Kun eturauhanen alkaa kerran temppuilla, se vaivaa miestä yleensä koko loppuiän. Onneksi niin liikakasvuun, tulehdukseen kuin syöpäänkin on tarjolla tehokasta hoitoa.

1. Liikakasvusta virtsavaivoja

Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu on miesten yleisin kasvain. Se alkaa kehittyä jo 40 ikävuoden tienoilla, joskus aiemminkin. Tämä aiheuttaa häiriöitä virtsarakon toiminnassa ja tyhjentymisessä noin kolmelle neljäsosalle 50 vuotta täyttäneistä miehistä.

Liikakasvun sysäävät liikkeelle ikääntymisen aiheuttamat hormonitasapainon muutokset: miessukuhormonin eli testosteronin määrä laskee.

Kun eturauhanen suurenee, se ahtauttaa virtsateitä ja aiheuttaa ikäviä oireita. Yleisimpiä niistä ovat äkillinen tai tihentynyt virtsaamistarve sekä heikentynyt virtsasuihku. Kaaret lyhenevät, eikä virtsarakko tyhjene kunnolla. Monet kokevat jälkitiputtelua ja kivun tunnetta virtsatessa.

Virtsaamisvaivat ovat yleensä vaarattomia vaikkakin epämiellyttäviä. Pitkittyessään ne voivat aiheuttaa painetta munuaisiin, jolloin ongelma saattaa muuttua vakavaksi.

Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun kehitys ja sen aiheutuvat vaivat ovat yksilöllisiä. Oireet voimistuvat vähitellen, ja siksi ne oppii vähitellen hyväksymään. Tutkimukseen ja hoitoon ei tule lähdettyä.

Hoitamattomana eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu estää pahimmillaan virtsan tulon kokonaan. Syntyy täydellinen virtsaumpio, joka on kivulias ja tuskallinen tila. Se on hoidettava joko tyhjentämällä rakko katetrilla tai virtsarakkopistolla vatsan läpi.

HOITO Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoitona oli aiemmin eturauhasen poistoleikkaus virtsarakon kautta. Sittemmin siirryttiin virtsaputken kautta tehtävään eturauhasen höyläykseen. Viime vuosina on tullut käyttöön uusia tehokkaita lääkeaineita, jotka pysäyttävät eturauhasen kasvun ja pienentävät sitä vähentäen virtsaamisvaivoja. Joillakin lääkkeistä on myös eturauhasen syövän kehittymistä estävä vaikutus. Kun miehet oireiden alkaessa saapuvat urologin tutkimukseen ja hoitoon, on eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu hoidettavissa lääkkeillä ilman leikkauksia ja sairaalahoitoa.

2. Tulehdus äityy kylmästä

Eturauhasen tulehdus on eräänlainen taudinmääritysten romukoppa, johon sysätään vaihtelevat alaselän ja alavatsan oireet, kun muuta syytä vaivoihin ei löydy. Käytännössä vain noin joka kolmas eturauhasen tulehdus on bakteerin aiheuttama. Useimmiten taudin ja oireiden aiheuttaja jää epäselväksi ja olettamuksien varaan.

Eturauhasen tulehduksia on kahta tyyppiä: akuutti ja krooninen. Akuutti on kuumeinen raju bakteerin aiheuttama tulehdus. Oireita ovat jomotus, kipu, arkuus alavatsalla ja ulkoisissa sukuelimissä, ristiselässä, tihentynyt virtsaamisen tarve ja huono olo. Syynä voivat olla tulehdus virtsateissä, peräaukon seudussa, kivespussissa, lisäkiveksissä tai esinahassa, mutta myös tippuri tai klamydia. Akuutti tulehdus hoidetaan antibiooteilla.

Yleisempi vaiva on krooninen eturauhasen tulehdus. Se on vain muutamalla prosentilla miehistä bakteereiden aiheuttama. Vaiva on on yleensä pitkäaikainen ja herkästi uusiutuva. Kroonisesta eturauhastulehduksesta kärsivällä miehellä voi välillä olla oireettomia kausia.

Eturauhasen tulehdusta vastaan voi suojautua huolehtimalla vaatetuksestaan. Kylmä altistaa kaikissa muodoissa: kylmällä alustalla istuminen, jalkojen kastuminen tai paleleminen, veto ja viima. Myös stressi pahentaa oireita.

Eturauhastulehduksen oireita ovat kylmäävä tunne kivespussin alueella, virtsaputken päässä ja reisien ylä- ja sisäpinnoilla. Lantion alueella voi tuntua painon ja kiristyksen tunnetta. Istuminen on monesti kivun vuoksi vaikeaa. Virtsaputkesta voi tulla limaista vuotoa ja siemennesteessä voi esiintyä verta. Seksuaalinen elämä häiriytyy, sukupuolinen halu vähenee, erektiot eivät tahdo onnistua ja siemensyöksyyn liittyy usein viiltävää kipua vatsan pohjassa.

