Väsymys tulee aaltoina. Siihen voi vaikuttaa – vähän. Jos väsyttää aina, kannattaa uudistaa jokapäiväisiä rutiinejaan.

Jos panee likapyykin pesukoneen sijasta esimerkiksi jääkaappiin eikä jälkeenpäin muista mitä on tehnyt, on hyvin väsynyt. Väsyneenä voi ajaa monta kymmentä kilometriä Tampereelle, vaikka piti kääntyä jo Iittalan kohdalla.

Unilääketieteeseen perehtynyt neurologian dosentti Christer Hublin Työterveyslaitoksesta kertoo, että väsyneenä ihmisen toimintaa alkavat ohjata tiedostamattomat rutiinit. Ihminen toimii näennäisen järkevästi mutta älyttömästi.

Yksinkertaisetkaan asiat eivät tahdo pysyä mielessä, ei jaksa keskittyä asiakkaaseen, oppilaaseen tai käsillä olevaan työtehtävään. Pienimmätkin vastoinkäymiset kiukuttavat, jopa ahdistavat. Väsyneenä ihminen myös ottaa riskejä eri tavalla kuin levänneenä.

Noin viidesosa suomalaisista sanoo nukkuvansa joka yö ainakin tunnin vähemmän kuin tuntisi tarvetta. Joka kymmenes kertoo Työterveyslaitoksen kyselyssä olevansa usein niin väsynyt , että se haittaa työntekoa.

Ongelma on siis iso.

Hyödynnä vireät jaksot

Eri ihmisten vuorokausirytmi vaihtelee huomattavasti.

Esimerkiksi aamu- tai iltaunisuus on osittain periytyvä ominaisuus. Usein puhutaankin aamu- ja iltaihmisistä.

Oma luontainen rytminsä kannattaa myöntää itselleen. Jos on havainnut, että saa aikaan varhain aamulla, on syytä rytmittää työnsä niin että herää aikaisin ja käy heti töihin. Iltaihminen taas toimii päinvastoin. Monissa ammateissa se on mahdollista. On turha toimia omaa vuorokausirytmiään vastaan.

Suorituskyky, hormonieritys ja vaikkapa elimistön lämpötila noudattavat pitkälle omia säännöllisiä rytmejään. Väsymys on suurimmillaan aamuyön tunteina kello yhden ja viiden välillä ja samaan aikaan iltapäivällä. Aamupäivällä ja alkuillasta kello viiden jälkeen jaksaa parhaiten. Virkeä aika kannattaa hyödyntää ja lähteä silloin vaikkapa liikkumaan tai jonkin muun mieleisen harrastuksen pariin.

Sama sisäinen kello vaikuttaa ihmisen kaikissa soluissa. Jo yli vuorokauden valvominen vaikuttaa paitsi vireyteen myös päättelykykyyn, silmän ja käden yhteistyöhön, muistiin, riskinarvioimiskykyyn ja oppimiseen. Väsynyt ihminen on myös ärtyneempi ja alakuloisempi kuin virkeä. On mitattu, että vuorokauden ympäri valvominen vastaa noin promillen humalaa.

Väsyneenä on lisäksi vaikeaa olla luova. Jos ei nuku riittävästi, turvautuu helposti vanhoihin rutiineihin eikä jaksa edes pohtia, miten asiat voisi tehdä toisin.

Mieti elämäntapojasi

– Illalla, vähän ennen sänkyyn kömpimistä on normaalia ja jopa toivottavaa olla väsynyt. Jos ihminen tuntee itsensä jatkuvasti väsyneeksi, on syytä miettiä johtuuko se tottumuksista, Hublin sanoo.

Ensimmäiseksi kannattaa miettiä nukkumistottumuksiaan ja elämäntapojaan. Nukunko tarpeeksi ja hyvin? Esimerkiksi liika kahvi tai alkoholi häiritsee rauhallista unta. Joskus unen laatua parantaa makuuhuoneen pimennysverho tai avonainen ikkuna, joka tuo viileää ilmaa. Osaanko rentoutua ennen sänkyyn menoa? Kevyt liikunta ja rutiinit rauhoittavat nukkumaan mennessä.

