ovat pääsääntöisesti täysin Kela-korvattavia. Vuosittain Kansaneläkelaitokselle tulee 2 000—3 000 uutta lääkekorvaukseen oikeuttavaa hakemusta.

Asiantuntijana Eija Vesti, silmätautiopin professori, Turun yliopistollinen keskussairaala

Lue lisää
Silmänpaine korkealla - onko syytä huoleen?
Silmät eivät käytössä kulu

▶ silmätipat auttavat, jos ne sopivat.

▶ laser on nopea apu mutta hoitotulos ei aina ole pysyvä.

▶ leikkaus parantaa lääkehoidon tehoa.

Yli 45-vuotiaan kannattaa käydä silmälääkärissä 2—3 vuoden välein, liki­näköisen useamminkin.

Glaukoomapotilaan täytyy tutkituttaa silmät ainakin kaksi kertaa vuodessa. Taudin varhainen toteaminen on tärkeää, jotta hoito voitaisiin aloittaa ennen peruuttamattomien vaurioiden syntymistä.

Hoitamattomana glaukooma johtaa sokeutumiseen.

Glaukooma on yli 64-vuotiailla toiseksi yleisin näkö­vammaisuuden syy silmänpohjan ikärappeuman jälkeen.

Suomessa on 80 000 glaukoomapotilasta. Näkö­vammaisia tässä joukossa on noin 6 500, sokeita 2 800.