HOITO Lääketieteellistä hoitoa krooniselle eturauhasen tulehdukselle ei ole keksitty. Suojautuminen kylmältä ja lämpö kaikissa muodoissa auttaa oireisiin. Hyvää kotihoitoa on esimerkiksi lämmin kylpy. Äkillinen bakteerin aiheuttama tulehdus rauhoittuu antibiooteilla.

3. Syöpä yleistyy iän myötä

Eturauhasen syöpä on miesten yleisin syöpä. Vuosittain suomalaismiehillä todetaan yli 4 200 uutta eturauhasen syöpää ja siihen kuolee yli 800 miestä.
Eturauhasen syövän uhka alkaa 45 ikävuoden jälkeen ja useimmat uudet syöpätapaukset todetaan yli 65-vuotiailta. Eturauhassyövän syitä ei tarkasti tunneta, mutta sitä pidetään elintasosairautena. Viidesosa eturauhasen syövistä on periytyviä. Jos isällä tai sedällä on ollut eturauhasen syöpä, on miehen riski kuolla samaan tautiin kaksinkertainen.

Syöpä on alkuvaiheessa usein oireeton, kasvaimen kasvaessa oireet ovat samat kuin eturauhasen hyvänlaatuisessa liikakasvussa. Silloin syöpä saattaa olla jo pitkälle levinnyt.

Epäily eturauhasen syövästä syntyy, jos verikokeessa seerumin prostataspesifinen antigeeni (S-PSA ) on koholla. Tällöin on tehtävä eturauhasen ultraäänitutkimus ja otettava kudosnäytteet. Jos syöpä todetaan siinä vaiheessa, kun kasvain ei ole vielä levinnyt eturauhasen ulkopuolelle, se voidaan nujertaa kokonaan.

Miesten syöpäseulontoja odotellessa on syytä käydä itse määräajoin tutkimuksissa etenkin jos suvussa on eturauhasen syöpää.
Eturauhassyöpäpotilaan elossa säilyminen riippuu täysin siitä, kuinka pahanlaatuinen syöpä on ja miten laajalle se on levinnyt. Noin kolmannes eturauhasen syövistä on niin pieniä ja paikallisia, että niitä ei tarvitse lainkaan hoitaa.

HOITO Kasvaimesta päästään eroon poistamalla eturauhanen. Leikkaus vaatii nykyisin vain paria päivää sairaalassa. Myös ulkoisesti tai sisäisesti annettu sädehoito parantaa syövän. Jos syöpä on levinnyt muualle elimistöön tai potilas on muutoin huonokuntoinen, voidaan miessukupuolihormonin tuotantoa estävillä lääkkeillä pysäyttää ja hidastaa syövän kehittymistä.

Asiantuntija kirurgian ja urologian erikoislääkäri Pellervo Petäys, Kirurgi- ja urologipalvelu Petäys oy

Lue lisää: Eturauhasvaívat - milloin syytä lähteä lääkäriin?

Miehen ikääntyminen ei aina näy naamasta vaan eturauhasesta. Eturauhasvaivat alkavat yleensä keski-iän lähestyessä. Mutta niiden armoille ei tarvitse jäädä, ja miehen kannattaa pitää huolta pienestä päärynän muotoisesta elimestään, joka sijaitsee lantion sisässä virtsaputken lähellä.

Eturauhanen on tärkeä elin: sen maitomainen erite muodostaa siemensyöksyssä tulevasta siemennesteen määrästä noin puolet. Erite vaikuttaa merkittävästi siittiöiden hedelmöityskykyyn: se virkistää ja saa ne liikkumaan ja pitää siemennesteen juoksevana.

Happamalla eritteellä on myös bakteereita tuhoavia ominaisuuksia, ja siksi virtsatietulehdukset ovat miehillä naisia harvinaisempia. Ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, että yhdyntä ilman kondomia ehkäisisi naisten virtsatietulehduksia.
Jos eturauhasensa tutkituttaa säännöllisesti, mahdolliset sairaudet havaitaan ajoissa. Valitettavasti suomalainen mies suhtautuu tarkastuksiin nihkeästi, jos hänellä ei ole vakavia oireita tai pahentuvia kipuja.

– Suomalainen mies on kaiken osaava ja hallitseva tee-se-itse-mies, sanoo lääkintöneuvos, kirurgian ja urologian erikoislääkäri Pellervo Petäys.

– Autostaan ja muista koneistaan mies kyllä huolehtii tarkasti huoltokirjan mukaan, mutta ei itsestään. Takana on peritty myytti, että mies ei valita, mies kestää ja jatkaa hommiaan.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Kuva Shutterstock.
Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.