Raitis ilma ja luonnonvalossa liikkuminen piristävät päivällä. Vaikka säännöllinen 6–8 tunnin mittainen yöuni kuulostaa tylsältä, se auttaa jaksamaan.

Rytmi määrää jaksamisen

Nukkumis- ja valveillaolon vuorottelu vaihtelee luonnostaan ympäristön valo-pimeärytmin mukaan.

Unen pituus riippuu myös nukkumaanmenoajasta. Esimerkiksi vuorotyötä tekevä ei yövuoron jälkeen päivällä nuku yhtä pitkään eikä niin syvää unta kuin yöllä.

– Jos ihminen nukkuu jostain syystä epäsäännöllisesti, hänen elimistönsä eri toiminnot käyvät helposti eri rytmissä, Hublin kertoo.

– Se tarkoittaa, että ollaan liikkeellä ja valveilla ikään kuin nukkumisvaihteella. Aineenvaihdunta ja vireys eivät ehkä ole valveen edellyttämällä tasolla.

Unirytmi häiriintyy usein vuorotyön tai pitkien lentojen takia. Toiset kestävät näitä uni-valverytmin vaihteluita paremmin kuin toiset. Joillekin vuorotyö ei yksinkertaisesti sovi.

Sosiaalinen jetlag lisääntyy

Yhteiskunnassa ja jopa perheiden sisällä ihmiset voivat elää eri rytmeissä. Nuoret valvovat öitä chatissä, maalla mennään yhä navettaan viideksi. Jopa samassa talossa. Ja joku voi vielä mennä töihin yhdeksäksi. Ei ole isoa kaupunkia, jossa olisi täysin hiljaisia hetkiä.

Ikä vaikuttaa ihmisen vuorokausirytmiin. Hublinin mukaan vielä leikki-ikäisen lapsen unen ja valveen välinen raja on aika selkeä: hän joko on unessa tai virkeä. Iän mukana unta tunkeutuu hereilläoloaikaan ja toisaalta uni on paljon kevyempää kuin nuorena.

Ilmeisesti ihmisen kyky nukkua tarpeen mukaan heikkenee iän myötä. Terveelläkin ikääntyneellä heräilyt kesken unen lisääntyvät. Ikääntyessä ihmisen päivärytmi usein muuttuu aamupainotteisemmaksi, joilloin esimerkiksi yötyön tekeminen vaikeutuu.

Unen määrä kuitenkin yleensä vähenee ikääntyessä. Nuori aikuinen nukkuu keskimäärin 8–9 tuntia vuorokaudessa, keski-ikäinen noin 6–7 tuntia. Osittain unen tarve voi vähentyä iän mukana, mutta myös kyky nukkua tarpeeksi saattaa heikentyä.

Kun ihmisen sisäinen kello pyörii eri ajassa kuin ympäröivä yhteiskunta, puhutaan niin sanotusta sosiaalisesta jetlagistä. Se on usein nuorten vaiva. Koko ajan hereillä oleva yhteiskunta tarjoaa kaikenikäisille ympärivuorokautista viihdettä: tv- tai radio-ohjelmia, tapahtumia, ravintolaelämää.

–Valvotaan myöhään yöhön esimerkiksi netissä, ja aamulla herääminen on vaikeaa, Hublin sanoo.

Koululaisen väsymys vaikuttaa oppimiseen, kun ei jakseta keskittyä. Oppitunneilla liian vähän nukkuneet lapset ja nuoret ovat usein rauhattomia.

Univelka sairastuttaa

Terve ihminen tuntee itsensä pirteäksi. Riittävästi nukkuvan on helpompi säilyttää terveytensä kuin jatkuvassa univelassa olevan. Vaikka unenpuutteen suoria vaikutuksia fyysiseen terveyteen on vaikea mitata, Christer Hublinin mukaan jatkuva univelka voi sairastuttaa.

