Kuvat
RIINA PEUHU
Kaija Puuran kirja Näin kasvatat lapsestasi mukavan aikuisen ilmestyi 2019.
Kaija Puuran kirja Näin kasvatat lapsestasi mukavan aikuisen ilmestyi 2019.

Lapsi oppii sosiaalisia taitoja ja saavuttaa muiden hyväksynnän, kun hänelle asettaa selkeät rajat, neuvoo lastenpsykiatri.

Kirjoitus kuuluu Meidän Perheen Tätä mieltä -sarjaan, jossa puhutaan suoraan lapsiperheiden asioista.

Kannattaako lapsesta kasvattaa mukava tyyppi – vai pärjäisikö kyynärpäätaktiikalla etenevä oman edun tavoittelija paremmin tässä maailmassa?

Jos haluaa lapsesta terveen ja onnellisen, kannattaa yrittää kasvattaa hänestä mukava. Mukava ihminen tulee toimeen toisten kanssa ja pystyy luomaan hyviä ihmissuhteita. Sosiaaliset taidot ovat kullanarvoisia, sillä yksinäisyys ja ystävien puute vaarantavat terveyden. Mukavasta voi tulla myös menestynyt, sillä sosiaalisesti taitava ihminen pärjää esimerkiksi työpaikkahaastatteluissa ja esimiehenä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sosiaaliset taidot ovat kullanarvoisia, sillä yksinäisyys ja ystävien puute vaarantavat terveyden.

Tärkeintä kasvatuksessa on vuorovaikutus aikuisen ja lapsen välillä. Lapsi oppii siinä ihmisyyden perusasioita ja mukavalle ihmiselle olennaisia ominaisuuksia, kuten kyvyn kiintyä toisiin ihmisiin, terveen itsetunnon ja taidon säädellä omia tunteita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lapsi oppii kiintymään toisiin ihmisiin, kun vanhempi vastaa hänen tarpeisiinsa: ottaa syliin, kuuntelee murheet ja puhaltaa pipit pois. Terve itsetunto taas lähtee siitä, että vanhempi kannustaa ja huomaa lapsen onnistumiset, solmitut kengännauhat ja pyörällä pystyssä pysymiset. Näin lapsi oppii huomaamaan, missä asioissa hän on hyvä ja mitkä kaipaavat harjoitusta. Tunteiden säätely puolestaan harjaantuu, kun vanhempi nimeää tunteita ja auttaa lasta pääsemään niistä yli.

Vuorovaikutus lapsen kanssa vaatii aikaa. Se, että vanhempi potee ajan vähyydestä syyllisyyttä, on ihan hyvä juttu. Se panee miettimään, voisiko asioita tehdä toisin. Ratkaisuissa kannattaa noudattaa omalle perheelle sopivia tapoja, eikä verrata niitä toisten tekemiin. Jos perhe ei ehdi jutella päivän asioita ruokapöydässä, sen voi tehdä vaikka matkalla harrastuksiin. Auto voi olla teinille ruokapöytää armollisempi paikka aroista asioista puhumiseen.

Vanhempien rakkaus ei yksinään tee lapsesta mukavaa, vaan lapsi tarvitsee rajat. Muuten lapsen on vaikea oppia käyttäytymään niin, että muut hyväksyisivät hänet.

Itsesäätelytaidot kehittyvät voimakkaimmin pari–kolmevuotiaana. Murrosiässä kiukun saaminen haltuun on jo haastavaa. Asioita voi korjata aina, mutta isommalla lapsella se vaatii enemmän työtä.

Leikki- ja murrosikäisten vanhemmista voi tuntua, että oma lapsi on maailman itsekkäin ihminen.

Leikki- ja murrosikäisten vanhemmista voi tuntua, että oma lapsi on maailman itsekkäin ihminen ja että kasvatus on mennyt pieleen. Oikeasti leikki-ikäisellä aivojen myötätunto-osio ei ole vielä kehittynyt. Murrosiässä se taantuu.

Vanhemman kannattaa kuulostella muiden kokemuksia omista lapsista. Jos lapsella on kavereita ja muut puhuvat hänestä hyvää, kotikasvatus on mennyt oikeaan suuntaan. Perheen kannattaa hakea apua neuvolasta tai koululääkäriltä esimerkiksi silloin, jos lapsi ei 5-vuotiaana jaksa keskittyä viittätoista minuuttia tai vielä kouluiässä turhautuessaan satuttaa toisia toistuvasti tahallaan.

Kaija Puura on lastenpsykiatrian professori ja ylilääkäri. Hän on kirjoittanut kirjan Näin kasvatat lapsestasi mukavan aikuisen (WSOY).

 

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla