Uniapnea pilaa yön

1. Uniapnea tarkoittaa hengitysteiden unenaikaista ahtautumista ja hengityskatkoksia, jotka voivat kestää jopa minuutin. Kun happea on veressä liian vähän ja hiilidioksidia liian paljon, nukkuja säpsähtää hapen puutteeseen. Näitä tiedostamattomia katkoksia voi olla yössä 500–600. Tautiin liittyy myös kuorsaus.
2. Suomessa uniapneasta kärsii noin 4 prosenttia miehistä ja 2 prosenttia naisista.
3. Hoitamaton uniapnea voi lisätä verenpainetta, altistaa sydän- ja verisuonitaudeille sekä aivohalvaukselle. Myös masennuksen ja diabeteksen riski kasvaa. Kun ei nuku kunnolla, elimistö on päivällä yhtä aikaa sekä valvetta ylläpitävässä stressitilassa että unen puutteen aiheuttamassa väsymystilassa.
4. Unitutkimukseen pääsee terveyskeskuksesta saatavalla lähetteellä. Unirekisteröinti voidaan tehdä sairaalassa tai kotona. Unitutkimus maksaa poliklinikkamaksun verran. CPAP-laitteen saa yleensä lainaksi sairaanhoitopiiriltä. Jonotusajat voivat kunnallisella puolella olla pitkiä, 3–6 kuukautta.
5. Hoitoon pääsyä voi kiirehtiä hakeutumalla yksityislääkärin vastaanotolle. Silloin noin 500 euroa maksava CPAP-laite on yleensä kustannettava itse.
6. Ylipaino ja tupakointi edesauttavat taudin syntymistä – hoitoon kuuluukin elämäntapaohjaus. Lievässä uniapneassa jo painonpudotus voi auttaa. Alkoholin ja tiettyjen keskushermostolääkkeiden käyttöä kannattaa välttää ennen nukkumaanmenoa.
7. Ensisijainen hoitomuoto on CPAP-laite. Yksi vaihtoehto on myös öisin hampaisiin kiinnitettävä kisko. Koje tuo alaleukaa eteenpäin ja estää kielen painumista taakse.
8. Jos potilaan nielu on ahdas, harkitaan leikkausta. Nielua voidaan avartaa radiotaajuuskuumennuksilla tai laserleikkauksilla. Niitä ei tehdä ylipainoisille.  

Asiantuntija
dosentti Olli Polo, Tutkimuskeskus Unesta Tampere.

Lue lisää Unihäiriöistä