Jos ei nuku riittävästi, aineenvaihdunnan kyky käsitellä hiilihydraatteja huonontuu. Muutokset aineenvaihdunnassa vaikuttavat esimerkiksi sokerinsietoon, jolloin vaarana on lihominen. Väsyneenä tulee myös helpommin ahmittua, mutta virkeänä jaksaa harkita suupalojaan.

Se, ettei nuku riittävästi, lisää stressihormonien määrää ja voi heikentää vastustuskykyä. Stressihormoneista kortisoli säätelee elimistön kykyä sietää paineita. Sitä erittyy erittäin paljon aamuyöllä, kun keho valmistautuu heräämiseen. Ilman tätä säätelyä eli riittävää lepoa koko elimistön puolustusjärjestelmä heikkenee.

Myös kilpirauhas- ja kasvuhormonia erittyy nukkuessa, unijakson alkupuolella. Jos ei nuku, niiden erittyminen vähenee. Periaatteessa liian lyhyet yöunet voivat siis vaikuttaa kasvuun lapsuudessa ja nuoruudessa.

Älyllinen ponnistelu virkistää

Myös ympäristö vaikuttaa siihen, ettei väsy.

Voidakseen pysytellä virkeänä, pitää olla riittävästi valoa ja sopiva lämpötila. Lisäksi ylimääräinen melu voi häiritä keskittymistä. Ne ovat Hublinin mielestä erittäin tärkeitä asioita työpaikoilla. Voisitko sinä jaloitella ulkoilmassa työpäiväsi lomassa? Jos et voi ottaa virkistäviä päiväunia, voisit ainakin pitää tauon. Taukojumppa saa veren kiertämään ja piristää.

– Esimerkiksi hämärässä vireyden ylläpito on hankalampaa, Hublin sanoo.

Työpäivän aikana myös jaloittelu ja älyllinen ponnistelu virkistävät.

Oman biologisen rytminsä ja riittävän unentarpeensa voi Hublinin mukaan testata vaikkapa lomalla, jolloin voi nukkua silloin kun väsyttää.

Jos aina väsyttää, tarkista nämä

  1. Liika kahvi tai alkoholi häritsee rauhallista unta

  2. Nukkumapaikan pitää olla viileä, pimeä ja rauhallinen

  3. Kevyt liikunta ja iltarutiinit valmistavat uneen

  4. Selvä ero puuhakkaan päivän ja rauhallisen illan välillä auttaa kehoa ja mieltä löytämään uni-valverytmin

  5. Säännöllinen 6­-8 tunnin yöuni on tarpeen lähes jokaiselle. Ilman unta ei yksinkertaisesti jaksa.

Lue lisää stressinhallinnasta .

Jos töissä väsyttää

  • pidä tauko
  • jaloittele
  • avaa ikkuna, haukkaa raitista ilmaa
  • juttele työkaverin kanssa
  • ota 10–20 minuutin nokoset
  • juo kuppi kahvia
  • lisää valaistusta
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Vatsan murina hävettää

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon sekä rypsiöljyn karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tie parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liian korkean verenpaineen kanssa eläminen on hengenvaarallista. Onneksi paineiden tasaamiseen on keinoja.

1. Milloin korkea verenpaine muuttuu verenpainetaudiksi?

Verenpainetaudista puhutaan, kun verenpaine on toistuvissa mittauksissa noin 140/90 elohopeamillimetriä tai tämän yli. Kotimittauksissa tämä vastaa arvoa 135/85. Jos selkeää tulosta ei saada, tutkittava voi pitää vuorokauden ajan verenpainetta rekisteröivää laitetta.

2. Mistä verenpainetauti johtuu?

Kohonnen verenpaineen taustalla voivat vaikuttaa perinnöllisten seikkojen lisäksi elämäntapatekijät, kuten stressi, runsas suolan käyttö, ylipaino, tupakointi, reipas alkoholin juominen tai liikunnan vähäisyys. Myös tulehduskipulääkkeiden runsas napsiminen ja joillakin vähäinenkin lakritsin syöminen

voi nostaa verenpainetta. Iän myötä verisuonet menettävät kimmoisuuttaan ja ylä- ja alapaineen välinen ero, niin sanottu pulssipaine, kasvaa. Joskus verenpainetta kohottavat sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta.

3. Kuinka nopeasti verenpainetauti vaurioittaa?

Korkea verenpaine voi aiheuttaa välittömänkin hengenvaaran, mutta yleensä vaikutukset tulevat vuosien saatossa. Joskus sairauden ensimmäinen oire saattaa olla sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö, kuten aivoverisuonitukos tai aivoverenvuoto, mutta useimmiten tauti on oireeton. Jotkut valittavat päänsärkyä tai huimausta. Kun verenpainetauti saadaan hoidettua, monet kokevat olonsa paremmaksi.

Nykyään verenpainelääkitys pyritään lisävaurioiden välttämiseksi aloittamaan mahdollisimman vikkelästi.

4. Mitkä elimet ovat vaarassa verenpainetaudissa?

Aivot, sydän, munuaiset ja silmät. Silmänpohjan kovettuneet verisuonet saattavat ratkeilla ja tihkuttaa verta, jolloin näkökyky voi heikentyä pysyvästikin. Aivojen pieniin verisuoniin tulee hauraita kohtia ja pullistumia, jotka saattavat repeytyä. Syntyy vuotoja ja tukoksia. Myös verenvirtaus aivojen valkeassa

aineessa heikkenee, mikä kasvattaa Alzheimerin taudin riskin kymmenkertaiseksi. Munuaisten verisuonten vaurioituminen voi johtaa pahimmillaan munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaishoitoon, dialyysiin. Verenpaineen murjoma sydänlihas saattaa jäädä vajaatoimintaiseksi, jolloin se ei enää jaksa pumpata verta kunnolla eteenpäin, myös rytmihäiriöt yleistyvät.

5. Korjaantuvatko elimistön vauriot, kun paine saadaan alas?

Syntyneitä vaurioita ei voida enää korjata, mutta uusien vaurioiden, kuten aivoverenkiertohäiriöiden syntyminen estyy.

6. Kuinka verenpainetautia hoidetaan?

Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä sekä hillitä suolan käyttöä tai siirtyä mineraalisuolaan. Myös liikunta, hyvä uni ja rentoutuminen on tärkeää. Aina elämäntapojen korjaaminen ei yksin riitä laskemaan verenpainetta ja silloin tarvitaan myös lääkitystä. Lääkitys aloitetaan, jos verenpaine on yli 140/90 elohopeamillimetriä 4–6 kuukauden elämäntaparemontin jälkeen tai joskus aiemminkin. Lääkityksen teho paranee selvästi, jos tekee samaan aikaan elämäntapamuutoksia. Verenpaine saadaan putoamaan eri keinoja ja lääkkeitä yhdistelemällä.

Asiantuntijat: Risto O. Roine, neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri. Päivi Korhonen, yleislääketieteen professori, Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja. Marja Ruuti, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Vierailija

Keittääkö painekattila? Näin tasaat paineita

Korkea verenpaine ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire niinkuin on esimerkiksi kuume. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä selvittää oireen aiheuttaja. Aikuisista suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine ja verenpainelääkkeitä käyttää noin miljoona suomalaista. Liika natrium (yksi syy tusinasta, joka voi nostaa verenpainetta) ei kerry elimistöön vaan poistuu virtsan mukana. Siis normaalisti, kun elimistö on tasapainossa. Näin ei käy jos noudattaa virallisterveellistä (liikaa...
Lue kommentti