Väsymys tulee aaltoina. Siihen voi vaikuttaa – vähän. Jos väsyttää aina, kannattaa uudistaa jokapäiväisiä rutiinejaan.

Jos panee likapyykin pesukoneen sijasta esimerkiksi jääkaappiin eikä jälkeenpäin muista mitä on tehnyt, on hyvin väsynyt. Väsyneenä voi ajaa monta kymmentä kilometriä Tampereelle, vaikka piti kääntyä jo Iittalan kohdalla.

Unilääketieteeseen perehtynyt neurologian dosentti Christer Hublin Työterveyslaitoksesta kertoo, että väsyneenä ihmisen toimintaa alkavat ohjata tiedostamattomat rutiinit. Ihminen toimii näennäisen järkevästi mutta älyttömästi.

Yksinkertaisetkaan asiat eivät tahdo pysyä mielessä, ei jaksa keskittyä asiakkaaseen, oppilaaseen tai käsillä olevaan työtehtävään. Pienimmätkin vastoinkäymiset kiukuttavat, jopa ahdistavat. Väsyneenä ihminen myös ottaa riskejä eri tavalla kuin levänneenä.

Noin viidesosa suomalaisista sanoo nukkuvansa joka yö ainakin tunnin vähemmän kuin tuntisi tarvetta. Joka kymmenes kertoo Työterveyslaitoksen kyselyssä olevansa usein niin väsynyt , että se haittaa työntekoa.

Ongelma on siis iso.

Hyödynnä vireät jaksot

Eri ihmisten vuorokausirytmi vaihtelee huomattavasti.

Esimerkiksi aamu- tai iltaunisuus on osittain periytyvä ominaisuus. Usein puhutaankin aamu- ja iltaihmisistä.

Oma luontainen rytminsä kannattaa myöntää itselleen. Jos on havainnut, että saa aikaan varhain aamulla, on syytä rytmittää työnsä niin että herää aikaisin ja käy heti töihin. Iltaihminen taas toimii päinvastoin. Monissa ammateissa se on mahdollista. On turha toimia omaa vuorokausirytmiään vastaan.

Suorituskyky, hormonieritys ja vaikkapa elimistön lämpötila noudattavat pitkälle omia säännöllisiä rytmejään. Väsymys on suurimmillaan aamuyön tunteina kello yhden ja viiden välillä ja samaan aikaan iltapäivällä. Aamupäivällä ja alkuillasta kello viiden jälkeen jaksaa parhaiten. Virkeä aika kannattaa hyödyntää ja lähteä silloin vaikkapa liikkumaan tai jonkin muun mieleisen harrastuksen pariin.

Sama sisäinen kello vaikuttaa ihmisen kaikissa soluissa. Jo yli vuorokauden valvominen vaikuttaa paitsi vireyteen myös päättelykykyyn, silmän ja käden yhteistyöhön, muistiin, riskinarvioimiskykyyn ja oppimiseen. Väsynyt ihminen on myös ärtyneempi ja alakuloisempi kuin virkeä. On mitattu, että vuorokauden ympäri valvominen vastaa noin promillen humalaa.

Väsyneenä on lisäksi vaikeaa olla luova. Jos ei nuku riittävästi, turvautuu helposti vanhoihin rutiineihin eikä jaksa edes pohtia, miten asiat voisi tehdä toisin.

Mieti elämäntapojasi

– Illalla, vähän ennen sänkyyn kömpimistä on normaalia ja jopa toivottavaa olla väsynyt. Jos ihminen tuntee itsensä jatkuvasti väsyneeksi, on syytä miettiä johtuuko se tottumuksista, Hublin sanoo.

Ensimmäiseksi kannattaa miettiä nukkumistottumuksiaan ja elämäntapojaan. Nukunko tarpeeksi ja hyvin? Esimerkiksi liika kahvi tai alkoholi häiritsee rauhallista unta. Joskus unen laatua parantaa makuuhuoneen pimennysverho tai avonainen ikkuna, joka tuo viileää ilmaa. Osaanko rentoutua ennen sänkyyn menoa? Kevyt liikunta ja rutiinit rauhoittavat nukkumaan mennessä.

Raitis ilma ja luonnonvalossa liikkuminen piristävät päivällä. Vaikka säännöllinen 6–8 tunnin mittainen yöuni kuulostaa tylsältä, se auttaa jaksamaan.

