Viisikymppisiksi naiset ovat melko hyvin suojassa sydän- ja verisuonitaudeilta, kiitos estrogeenituotannon. Vaihdevuosien jälkeen tilanne muuttuu. Myös luusto vaatii erityistä vaalimista. Mikä muu muuttuu hormonitoiminnan lisäksi?

Vaihdevuodet ohittaneita naisia yhdistää yksi asia: keltarauhas- ja estrogeenituotannon melkein kokonaan loputtua myös kuukautiset ovat loppuneet ja hedelmällisyys mennyt.

– Mitään muuta oleellista, kaikille yhteistä vaihdevuosista johtuvaa muutosta ei tapahdu, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Ritva Hurskainen Hyvinkään sairaalasta.

Hän muistuttaa, että on kuitenkin jotain, mistä jokaisen naisen pitäisi huolehtia jo vaihdevuosi-iässä.

– Pitää saada kylliksi kalkkia, joko ravinnon mukana tai tabletteina. Syy on se, että vaihdevuosien aikana  parin vuoden ajan luumassaa saattaa hävitä jopa 5 prosenttia vuodessa. Tämä johtuu estrogeenituotannon vähenemisestä. Keskimääräinen häviämisprosentti on kaksi vuodessa.

Osteoporoosiriski alkaa siis lisääntyä estrogeenituotannon loppumisen seurauksena. Osteopeniassa, joka on luukadon esiaste, estrogeenikorvaushoito on ainoa keino, jolla voidaan estää sen etenemistä osteoporoosiksi.

Luuntiheys kannattaa vaihdevuosi-iässä mittauttaa, jos ei käytä hormonkorvaushoitoa ja kuuluu riskiryhmään: on hyvin hento, äidillä on ollut melko vähäisestä syystä tullut, ns. vähäenerginen luunmurtuma, tupakoi, käyttää kortisonilääkitystä tai sairastaa suoliston imeytymishäiriötä, kuten keliakiaa tai  Chronin tautia.

Kun estrogeenihoito loppuu, riskiryhmiin kuuluville naisille tehdään uusi luuntiheysmittaus.

Vaihdevuosiin asti naiset ovat melko hyvin suojassa sydän- ja verisuonitaudeilta, kiitos estrogeenituotannon. Vaihdevuosien jälkeen tilanne muuttuu, ja sydänsairauksista tulee naisten todennäköisin kuolinsyy.

– Kyllin varhain aloitettu hormonikorvaushoito todennäköisesti vähentää sydänsairauksien todennäköisyyttä. Mutta jos sairaus on jo alkanut, hormonihoito ei hidasta sen etenemistä, Hurskainen sanoo.

Vaihdevuosien jälkeen limakalvot alkavat kuivua estrogeenin puutteen seurauksena. Emättimen limakalvoja voi hoitaa paikallisesti käytettävillä estrogeenivalmisteilla.

Joillakin kuivuvat myös suun limakalvot ja silmät. Niihin on omat, hormonittomat paikallishoitonsa. Hormonikorvaus tabletteina, geelinä tai laastarista tosin voi helpottaa kaikissa näissä kuivumisongelmissa.

Kun ikää tulee, iho kuivuu kollageenin menettäessä vähin erin joustavuutensa. Estrogeenin puute saattaa jonkin verran nopeuttaa tätä tapahtumaa ja estrogeenikorvaushoito hidastaa sitä. Tosin hyvin rajallisesti siksikin, että myös perintötekijät vaikuttavat kollageenin laatuun.

– Estrogeenikorvaus ei auta enempää kuin ihovoiteet ja terveet elämäntavat. Ikääntyvä nainen huolehtii ihostaan parhaiten, kun ulkoilee ja nukkuu tarpeeksi ja syö terveellisesti sisällyttäen ruokavalioon marjoja, vihanneksia ja E-vitamiinia. Auringon ottoa pitäisi välttää ja ehdottomasti suojata iho aurinkovoiteilla. Tupakointi on yksi pahimmista rypistäjistä, Hurskainen vinkkaa.

Hän oikaisee vieläkin melko yleisen väärinkäsityksen.

– Hormonikorvaushoidolla ei voi estää ikääntymisen merkkejä näkymästä. Toisaalta vanheneminen ei nopeudu, jos hormonikorvaushoitoa ei käytä.

Hormonikorvauksella ei myöskään voi muokata vartaloa.

