Triglyseridit ovat kolesterolin ohella veren tärkeimmät rasvat. Niiden lisääntyminen suurentaa sepelvaltimotaudin vaaraa mutta ei kuitenkaan yhtä selvästi kuin liian suuri kolesterolipitoisuus.

Triglyseridien rakenteen runkona on glyseroli, johon on liittynyt kolme rasvahappoa. Rasvahapot vaihtelevat, joten on olemassa useita erilaisia triglyseridejä. Tästä syystä myös laboratorionimike – triglyseridit – on monikkomuotoinen.

Triglyseridit ovat rasvoja, eivätkä ne siis liukene veteen. Ne esiintyvätkin veressä yhdessä valkuaisten kanssa niin sanottuina lipoproteiineina pääosin kahdessa muodossa, joko suolen seinämässä muodostuneissa pienissä pallosissa eli kylomikroneissa tai maksassa syntyneissä hyvin matalatiheyksisissä lipoproteiineissa (very-low-density lipoprotein = VLDL).

Triglyseridimittauksen saa miltei kaikista terveydenhuollon laboratorioista. Näytteeksi otetaan yleensä muutama millilitra verta.

Terveillä aikuisilla triglyseridipitoisuus on 0,45–2,6 millimoolia litrassa. Triglyseridiarvo voi nousta useisiin kymmeniin, ja seerumi alkaa näyttää kermamaiselta, kun arvo on yli 10 mmol/l.

Pieni paasto ennen koetta

Ateria vaikuttaa veren triglyseridien määrään. Niiden pitoisuus suurenee aterian jälkeen kylomikronien määrän lisääntyessä. Kylomikronit häviävät noin kahdentoista tunnin kuluessa, jonka jälkeen veressä on jäljellä pääasiassa VLDL:ssa olevia triglyseridejä. Koska tavallisesti halutaan tietää elimistön triglyseridien perustaso, ennen näytteenottoa on paastottava ainakin puoli vuorokautta.

Myös alkoholi vaikuttaa. Yksi runsas alkoholin käyttökerta voi nimittäin suurentaa triglyseridipitoisuutta jopa useaksi päiväksi.

Tavallisimmin triglyseridimääritys – useimmiten yhdessä kolesterolimäärityksen – kanssa tehdään, kun halutaan selvittää elimistön rasvatilanne joko ennaltaehkäisevässä mielessä tai jonkin liioista rasvoista mahdollisesti aiheutuneen taudin jo puhjettua.

Liian suuri triglyseridipitoisuus edistää valtimoiden rasvakovetustaudin eli ateroskleroosin syntyä. Suurentunut kolesterolipitoisuus on tässä suhteessa kuitenkin vaarallisempi.

Moni sairaus nostaa triglyseridiarvoja

Triglyseridipitoisuus voi lisääntyä kahdesta erityyppisestä syystä

  • varsinaisesta rasva-aineenvaihdunnan häiriöstä johtuen tai
  • jonkin muun taudin lisävaivana

Lievästi kohonneita triglyseridipitoisuuksia esiintyy perinnöllisten rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden lisäksi lukuisten tautien yhteydessä. Tällaisia ovat esimerkiksi

  • diabetes
  • metabolinen oireyhtymä
  • munuaisten tai kilpirauhasen toiminnanvajaus
  • haimatulehdus
  • eräät maksasairaudet

Triglyseridipitoisuutta voivat suurentaa myös

  • alkoholinkäyttö
  • ylipaino
  • e-pillerit
  • beetasalpaajat
  • eräät virtsaneritystä lisäävät lääkkeet

Yli 5 mmol/l kipuava triglyseridipitoisuus johtuu useimmiten synnynnäisestä rasva-aineenvaihdunnan häiriöstä.

Pienentyneitä triglyseridipitoisuuksia esiintyy

  • rasvojen imeytymishäiriötä sairastavilla
  • kilpirauhasen liikatoiminnassa
  • erittäin vaikeiden maksasairauksien yhteydessä
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.