Rytmi määrää jaksamisen

Nukkumis- ja valveillaolon vuorottelu vaihtelee luonnostaan ympäristön valo-pimeärytmin mukaan.

Unen pituus riippuu myös nukkumaanmenoajasta. Esimerkiksi vuorotyötä tekevä ei yövuoron jälkeen päivällä nuku yhtä pitkään eikä niin syvää unta kuin yöllä.

– Jos ihminen nukkuu jostain syystä epäsäännöllisesti, hänen elimistönsä eri toiminnot käyvät helposti eri rytmissä, Hublin kertoo.

– Se tarkoittaa, että ollaan liikkeellä ja valveilla ikään kuin nukkumisvaihteella. Aineenvaihdunta ja vireys eivät ehkä ole valveen edellyttämällä tasolla.

Unirytmi häiriintyy usein vuorotyön tai pitkien lentojen takia. Toiset kestävät näitä uni-valverytmin vaihteluita paremmin kuin toiset. Joillekin vuorotyö ei yksinkertaisesti sovi.

Sosiaalinen jetlag lisääntyy

Yhteiskunnassa ja jopa perheiden sisällä ihmiset voivat elää eri rytmeissä. Nuoret valvovat öitä chatissä, maalla mennään yhä navettaan viideksi. Jopa samassa talossa. Ja joku voi vielä mennä töihin yhdeksäksi. Ei ole isoa kaupunkia, jossa olisi täysin hiljaisia hetkiä.

Ikä vaikuttaa ihmisen vuorokausirytmiin. Hublinin mukaan vielä leikki-ikäisen lapsen unen ja valveen välinen raja on aika selkeä: hän joko on unessa tai virkeä. Iän mukana unta tunkeutuu hereilläoloaikaan ja toisaalta uni on paljon kevyempää kuin nuorena.

Ilmeisesti ihmisen kyky nukkua tarpeen mukaan heikkenee iän myötä. Terveelläkin ikääntyneellä heräilyt kesken unen lisääntyvät. Ikääntyessä ihmisen päivärytmi usein muuttuu aamupainotteisemmaksi, joilloin esimerkiksi yötyön tekeminen vaikeutuu.

Unen määrä kuitenkin yleensä vähenee ikääntyessä. Nuori aikuinen nukkuu keskimäärin 8–9 tuntia vuorokaudessa, keski-ikäinen noin 6–7 tuntia. Osittain unen tarve voi vähentyä iän mukana, mutta myös kyky nukkua tarpeeksi saattaa heikentyä.

Kun ihmisen sisäinen kello pyörii eri ajassa kuin ympäröivä yhteiskunta, puhutaan niin sanotusta sosiaalisesta jetlagistä. Se on usein nuorten vaiva. Koko ajan hereillä oleva yhteiskunta tarjoaa kaikenikäisille ympärivuorokautista viihdettä: tv- tai radio-ohjelmia, tapahtumia, ravintolaelämää.

–Valvotaan myöhään yöhön esimerkiksi netissä, ja aamulla herääminen on vaikeaa, Hublin sanoo.

Koululaisen väsymys vaikuttaa oppimiseen, kun ei jakseta keskittyä. Oppitunneilla liian vähän nukkuneet lapset ja nuoret ovat usein rauhattomia.

Univelka sairastuttaa

Terve ihminen tuntee itsensä pirteäksi. Riittävästi nukkuvan on helpompi säilyttää terveytensä kuin jatkuvassa univelassa olevan. Vaikka unenpuutteen suoria vaikutuksia fyysiseen terveyteen on vaikea mitata, Christer Hublinin mukaan jatkuva univelka voi sairastuttaa.

Jos ei nuku riittävästi, aineenvaihdunnan kyky käsitellä hiilihydraatteja huonontuu. Muutokset aineenvaihdunnassa vaikuttavat esimerkiksi sokerinsietoon, jolloin vaarana on lihominen. Väsyneenä tulee myös helpommin ahmittua, mutta virkeänä jaksaa harkita suupalojaan.

Se, ettei nuku riittävästi, lisää stressihormonien määrää ja voi heikentää vastustuskykyä. Stressihormoneista kortisoli säätelee elimistön kykyä sietää paineita. Sitä erittyy erittäin paljon aamuyöllä, kun keho valmistautuu heräämiseen. Ilman tätä säätelyä eli riittävää lepoa koko elimistön puolustusjärjestelmä heikkenee.