– Vanhemmiten lihasten kimmoisuus vähenee ja rasvan jakautuminen naisen kehossa alkaa muuttua. Toisin kuin ennen, se pyrkii kertymään vyötärön ja pallean seutuun. Korvaushoito näyttäisi jonkin verran vaikuttavan niin, että rasvan jakautuminen pysyy kauemmin tasaisena.  Vaihdevuosien jälkeiset muutokset eivät niinkään johdu hormonitoiminnan loppumisesta vaan siitä, että ikää tulee lisää, Hurskainen summaa.

Näiden muutosten pehmentämiseksi ja myöhentämiseksi elämäntapoja pitäisi korjata terveellisempään suuntaan viimeistään noin 55-vuotiaana, ellei ole sitä aiemmin tehnyt.

Ainoa varsinainen keino sutjakkuuden tavoittelussa on kuitenkin liikunta ja painon pitäminen normaalina.

– Liikunta on jonkinlainen yleislääke, siitä on paljon tutkimusnäyttöä. Se on painonhallinnan apukeino, mutta auttaa myös särkyihin, masentuneisuuteen ja vaihdevuosivaivoihin. Lisäksi se on diabeetikoille tärkeä tapa hidastaa sairauden etenemistä ja pitää hoitotasapaino hyvänä. Itse asiassa meidän gynekologien pitäisi kirjoittaa naisille liikuntareseptejä, Ritva Hurskainen keksii.

Syöpään sairastumisen todennäköisyys  lisääntyy kaikilla, niin miehillä kuin naisillakin, 60 ikävuoden jälkeen. Se johtuu iän lisääntymisestä.

– Hormonitoiminnan loppumisen tai hormonikorvaushoidon seurauksena naisten kokonaissyöpäriski ei kuitenkaan nouse, Ritva Hurskainen sanoo.

Rintasyöpäriskikään ei oleellisesti kohoa viiden ensimmäisen hormonikorvausvuoden aikana, mutta sen jälkeen riski pitää ottaa huomioon.

Hurskainen muistuttaa, että  hormonikorvaushoidon takia rintasyöpää ei kannata kohtuuttomasti pelätä. Aina ei muisteta sitä, että ylipaino, tupakointi ja liikkumattomuus lisäävät riskiä lähes yhtä paljon. Jos kohtu on poistettu, ja hormonikorvauksena on pelkkä estrogeeni, joka ei nykytiedon mukaan lisää rintasyöpäriskiä.

Paksunsuolensyöpäriskiä hormonikorvaushoito näyttäisi hieman vähentävän, ei kuitenkaan niin, että sitä siihen tarkoitukseen määrättäisiin.

On yksilöllistä, mihin ikäkauteen hormonitoiminnan hiipuminen osuu. Keskimäärin se tapahtuu 45-55 ikävuoden välillä, mutta joillakin aikaisemmin tai jopa myöhemmin. Aikaiset vaihdevuodet ovat usein perinnöllinen ominaisuus.

Myös vaihdevuosien kesto on hyvin yksilöllistä.  Joillakin oireet, kuten hikoilupuuskat, menevät ohi muutamassa kuukaudessa, joillakin ne kestävät yli 70 vuotiaaksi. Hormonikorvaushoidon aloituksella ei todennäköisesti ole vaikutusta tähän perusmekanismiin. Tosin se saattaa hieman siirtää oireita. Jos on vaihdevuosissa aloittanut hormonikorvaushoidon kuumien aaltojen takia, niitä tulee taas korvaushoidon lopettamisen jälkeen jonkin aikaa.

Ritva Hurskainen luettelee yleisiä, yksilöllisesti paljon vaihtelevia vaihdevuosien jälkeisiä ilmiöitä, joita kaikki naiset eivät koe lainkaan.

Estrogeenihormoni antaa jonkin verran energiaa, joten kun sen tuotanto loppuu, joillakin naisilla väsymisen tunteet lisääntyvät, joillekin taas tulee unihäiriöitä. Suuri osa naisista kokee vaihdevuosien aikana myös hikoilupuuskia.

Vaikka estrogeenin ja keltarauhashormonin eritys loppuvat vaihdevuosien jälkeen, munasarjojen ydinkerros erittää vielä jonkin verran mieshormoni testosteronia. Sillä voi olla jonkinlainen vaikutus naisen hyvinvointiin, vaikka tieteellinen näyttö puuttuukin.

Testosteronin on arveltu lisäävän jonkin verran myös naisten seksuaalista halukkuutta.
Hormonien vaikutukset ovat kuitenkin mutkikkaita ja aina eri osatekijöiden summia, joten varmasti ei voida sanoa, mikä mistäkin johtuu ja mitä mistäkin seuraa.

Hurskainen kertoo esimerkkinä kahdesta eurooppalaisesta testosteronitutkimuksesta.
Toisessa niistä verrattiin naisia, joilta oli poistettu vain kohtu ja naisia, joilta oli poistettu myös munasarjat. Vaikka miessukupuolihormonin pitoisuuksissa todettiin pieni ero,  selviä ryhmienvälisiä eroja seksihalujen määrässä ei saatu selville.

Toisessa tutkimuksessa yritettiin selvittää, korjaako tablettimuodossa annettu testosteroni seksuaalista haluttomuutta. Jonkinlaista viitettä saatiin siitä, että näin voi tapahtua, jos tabletti otettiin noin tuntia ennen yhdyntää.

– Testosteronia voidaan periaatteessa käyttää seksuaalisen haluttomuuden hoitoon. Naisen seksuaalisuus on kuitenkin niin monitasoista, että pelkällä lääkehoidolla siihen ei paljonkaan voida vaikuttaa. Sitä paitsi naiset eivät ole tästä haluttomuuden hoitotavasta erityisesti innostuneet, koska sillä saattaa olla sivuvaikutuksia: ääni madaltuu ja karvankasvu lisääntyy, Hurskainen huomauttaa.

Suomessa ei ole markkinoilla saatavilla naisille sopivaa testosteronivalmistetta haluttomuuteen.  Lupaavimmalta näyttää vaihdevuosien ja munasarjojen poiston jälkeiseen seksuaaliseen haluttomuuteen tarkoitettu testosteronilaastari, josta erittyy  hormonia 300 µg vuorokaudessa. Rinta- tai kohtusyövän sairastanut ei kuitenkaan saa käyttää testosteronihoitoa.

Vaihdevuosien tavallisimmat mielialavaikutukset ovat hormonitasapainon muuttumisesta johtuvat ailahtelevuus ja masentuneisuus.

Näihin auttaa usein hormonikorvaushoito. Jos masentuneisuus kuitenkin on niin vakavaa, että se vie elämästä  ilon ja tuo tilalle epätoivon, hormonihoito ei tietenkään ole ratkaisu. Silloin tarvitaan asiantuntijan apua ja ehkä  lääkitystä mielialan hoitoon.

Vaihdevuosien alkaessa on melko tavallista, että kiinnostus seksiin vähenee, ei tosin välttämättä.

– Jos on vaikka uusi mies, seksielämä saattaa tietysti vilkastuakin. Suunnilleen oman ikäisen, "vanhan" puolison kanssa voi olla vaikeampaa. Alkaahan miestenkin into ja kiinnostus vähetä ja esimerkiksi potenssiongelmat lisääntyä. Näistä miehet eivät kuitenkaan yleensä halua puhua. Joskus käy niinkin, että mies syyttää naista haluttomuudesta, kun todellinen syy on se, että hänellä on potenssiongelma.

Ritva Hurskaisen mielestä vanhenevien ihmisten suhtautuminen seksiin on joskus melko kaavamaista.

– Pidetään nolona sitä, ettei seksi kuusikymppisenä innosta kuten kolmikymppisenä. Mutta onhan se luonnollista, että suhde seksuaalisuuteen iän myötä muuttuu, kuten moneen muuhunkin asiaan elämässä.

Jos pariskunnan kumpaakaan osapuolta ei enää ihmeemmin huvita, ei siitä Hurskaisen mielestä kannata tehdä ongelmaa.

Vaikea tilanne on tietysti silloin, jos toista kiinnostaa ja toista ei. Silloin pitää miettiä kompromissejä.

– Jos pariskunta tulee yhdessä minun vastaanotolleni, neuvon lukemaan alaan liittyvään kirjallisuutta ja vaikka katselemaan yhdessä eroottisia filmejä. Ongelmasta kannattaa tietysti keskustella kahden kesken, ehkä myös asiantuntijan kanssa. Miehen voi olla hyvä puhua myös oman lääkärinsä kanssa.

Lue lisää vaihdevuosista.

Vierailija

Vaihdevuodet muuttavat kehoa

Vierailija 06.09.2014 klo 12:49 Olen 44- vuotias ja syönyt estrogeeniä yli kymmenen vuotta, koska munasarjat ja kohtu on poistettu. Nyt tyhmä kysymys... Voiko lievähköjä vaihdevuosioireita silti tulla? Tarkoitan esim. unettomuutta, mielialan vaihteluita, itkuisuutta? Eli onko vika päässä vai hormoneissa :-) Kyllä voi tulla vaihtarioireita, vaikka käyttäisi estrogeenia jossain muodossa. Välillä jos liikun kovasti tai on stressiä, niin joudun käyttämään enemmän estrogeeliä, kun ei vain riitä se...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.