Öiden ja päivien levottomuudet voivat liittyä toisiinsa tiiviistikin, vastaa lastenpsykiatri Janna Rantala.
”Yhdeksänvuotias poikamme on todella vilkas, motorisesti levoton ja hänellä on vaikeuksia keskittyä. Ongelmana on levottomuus myös öisin. Hän kyllä nukahtaa omaan sänkyynsä rauhallisesti joka ilta, mutta heräilee usein, puhuu ja riitelee unissaan. Lapsen vuorokausirytmi ruokailuineen on aina ollut säännöllinen, ja hän nukkuu vähintään yhdeksästä seitsemään joka yö. Poika itse ei häiriinny levottomista öistään tai ole väsynyt, mutta me vanhemmat alamme olla. Huonoja öitä on moninkertaisesti hyviin öihin verrattuna.
Kaverisuhteet ovat hankalia, kova kilpailuvietti ja kateus rassaavat.
Poika on luonteeltaan herkkä ja helposti ahdistuva. Hän on verbaalisesti ja liikunnallisesti hyvin lahjakas ja pärjää koulussa ihan ok ilman erityisiä tukitoimia. Kaverisuhteet ovat kuitenkin hankalia, kova kilpailuvietti ja kateus rassaavat. Poika ylirasittuu, jos on ollut kaverin kanssa koko päivän, mikä heijastuu illalla rauhoittumisen vaikeutena ja huonotuulisuutena.
Hän keskittyy harvoin mihinkään leikkiin, mutta erilaiset Youtube-videot ovat hänen keinonsa rauhoittua.
Nyt tarvitsisin vinkkejä öiden rauhoittamiseen, josko se vaikuttaisi myös päivälevottomuuteen.”
Väsynyt äiti
Lastenpsykiatri Janna Rantala vastaa:
Öiden ja päivien levottomuudet voivat liittyä toisiinsa tiiviistikin.
Väsymys ei aina näy ulospäin esimerkiksi haukotteluna. Huonolaatuinen uni voi aiheuttaa levottomuutta päivällä, kun lapsi yrittää nostaa vireystilaansa lisäämällä kierroksia. Osa kaverivaikeuksista ja ylirasituksesta voikin johtua tästä. Sikäli öiden rauhoittaminen on hyvä tavoite.
Unirytmi kuulostaa hyvältä, pitäkää siitä kiinni! Minkä verran lapsi katsoo videoita? Sopiva määrä vuorokaudessa on yksilöllinen, ja levottomalla lapsella aika kannattaa pitää lyhyenä. Ruutu rauhoittaa hetkellisesti, mutta pitkällä aikavälillä se voi vaikeuttaa keskittymistä entisestään. Kirkasta ruutua ei kannata katsella ainakaan noin kahteen tuntiin ennen nukkumaanmenoa. Laittakaa laitteet nukkumaan tai vähintäänkin näyttö yövaloasetukselle.
Kaverikuviohin ja tunteiden säätelyyn tarvitaan aikuisen tukea vielä monen vuoden ajan.
Puheleeko lapsi päivän tapahtumista teille? Kuormitusta voisi vähentää, jos mielipahat on puitu yhdessä ennen nukkumaanmenoa. Kaverikuviohin ja tunteiden säätelyyn tarvitaan aikuisen tukea vielä monen vuoden ajan. Kuunnelkaa tunnelmia, harmitelkaa harmeja – neuvominen ei rauhoita yhtä paljon kuin ymmärretyksi tulemisen tunne.
On myös mahdollista, että lapsi kerta kaikkiaan on vilkas ja lyhyemmin keskittyvä – ja siksi yötkin ovat rauhattomia. Suosittelenkin, että hakisitte vielä ylivilkkauteen perehtyneen lääkärin tai psykologin arvion tilanteesta. On hienoa, että koulu sujuu, mutta kaverivaikeuksia ja perheen väsymistä ei kannata väheksyä. Me aikuisetkin tarvitsemme unta!
Jos kodin neliöt antavat myöten, rauhoittakaa aikuisten nukkuminen vuorotellen toiseen huoneeseen siirtymisellä ja korvatulpilla.
Meidän Perhe 4/2018
Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.
Kysy Jannalta
Mietityttääkö lapsen kasvatus? Lastenpsykiatri Janna Rantala vastaa lukijoiden kysymyksiin Meidän Perhe -lehden joka numerossa. Lähetä kysymys lomakkeella tai sähköpostitse meidanperhe@sanoma.com Laita viestin otsikoksi ”Janna vastaa”.