Myös kilpirauhas- ja kasvuhormonia erittyy nukkuessa, unijakson alkupuolella. Jos ei nuku, niiden erittyminen vähenee. Periaatteessa liian lyhyet yöunet voivat siis vaikuttaa kasvuun lapsuudessa ja nuoruudessa.

Älyllinen ponnistelu virkistää

Myös ympäristö vaikuttaa siihen, ettei väsy.

Voidakseen pysytellä virkeänä, pitää olla riittävästi valoa ja sopiva lämpötila. Lisäksi ylimääräinen melu voi häiritä keskittymistä. Ne ovat Hublinin mielestä erittäin tärkeitä asioita työpaikoilla. Voisitko sinä jaloitella ulkoilmassa työpäiväsi lomassa? Jos et voi ottaa virkistäviä päiväunia, voisit ainakin pitää tauon. Taukojumppa saa veren kiertämään ja piristää.

– Esimerkiksi hämärässä vireyden ylläpito on hankalampaa, Hublin sanoo.

Työpäivän aikana myös jaloittelu ja älyllinen ponnistelu virkistävät.

Oman biologisen rytminsä ja riittävän unentarpeensa voi Hublinin mukaan testata vaikkapa lomalla, jolloin voi nukkua silloin kun väsyttää.

Jos aina väsyttää, tarkista nämä

  1. Liika kahvi tai alkoholi häritsee rauhallista unta

  2. Nukkumapaikan pitää olla viileä, pimeä ja rauhallinen

  3. Kevyt liikunta ja iltarutiinit valmistavat uneen

  4. Selvä ero puuhakkaan päivän ja rauhallisen illan välillä auttaa kehoa ja mieltä löytämään uni-valverytmin

  5. Säännöllinen 6­-8 tunnin yöuni on tarpeen lähes jokaiselle. Ilman unta ei yksinkertaisesti jaksa.

Lue lisää stressinhallinnasta .

Jos töissä väsyttää

  • pidä tauko
  • jaloittele
  • avaa ikkuna, haukkaa raitista ilmaa
  • juttele työkaverin kanssa
  • ota 10–20 minuutin nokoset
  • juo kuppi kahvia
  • lisää valaistusta
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Jos terveydentilasi epäilyttää, älä kysy lääkäriltä lupaa matkustamiseen, sillä hän ei voi sitä antaa.

– Vastuu on aina matkustajalla itsellään, lääkäri Ari Kinnunen Matkustajan Lääkäripalvelusta muistuttaa.

Hänen mukaansa joka vuosi kymmenet matkalla sairastuneet ja hoidosta huimasti maksaneet suomalaiset kokevat tulleensa petetyiksi, koska eivät ole tulleet ajatelleeksi, että omalla riskillä mennään. Jos vaikka Aasiassa kiertomatkalla sairastuu, jää yksin oman kielitaitonsa varassa sairaalaan, kun muut jatkavat matkaansa.

Matkavakuutuskaan ei aina pelasta. Se korvaa kyllä odottamattoman sairauden hoitokulut, mutta jos olemassa oleva sairaus pahenee matkalla, korvataan korkeintaan 7–14 vuorokauden välttämätön lääketieteellinen hoito. Muu hoito ja kuljetukset menevät omasta pussista.

– Ja jos paluu ei onnistu omalla lennolla, kroonikko maksaa myös matkansa ja sen vaatimat erikoisjärjestelyt. Ambulanssilento mantereelta toiselle maksaa 100 000 euroa, Ari Kinnunen muistuttaa.

Euroopassa turvallista sairastua

Kun matkustaa EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä, on paremmassa turvassa. Matkalainen saa sairastuessaan lääkärin hoitoa samalla hinnalla kuin paikalliset. Sellainen sairaus hoidetaan, jonka hoito ei voi odottaa kotiinpaluuta.

Jos on eurooppalainen sairaanhoitokortti, saa matkan aikana hoitoa myös pitkäaikaissairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi. Kortin voi tilata ennen matkaa verkossa tai puhelimitse.

Apua hakevan on kuitenkin hyvä muistaa, että hoidon laatu ja määrä vaihtelee maittain. Esimerkiksi Espanjassa ja Portugalissa turisti ohjataan helposit yksityiselle puolelle hoitoon, koska julkinen on ruuhkautunut. Sitä Kela ei korvaa.

