
Kesällä pörräävien hyönteisten puremat voivat näyttää vauvan iholla ärhäköiltä, mutta paranevat yleensä nopeasti.
Miten vauvan hyttysenpistoja kannattaa hoitaa?
Jos pistot eivät häiritse vauvaa, niille ei tarvitse tehdä mitään. Kutiseviin pistoihin auttaa usein viileä vesi: kahluualtaassa tai rannassa pulikoiminen helpottaa kutinaa ja vie ajatukset muualle. Bepanthen-voidettakin voi kokeilla.
Kovasti kutiseviin pistoihin voi laittaa 0,5-prosenttista kortisonivoidetta. Jos yli kolmekuista vauvaa kutittaa niin paljon, ettei hän saa nukuttua, hänelle voi antaa parasetamolia. Käsiin kannattaa laittaa tumput, etteivät kutisevat puremat pääse tulehtumaan raapimisen takia. Antihistamiinia voi antaa ilman reseptiä vasta yli kaksivuotiaille lapsille. Yli puolitoistavuotiaan taaperon paukamia voi hoitaa myös 1-prosenttisella kortisonivoiteella.
Pieniä lapsia suojataan ötököiltä vaatteilla ja vaunujen hyttysverkoilla.
Pieniä lapsia suojataan ötököiltä ensisijaisesti vaatteilla ja vaunujen hyttysverkoilla. Verkon voi virittää myös sängyn ympärille. Lapsille tarkoitettuja hyttyskarkotteita saa laittaa vain vaatteisiin, ei iholle, eikä ollenkaan alle puolivuotiaalle. Eteeristen öljyjen tehosta ei ole tutkimusnäyttöä, ja niitäkään ei saa laittaa suoraan iholle.
Herkkyys puremille on hyvin yksilöllistä. Alkukesästä, kun keho ei ole tottunut itikanpistoihin, ne ovat ärhäkämpiä aikuisillakin.
Entä jos vauvaa puraisee paarma tai pistää ampiainen?
Mäkärän ja paarman puremia hoidetaan kuten hyttysenpistojakin. Mäkärän puremat voivat näyttää ärhäköiltä, mutta ne paranevat yleensä nopeasti. Jos paarman purema ei ala parantua parissa päivässä tai näyttää tulehtuvan, sitä on hyvä käydä näyttämässä lääkärille.
Lääkäriin on mentävä myös, jos ampiainen pistää suuhun tai kaulaan tai pistoja on useita. Taaperolle voi antaa kyypakkauksesta ohjeistuksen mukaan. Alle kolmikuiselle ei saa antaa mitään lääkettä ilman lääkärin määräystä.
Pitääkö vauva viedä lääkäriin, jos hänestä löytyy punkki?
Ei välttämättä. Vain pieni osa punkeista tartuttaa borrelioosia tai puutiaisaivokuumetta. Punkki poistetaan ihosta varovasti vetämällä. Sen jälkeen puremakohtaa tulee seurata. Jos iholle syntyy rengasmainen ihottuma noin viikon sisällä, on syytä mennä lääkäriin. Punkin aiheuttama ihottuma ei kutia.
Lääkäriin kannattaa mennä, jos iholle nousee punoittava ihottuma, jonka halkaisija on viisi senttiä.
Vaikka punkkia ei olisi näkynytkään, lääkäriin kannattaa mennä myös silloin, jos lapsen iholle nousee punoittava ihottuma, jonka halkaisija on noin viisi senttiä.
Borrelioosin aiheuttaa bakteeri, ja sen voi hoitaa antibioottikuurilla. Jos borrelioosi jää hoitamatta alkuvaiheessa, se voi aiheuttaa myöhemmin esimerkiksi kasvohermohalvauksen. Sekin hoidetaan antibiooteilla. Molemmista toipuu useimmiten hyvin.
Kenen kannattaa ottaa punkkirokote?
Punkkirokote suojaa puutiaisaivokuumeelta mutta ei borrelioosilta. Jos oleskelee yli kuukauden ajan puutiaisaivokuumeen riskialueilla, rokote kannattaa ottaa. Rokotteen alaikäraja on yksi vuotta. Raskaana oleville rokotetta ei suositella.
Asiantuntijana terveydenhoitaja Mia Astikainen ja lasten infektiotautien professori Harri Saxén
Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.