Pohjoismaissa ei välttämättä tarvitse eurooppalaista sairaanhoitokorttia, koska hoidon saa myös esittämällä voimassa olevan passin tai muun virallisen henkilöllisyystodistuksen.

Euroopan ulkopuolella hoitoa voi saada paikallisen asiakasmaksun hinnalla ainoastaan Australian julkisessa terveydenhuollossa, kun esittää Kela-kortin ja passin. Muissa maissa joutuu maksamaan hoidon kaikki kustannukset itse.

Se on kuitenkin hyvä muistaa, että Suomen valtio ei maksa ulkomailla sairastuneiden tai kuolleiden kuljetusta kotimaahan.

Lue lisää Kelan sivuilta hoidon korvaamisesta ulkomailla

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Ientulehdus on flunssan jälkeen toiseksi tavallisin infektiosairaus, jota moni potee tietämättään. Koska bakteerit eivät pysy vain suussa, tulehdus kannattaa pysäyttää alkuunsa.

Ienverenvuoto on tuttua lähes jokaiselle, mutta usein verenvuoto tulee ja menee. Jos se hetkeksi loppuu, koko asia unohtuu. Ientulehdus on kuitenkin mainio naamioituja. Se saattaa tehdä tihutöitään kaikessa rauhassa, vaikka verenvuoto hiipuisikin. Tupakoitsijoilla tilanne on astetta salakavalampi, sillä tupakka on myrkkyä ikenille. Nikotiini supistaa myös verisuonia, jolloin verenvuotoa ei aina tule.

– Ainoa tapa huomata suun piilevät tulehdukset onkin käydä säännöllisesti hammaslääkärissä, muistuttaa iensairauksien erikoishammaslääkäri Birgitta von Troil.

Terve ien on väriltään kauniin vaaleanpunainen. Jos ikenet tihkuvat vähänkin verta, ne ovat tulehtuneet. Yksi ientulehduksen merkki onkin punastunut omena. Kun omenaa puraisee, siihen jää verinen viiru. Tulehtunut ien on myös usein turvonnut ja kipeä. Pahanhajuinen hengityskin voi kieliä infektiosta.

Hätkähdyttävää on, että jopa 65 prosentilla yli kolmikymppisistä todetaan syventyneitä ientaskuja, he siis sairastavat ientulehdusta, usein tietämättään. Ientulehdus saattaa iskeä herkästi esimerkiksi raskauden aikana, sillä tietyntyyppiset suun bakteerit lisääntyvät hormonaalisten tekijöiden vuoksi ja pääsevät aiheuttamaan ientulehdusta. Myös syljen eritys vähenee odotusaikana, jolloin hampaat reikiintyvät helpommin.

– Ientulehdusta aiheuttavat bakteerit siirtyvät syljen välityksellä jo äidistä vauvaan. Usein se tapahtuu niin, että tutin tippuessa lattialle äiti puhdistaa sen omassa suussaan tai maistaa samasta lusikasta, onko ruoka sopivan lämpöistä.

Aikuisilla bakteerit tarttuvat etenkin suudellessa.

Yksi hammas tai koko suu

Ientulehdus johtuu usein siitä, että ienrajojen ja hammasvälien säännöllinen puhdistaminen tuppaa unohtumaan, jolloin ienrajoihin kertyy bakteeripeitettä, plakkia. Kun bakteerit tekevät tuttavuutta syljen suolojen kanssa, muodostuu hammaskiveä, jonka karkea ja röpelöinen pinta on bakteerimagneetti. Toisille hammaskiveä syntyy puhdistuksesta huolimatta nopeammin, jopa parissa viikossa.

Kortteja ei jaeta tasan terveydenkään suhteen. On pieni joukko ihmisiä, joilla ientulehdus ei hoitamattomanakaan etene, mutta useimmille syntyy ajan mittaan kiinnityskudossairautena tunnettu parodontiitti. Silloin elimistön puolustussolut ryntäävät paikalle ja yrittävät vimmaisesti tappaa bakteereita.

Hammasta leukaluuhun kiinnittävät sidekudossäikeet haurastuvat, lopulta myös luuta tuhoutuu. Kun kudostuho etenee, hampaat alkavat liikkua, yläetuhampaat viuhkaantuvat ja hampaiden väliin syntyy rakoja.

–Pahimmillaan hammas voi irrota. Vaikeasti tulehtuneessa ikenessä ientaskumittari hurahtaa juuren kärkeen. Suun limakalvoille voi ilmestyä myös märkäpesäkkeitä, kertoo von Troil.

Parodontiitti voi rajoittua vain yhden hampaan tuntumaan, mutta pahimmillaan koko suu voi olla tulehduksen peitossa. Silloin tulehtuneen alueen pinta-ala saattaa olla kämmenen kokoinen. Harva meistä katselisi kovin pitkään tulehtunutta kämmentä.

Parodontiitti saattaa olla oireeton ja kivuton.

Sen kehittyminen vie yleensä vuosia, mutta joskus se voi kehittyä nopeamminkin.

Vaarallinen yleisinfektio

Vaikeaa, märkäistä ientulehdusta esiintyy erityisesti poikkeuksellisessa stressitilanteissa. Sitä nähdään joskus pakolaisilla ja sotien aikaan niin sanottu juoksuhautasuu oli yleinen myös Suomessa.

Jos ihminen sairastuu äkillisesti esimerkiksi keuhkokuumeeseen, influenssaan, syöpään tai sydäninfarktiin, suun tulehdus voi ryöstäytyä käsistä, sillä kehon puolustusta tarvitaan muualla. Kuume, yleiskunnon lasku ja nielemisvaikeudet ovat merkki siitä, että pitää mennä päivystävälle hammaslääkärille.

Kun bakteerit pääsevät verenkiertoon, ne voivat tarttua esimerkiksi vaurioituneisiin sydänläppiin tai keinoniveliin. Tulehdus voi johtaa myös ennenaikaiseen synnytykseen.

– Hoitamaton tulehdus saattaa viedä hampaat suusta, johtaa sydäninfarktiin, aivoverenkierron häiriöihin tai hengenvaaralliseen yleisinfektioon. Joka vuosi satoja ihmisiä joutuu sairaalaan, jopa tehostettuun hoitoon hammastulehduksen vuoksi. Usein heillä on jokin perussairaus tai haastava elämäntilanne, kuvailee von Troil.

Koska suussa muhivat tulehdukset heikentävät immuunipuolustusta, ne voivat pahentaa jo puhjenneita sairauksia. Joskus toistuvan poskiontelotulehduksen taustalta löytyy hammasjuuren infektio.

Diabeetikolla hoitamaton ientulehdus saattaa johtaa siihen, että verensokerit sahaavat ylös alas, insuliinin teho kudoksissa heikkenee ja lisäsairauksien vaara kasvaa. Reumaatikolla sairaus voi pahentua. Tulehtunut suu voi romahduttaa myös syöpäpotilaan kunnon ja heikentää syöpähoitojen tehoa. Syöpähoitojen alkaessa, samoin kuin esimerkiksi ennen lonkkanivelleikkausta, on tärkeää saada suusta tulehduspesäkkeet pois.

Kuin ruosteinen auto

Ihminen saattaa ajatella, että jos hammas parodontiitin vuoksi irtoaa tai joudutaan poistamaan ja jos tilillä on muutama tonni ylimääräistä, tilalle voi kätevästi pistää keinojuuren, implantin. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen.

– Samat bakteerit käyvät myös implantin kimppuun ja voivat irrottaa senkin. Puhutaan peri-implantiitista, muistuttaa von Troil.

Hammaslääkäri vertaa parodontiittia ruosteiseen autoon, jota voidaan hoitaa monella tavalla. Yksi vaihtoehto on laittaa maalia päälle, mutta jos saranatkaan eivät liiku, pitää vaihtaa koko ovi. Sama pätee parodontiittiin.

– Jos vaurioita on paljon, pelkästään mekaaninen puhdistus, hammaskiven poisto ja antibioottikuuri eivät auta. Tarvittaessa ientasku pitää avata ja vaurioitunutta aluetta hoitaa kirurgisesti. Joskus hampaita joudutaan myös poistamaan, ettei tulehdus etenisi, von Troil sanoo.

Parodontiitin hoidossa tarvitaan erikoishammaslääkäriä. Hoitosuunnitelma tehdään aina yksilöllisesti. Parodontologisen hoidon päättymisen jälkeen hoitoa voidaan myös jakaa hammaslääkärin ja suuhygienistin kesken, mikä laskee kustannuksia.

Asiantuntija: iensairauksien erikoishammaslääkäri Birgitta von Troil, Oral Hammaslääkärit.